Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tektiilit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1349
Tektiilit—Telakka
1350
Kuva 1. Yetotelakan pitkittäinen leikkaus.
lvinvsiil käsikirjoituksesta, mutta saattaa todeta
niiiion kesken olevan siksi paljon yhtäläisyyttä,
ettii täytyy olettaa niiden johtuvan samasta,
hävinneestä käsikirjoituksesta; ne ovat silloin
..samaa perhettä", ovat sukua keskenään. Jos
esim on olemassa 6 käsikirjoitusta, A B C D E F,
joista .1 B ja C keskenään sekä D E ja />’
keskenään ovat sukua, niin päätetään, että edellinen
ryhmä johtuu hävinneestä käsikirjoituksesta x
ja jälkimäinen ryhmä niinikään hävinneestä
käsikirjoituksesta y. Siten rakennetaan säilyneistä
ja oletetuista käsikirjoituksista niiden sukupuu;
>e, joko säilynyt tai todettu käsikirjoitus, johon
kaikki tunnetut ja oletetut käsikirjoitukset
palautuvat. on nimeltään arkhetypos (ks. t.).
Vaikeammaksi käy sukupuun laatiminen, jos
käsikirjoitus siihen määrään pitää yhtä kahden tai
useamman kanssa, että täytyy otaksua sen
kirjoittajan samalla kertaa käyttäneen useita vanhempia
käsikirjoituksia; sellaista käsikirjoitusta sanotaan
sekoitetuksi. Toisinaan on
käsikirjoitusten sukujohdon täsmällinen selvitys mahdoton;
saattaa vain osoittaa jonkun käsikirjoitusryhmän
yhtäpitäväisyyden (consensus) edustavan
luotettavampaa traditsionia kuin toisen ryhmän. —
Kirjapainotaidon keksimisen jälkeen
ilmestyneissä teoksissa on t:n tekijän omakätisten
käsikirjoitusten ohella kohdistuttava eri painoksiin:
yleensä on tällöin suurin merkitys pantava
viimeksi ilmestyneen, tekijän itsensä tarkastaman
painoksen lukutavoille. E. R-n.
Tektiilit (kreik. teklo’s = sulatettu) ovat
meteoriitteja. joitten aines on vihreätä, harvemmin
ruskeaa läpikuultavaa silikaattilasia. T:ejä on
muutamin seuduin, kuten Trebitschin tienoilla
Miihrissä, Billitonissa Kaakkois-Aasiassa sekä
Ktelä-Austraaliassa löydetty lukuisasti
kvartääri-Ja tertiäärikerrostumista. vrt. Meteoriitit.
P. E.
Tektologia (kreik. iekta’inrin = rakentaa, ja
loyos = oppi), biol., rakenne- 1. struktuurioppi,
oppi eliöiden säännönmukaisesta kokoonpanosta
soluista, kudoksista ja elimistä.
Tektoniikka (kreik. tehtiin = kirvesmies,
rakennusmestari), oppi rakennustaiteen ja
taide-teollisuusesineiden yksinkertaisten osien ja
ainesten taiteellisesta käsittelemisestä ja
kokoonpanosta. TJ-o N.
Tela, akselinsa ympäri pyörivä silinteri (esim.
painokoneessa ks. t.).
Telakka, rakennus, jossa aluksia korjataan ja
rakennetaan. Veto-t. (kuva 1), tasoitettu ja
tukevasti muurauksella, betonilaskoksella. mahd.
myös paalutuksella vahvistettu loivasti nouseva
rantavierre, jolle alus vedetään korjaamista,
maalaamista y. m. s. varten. Rantavahviste ulottuu
jonkun matkan veteenkin pohjaa pitkin ja siinä
on kiskot, jotta vetokelkat voidaan työntää veteen
aluksen alle, kiinnittää tähän ja sitten vahvoilla
vetolaitteilla vetää t:n kiskoja pitkin aluksilleen
ylös. Alus tuetaan sitten emäpuun kohdalta
useilla kölipölkyillä ja sivuilta vinotuilla, niin
että t:n vetokelkat voidaan poistaa ja käyttää
toisen aluksen vetämiseen. Vetotien alaosassa voi
olla sivuseinät ja päässä sulkuportti (kuten
kuvassa 1), jos veden korkeus suuresti vaihtelee,
muutoin on rantavierre v. totien kummallakin
puolen tasainen ja vapaa, niin että ylösvedetyt
alukset voidaan poikittain käyviä kiskoteitä
pitkin työntää sivuille ja siten esim. talvehtimista
varten saada tilaa usealle alukselle rinnan.
Kuiva t. (kuva 2) on rantaan kaivettu t. lou-
Kuva 2. Kuiva telakka.
hittu pitkähkö altaanmuotoiiien lahti, jonka pohja
on tasoitettu ja vahvistettu ja seinät varustetut
pystyillä t. porrasmaisilla muureilla. Korjattava
alus uitetaan altaan kapean suun kautta sisään,
allas suljetaan joko samantapaisilla porteilla
kuin kanavien (ks. t.) sulut, tahi uivalla pontto
nilla (ks. t., ks. myös kuva 1), jonka jälkeen
t.-allas pumputaan tyhjäksi ja alus jää
emäpuun alle sovitettujen kölipölkkyjen ja
sivu-tukien varaan kuiville. — Uiva t. (kuvat 3
ja 4) on suuren uivan laatikon tapainen, josta
Kuva 3. Uiva telakka sivultu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
