Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teilaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1337 Teilaus-
hoitoa (oma meijeri). Työväestö asuu ruukin
asunnoissa. Sairausapu kassa. Yhtiö omistaa
myöskin K i r j a k k a I a n ruukin (ks. t.).
E. E. K.
Teilaus (ruots. slcglinfi), muinoin käytetty
kuolemanrangaistuksen kovennus. T. tapahtui
siten, että teloitettu — alkujaan vielä elävänä,
mutta sittemmin vasta kuolleena — pujoteltiin
pyörään ja tämä asetettiin paalun nenään tai
muulla tavoin yleisön nähtäväksi. 1734 v:n
lai>-a t. säädettiin useissa tapauksissa
mestauksen yhteydessä rangaistukseksi miehille. — Toi
sinaan t:lla tarkoitettiin paitsi tätä toimitusta
myöskin sitä ennen tapahtuvaa rikoksentekijän
jäsenten ruhjomista pyörällä tai muulla tavoin
i n. s. r u h j o m i n e n, ruots. ràdbrdkning).
mikä sekin vielä 1734 v:n laissa rriainitaan
rangaistuksena, joskin vain yhdessä tapauksessa.
K. K-a.
Teili (ruots. Del et), merenselkä
Ahvenau-maansaaristossa, Ahvenanmaan mantereen ja
Yänön itäpuolella, rajoittuen idässä Kumlingin
saaristoon. T. avautuu pohjoisessa Flöjskärin,
Viiderskärin. Kännön kalulalla Pohjanlahteen.
Kteläpäässään T. yhtyy Kumlingin ja Sottungan
välitse itäpuolella sijaitsevaan Kihtiin (ks. t.)
s. kä Sottungan ja Föglön välitse etelään
Köka-rinselkään. Koillisessa (Kumlingin itäpuolella)
• rottaa T:in Kihdistä Lappvesi niminen
merenselkä Kumlingin ja Brändön välillä. Suurin
mitattu syvyys 110 in (Seglingen luoteispuolella).
L. H-nen.
Teini (ruots. djäkne, < lat. diaconus, ks. D i
a-koni| merkitsi ennen sekä alemman arvoasteen
pappia että oppikoulujen ylempien luokkien
oppilaita. [C. von Bonsdorff. ..Djäknelif och
djäkne-ging" („Skrifter utg. af Sv. litteratursällsk.
i Finland", 39 :s os. 1898).]
Teinirahat (vrt. Teini), maksu (kuusi
äyriä jokaiselta maalla asuvalta maanomistajalta),
jonka v:n 1G24 valtiopäivät myönsivät siinä
tarkoituksessa, että nuorison opinnoille ja
tavoille turmiolliseksi katsottu pitäjänkäynti (ks. t.)
voitaisiin poistaa, ja joka oli käytettävä
köyhien koululaisten avustamiseksi; sittemmin osa
t:st.a käytettiin koulun palvelusmiesten
palkkain parantamiseksi. Ainakin 1780-luvulle saakka
oli tavallista, että asianomaiset opiskelevat ja
palvelusmiehet itse kävivät perimässä nämä
rahat. Ruotsissa t, lakkautettiin 1835, Suomessa
20 p. helmik. 1865. Eräänlaisina t:na voi pitää
sitä kolehtia, joka kerran vuodessa kannetaan
maan kirkoissa jumaluusopin ylioppilasten
hyväksi. J. F.
Teinperi ks. Stenberga.
Teiresias f-si’äs], kreik. tarustossa sokea
the-halainen tietäjä. Hänen kerrotaan nuorena
ollessaan ihmeellisellä tavoin muuttuneen miehestä
naiseksi ja elettyään jonkun aikaa naisena jälleen
muuttuneen mieheksi. Kiistellessään kerran eri
.sukupuolien lemmennautinnosta Zeus ja Hera
alistivat riitakysymyksen kumpaistakin kokeneen
T:ii ratkaistavaksi; kun T. väitti naisen
nautin-nonpsuuremmaksi, suuttui Hera ja riisti häneltä
näön:^Zeus sensijaan antoi hänelle tietäjän kyvyn
ja 7 miespolven iän. Näin Hesiodos. Toisen
kertomuksen mukaan T:n sokeus ja ennustuskyky
aiheutuivat siitä, että hän sattui näkemään
Athene jumalattaren alastomana kylvyssä. The-
-Teisko 1338
haluisia taruaiheita käsittelevissä runoteoksissa,
varsinkin tragedioissa, viisaalla Tilia on tärkeä
sija: hän lausuu kiihkon vallassa oleville
mahtajille (kuten Oidipukselle ja Kreonille)
varoittavia sanoja, mutta saa osakseen epäluuloa ja tylyä
kohtelua, eikä voi kironalaiselta liallitsijasuvulta
torjua kohtalon iskuja. 0. E. T.
Teiri 1. teeri (Tclrao tetrix), metson
läheinen sukulainen ja sitä lähinnä suurin
kanalintumme, kuuluu metsäkanan heimoon. T:n paras
tuntomerkki on sen halkopäinen pyrstö. Eri
sukupuolet eroavat suuresti toisistaan. Koiras on
musta, pää, kaula, rinta ja takaselkä
teräksensinisen hohtavat. Alaperä sekä täplä ja kaksi
poikki-juovaa siivissä valkeat. Pyrstön reunimaiset sulat
ovat keskimäisiä paljoa pitemmät ja ulospäin
kaartuneet, tehden pyrstön lyyrymäiseksi.
Nilkat höyhenpeitteiset, harmaan- ja
mustankirjavat. Silmien yläpuolella olevat punaiset käsnät
turpoavat soitimen aikana hyvin isoiksi. Naaras
on mustan-, ruosteenruskean- ja valkeankirjava.
Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat valkeat,
musta-juovaiset, ja ulottuvat keskimäisten
pyrstösulkien kärkeen, tai kuten koiraalla, ulommaksikin.
Koiraan pituus on n. 58 em, naaraan n. 45 cm.
— T. asustaa suurimmassa osassa Eurooppaa ja
Siperiaa. Islannista. Irlannista, Pyreneitten
niemimaalta ja Kreikasta se puuttuu.
Maassamme se on yleisin kanalintu. Pesii Lapissa
aina Maanselälle saakka. Sitä pohjoisempana se
on hyvin harvinainen tai tavataan vain
vaellus-retkillään. T. viihtyy parhaiten niitty- ja
viljelysmaiden reunustamissa sekametsissä.
Ravintona ovat etupäässä kasviaineet, silmut, lehdet,
marjat ja siemenet, mutta myös, varsinkin
poikasilla, hyönteiset., hämähäkit, madot, y. m. s.
Talvella ovat koivun urvut melkein yksinomaisena
ravintona. Jo maaliskuun lopulla alkaa t.:n
soidin, kestäen kesäkuun alkuun. Muutamat soivat
vielä juhannuksen aikana ja syksylläkin.
Samoinkuin metso, on t.kin moniavioinen. Vahvin
koiras anastaa taistelussa naaraat itselleen. Pesänä
on maakuoppa; vaaleankeltaisia, kellanruskea
-ja punaruskeatäpläisiä munia tav. 8-10. Poikaset
seuraavat heti emoaan ja tulevat pian
lentokykyisiksi. Talvella molemmat sukupuolet
kerääntyvät suuriin parviin. Naaraan rauhoitusaika
kestää 1 p:stä jouluk. ja koiraan 1 p:stä
maaliskuuta elok. 15 p:ään. Loppukesällä ja syksyllä
metsästetään t.:iä etupäässä suomalaisen
pystykorvan, talvisin taas kuvien ja kauaskantavan
luodikon avulla. Kuva ks. liitettä
Kanalintuja 8 ja 9. — Metsäkanan heimoon kuuluvat
myös preeriakanat (Tymjianuclius),
pohjoisamerikkalainen lintusuku, joka tunnetaan
kahdesta kaulan sivuilla riippuvasta tupsusta, mitkä
peittävät paljaita ihokohtia. Tunnetuin laji on
T. americanus. Koko on teiren ja metsäkanan
väliltä. Se asustaa aukeilla preerioilla
Mississippi-joen alueella. Itävaltioista se on
järjettömän metsästyksen takia sukupuuttoon kuollut.
E. M-o.
Teisko. 1. Kunta, Hämeen 1., Ruoveden
kih-lak., Kurun-Teiskon nimismiesp.; Tdrkolle
Tampereelta maitse 38 km, vesitse (ja talviteitse)
23 km. Pinta-ala 375,» kmJ, josta viljeltyä maata
(1910) 5,021 ha (siinä luvussa luonnonniityt 799 ha,
puutarha-ala 9,» ha). Manttaalimäärä 34,ie««,
talonsavuja 131. torpansavuja 183 ja muita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
