- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1351-1352

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tektiilit ... - Telefoni

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1351

Telakkakclkka—Telefoni

1352

piiäseihämät puuttuvat, mutta sivuseinämät ja
pohja ovat rautaristikoilla ja kaksinkertaisella
levyvaipalla tehdyt ontoiksi ja niin kantaviksi,
että koko laatikko ui vedessä. Kun alus tahdotaan
ottaa satamaan ankkuroituun uivaan t aan,
lasketaan sen verran vettä t:u onttoon ja
väliseinillä useampaan osastoon jaettuun pohjaan, että
se painuu niin syvälle (kuvassa 4 vedenpinta

Kuva 4. Uivan telakan poikittainen leikkaus.

korkeudella A), että alus ui tuon päistä
avonaisen laatikon sisään, jonka jälkeen vesi
pumpu-taau pois ja t. nousee ylös veden pintaan
(kuvassa 4 korkeudelle C) ja sen mukana alus
seisten t:n pohjan kölipölkyillä ja sivuseinistä
tuettuna. Uivan t:n ontoissa sivuseinämissä on
tilaa pumppukoneistolle ja korjauspajalle y. m.
tarpeellisille varusteille. T.-laatikon nostokyvyn
tulee siis vastata kulloinkin nostettavan aluksen
painoa. Senvuoksi t.-laatikkoa ei tehdä kovin
pitkää yhtenä kappaleena, vaan uiva t.. kootaan
niin monesta lyhemmästä yhteen kytketystä
osastosta, että sille saadaan kulloinkin tarpeellinen
nostovoima. — T.-a 11 a s on sulkulaitoksella
suljettu satama-allas (ks. Satama, „s-tokka",
kuva Brestin satamasta). — T:t varustetaan
erilaatuisilla nostolaitteilla, kranoilla ja telineillä,
kussakiu suoritettavien töiden laadun mukaan.
[Esselborn, ..Lehrbueh des Tiefbaues II"; Strukel.
,.Der Wasserbau"; Handbucli der [-Ingenieurwis-sensehaften.]-] {+Ingenieurwis-
sensehaften.]+} ,/. C-én.

Telakkakelkka, vahva rautainen t. puinen
kelkkalaite, jonka varassa laiva vedetään
veto-telakan kiskorataa pitkin maalle (ks. T
e-lakka).

Telamon J-miVnJ (kreik., alkuaan = k a n n
a-tin). 1. Kreik, taruhenkilö. Salamiin kuningas.
Tavallisimman tarun mukaan T. oli Zeuksen
pojan Aiakoksen poika ja Peleuksen veli;
vanhimmissa lähteissä tosin ainoastaan Peleus
mainitaan Aiakoksen poikana, T. oli mukana
Herak-leen Troian-retkellä ja sai sotasaaliikseen
troia-laisen kuninkaantyttären Mesionen (ks. t.).
Avioliitossaan megaralaisen kuninkaantyttären
Peri-boiau kanssa T:lla oli poika Aias (ks. Ai as 1).
Tlesionesta avioton poika Teukros (ks. t.). —
2. Kreik. rakennustaiteessa t:eiksi sanottiin
mies-kuvapatsaita, jotka joskus (kuten esim. Akragaan
Zeuksen-temppelissä) puolipylväiden tavoin
kannattivat seinistä ulkonevaa palkistoa (vrt.
Atlas). 0. E. T.

Telamoni ks. Telamon 2.

Telapyörä, nostolaitteeseen kuuluva pyörä,
jonka uurretun kehän yli nostolaitteen köysi kul
kee, ja joka on käytettävä aina milloin
nostettava paino ei voi riippua rummusta suorastaan
alas. T.n tehtävä voi olla joko ainoastaan johtaa
köysi (Tt kuvassa) tahi sen ohessa myöskin

saada aikaan välitys (7’s
kuvassa). T. pyörii kiinteän
akselin varassa; sen napa on
tehtävä tarpeeksi iso. jotta
navan ja akselin välinen
pintapaine ei nouse yli
määrä-arvon. Nostokurkien t :t ovat
varsinaisia kurkeen kuuluvia
koneosia; koukkupesään
sovitetut t:t, joita käytetään
itsenäisinä nostokojeina,
muodostavat taljan (ks. t.). E. S-a.

Telasilta, keveä liikuteltava silta, joka
tarpeen vaatiessa vedetään rannalla olevien telojen
yli maalle. Sillan toisen pään tulee ulottua niin
kauas rannalle — telojen yli — ja olla
vastapainolla kuormattu, ettei se vedettäessä keikkoa.

J. C-én.

Telefania (kreik. tele = kauas, kaukana, ja
},huimin - näkyä), kuvien lennättäminen paikasta
toiseen sähkövirran avulla. Ensimäiset
yritykset tällä alalla teki ransk. Senleeq d’Ardres 1877
ja hänen jälkeensä monet muut kokeilijat m. m.
telefonin keksijä Bell ovat niitä jatkaneet, mutta
sanottavaa ei ole aikaansaatu. Useimmat
suunnittelut perustuvat Smithin 1875 keksimään
kiteisen seleenin ominaisuuteen valotettuna
muuttaa sähköistä johtovastustaan. (Liesegang,
..Bei-träge zum Problem des elektrischen Fernsehens"
(2 :nen pain. 1899).] U. 8:n.

Telefoni (lat. léle = kauas, kaukana ja phönp
= ääni) 1. puhelin, laite, jolla saadaan puhelu
tai yleensä joku ääni edentymään matkan
päähän. Alkuperäisintä lajia oleva t. voidaan
suunnitella sit n, että kahden katkaistun kartion
muotoisen, metallisen puhetorven pohjaan
kiinnitetään kalvo ja näiden väliin jännitetään lanka.
Toiseen torveen puhuttaessa sen kalvo joutuu
värähdyksiin, jotka lankaa myöten jatkuvat toi
seen kalvoon ja aiheuttavat siinä samanlaisia
värähdyksiä. — Nykyaikaisessa t:ssa
ääniväräh-dyksien energia muunnetaan sähköenergiaksi ja
tämä jälleen vastaanottoasemalla äänienergiaksi.
Saks. Philipp Eeis suunnitteli 1861 tähän
periaatteeseen perustuvan. t:ksi nimittämänsä kojeen,
jolla ei kuitenkaan ollut mitään käytännöllistä
merkitystä, koska sillä voitiin telefoneerata pää
asiallisesti vain musikaalisia ääniä. Vasta
1-5 vuolta myöhemmin (1870) amer. Graham
Bellin onnistui valmistaa käyttökelpoinen t.
Nerokkaasti harkittuna se perustuu hyvin
yksinkertaisiin tosiasioihin. Permanenttien
magneettien NS ja NiSi ympäri on kierretty eristettyä
hienoa vaskilankaa, kuten kuva 1 tarkemmin

Kuva 1.

näyttää ja niiden samannimisten napojen (kuvassa
pohjoisnapojen .V ja Ni) edessä ovat reunoiltaan
kiinnitetyt meltorautaiset. ohuet levyt P ja P’,
jotka induktsionin vaikutuksesta
magnetiseerau-tuvat ja voivat vapaasti värähdellä. Esim.
oikeanpuoleista levyä P vastaan puhuttaessa sen keskus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0712.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free