Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Telefonijohdot - Telefonikeskusasema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1357
Telefoni keskusasema—Telemarkin muodostuma
1358
missä voidaan käyttää kumilla eristettyä
terva-johtua. Erikoiset turvalaitteet ukkosta ja
vahvoja virtoja vastaan kuuluvat myös asiaan,
samoin itse puhelinkoneen I. heikon-virran
turvalaite. Sentraalipöydän tulee nykyoloissa jo olla
sovitettu kaksoisjohtoja varten ja sentraalin niin
rakennettu, että sivuäänet ja induktsionihäiriöt
estyvät. Suurien kaupunkien puhelinjohdot ovat
kaksoisjohtoja ja lasketut kaapeleina
maanalaisiin. sementistä tehtyihin kaapelirumpuihin.
L\ i iy’manttelin ympäröimissä kaapeleissa on joh
totia käytetty vaskilanka paperilla eristetty.
Johtojen yhdistelyt ja haarautumiset
järjestellään kaapelikaivoista. — vrt. Sähköjohto.
Telefonikeskusasema ks. S e n t r a a 1 i.
Telefotografia (kreik. tële = kaukana. ja
fotografia, ks. t,), katikovalokuvaus. ks.
Valokuvaus.
Telega [-H’-] (ven.), avoimet, istuimettomat
nelipyöräiset vaunut.
Telegonia (kreik. tële = kaukana, ja gonos =
synty . oletettu vaikutus seuraaviin, toisen
koi-rasyksilön toimittaman hedelmöityksen johdosta
syntyneisiin sikiöihin sen yksilön puolelta, joka
on eusimäisen saman naaraan hedelmöittämisen
toimittanut. Nykyaikaiset
perinnöllisyystutki-mukset eivät anna minkäänlaista tukea tälle,
myös infektsioniteorian nimellä tunnetulle, ennen
varsinkin kotieläinten jalostustyössä usein
esitetylle mielipiteelle.
Telegonos [ tele’-] ks. Odysseus.
Telegrafeerata (kreik. tele = kauas, ja graphein
= piirtää), sähköttää. — Telegrafi,
sälikölen-nätin (ks. t.). — Telegrafisti,
sähköt-täjä.
Telegrafoni (kreik. tele = kauas, kaukana,
ja phön? = ääni), tansk. V. Poulsenin keksimä
fonografin (ks. t.) tapainen äänen jäljentäjä ja
kertaaja. T:n rakenne muistuttaa suuresti
tele-fonia (ks. t.). Siinä on kuten jälkimäisessäkin
mikrofoni ja kuulotorvi, jossa väräjävän
melto-rautalevyn sijassa on magneetin ohitse tasaisella
nopeudella kulkeva pienen sähkömoottorin
kuljettama ohut t’räslanka. Teräslankaan
indusee-rattu magnetismi vaihtelee puhevirran mukana
niin. että toiset kohdat ovat voimakkaammin
toiset heikommin magnetiseerautuneet. Jos koneen
jäljentämä puhe tahdotaan uudestaan kuulla,
kuljetetaan teräslanka uudestaan sähkömagneetin
ohi.
Telegranimi (kreik. tële = kaukana, ja gramma
= kirjain, kirjoitus), sähkösanoma.
Teleki ftälä-J, vanha unk. aatelissuku. 1. J
6-zsef T. (1790-1855), kreivi, valtiomies ja
historiankirjoittaja; otti 1827 osaa Unkarin
tiedeakatemian perustamiseen tullen sen ensimäiseksi
presidentiksi; oli 1842-48 kuvernöörinä
Transsil-vaniassa. T. ja hänen veljensä lahjoittivat
akatemialle isänsä suuren kirjaston. Perusti
akatemian iaettavana olevan T.-palkinnon
(lOOdukaat-tia . ka annetaan vuosittain parainnnasta
alkuperäisestä unk. huvinäytelmästä; kirjoittanut
ansiokkaan historiateoksen Hunyadien
aikakaudesta (1852-57). — 2. Laszlo T. (1811-61),
edellisi ■n veli, valtiomies, oli 1839-42
Traus-silvanian maapäivien jäsenenä, tuli 1843
Unkarin ylähuoneen jäseneksi ja liittyi Kossuthiin.
Syysk. 1848 T. lähti Unkarin lähettiläänä
Pariisiin: kotona hän Itävallan hallituksen toimesta
maanpetturina hirtettiin in effigie. T. oli
sittemmin unk. emigranttien johtajia; 1860 hän
vangittiin Dresdenissä ja annettiin Itävallan
hallituksen käsiin, mutta laskettiin vapaaksi,
kun lupasi keisarille luopua valtiollisesta
agi-tatsionistaan ; helmik. 1861 hän valittiin Unkarin
valtiopäiväin alahuoneeseen, niissä rupesi
äärimmäisen vastustuspuolueen johtajaksi, mutta
ampui itsensä 8 p. toukok. sam. v., koska hän
näin oli joutunut ristiriitaan keisarille
antaman lupauksensa kanssa; kirjoittanut
murhenäytelmän ,,A kegyencz" (..Suosikki", 1S42).
J. F.
Telemakhos [tële’-], kreik. sankaritarustossa
Odysseuksen ja Penelopen poika, syntynyt vähää
ennen isän lähtöä Troian sotaan.
Kaksikymmenvuotiaana hän Athene jumalattaren kehotuksesta
lähtee tiedustelemaan isänsä entisiltä
sotatovereilta hänen kohtalojaan. Hän käy Pyloksessa
Nestorin ja Spartassa Menelaoksen luona;
kotimatkallaan hän välttää äitinsä röyhkeiden
kosi-jain väijymyksen. Ithakaan saavuttuaan hän
tapaa uskollisen sikopaimenen Euniaioksen luona
palautuneen isänsä ja on sitten hänen
apumie-henään kosijain tuhoamisessa. Niitä Odysseian
osia, joissa kerrotaan T:sta ja hänen
matkastaan, sanotaan T e 1 e m a k h i a k s i ja pidetään
verraten nuorina runoelman aineksina. ks.
Odysseus. — T. on päähenkilönä ransk.
Féne-lonin ,,Les aventures de Téléniaque" nimisessä
romaanissa (1099), jossa kerrotaan nuoren
kuninkaanpojan kehityksestä jaloksi hallitsijaksi.
0. E. T.
Telemann [tè-J, Georg Philipp
(16S1-1767), saks. säveltäjä, Bachin ystävä ja
kuuluisa aikalainen. Tuli 1700 Leipzigin yliopistoon;
perusti siellä ylioppilaslaulukunnan (Collegium
mnsicum), sävelsi oopperoita ja kirkkomusiikkia.
Toimi v:sta 1704 kapellimestarina Soraussa,
Eisenachissa, Frankfurtissa sekä v:sta 1721
Hampurissa. Sävelsi 12 vuosikertaa
kirkkokantaat-teja ja motetteja, 44 passiota, 32
papinvihkiäis-kantaattia, 41 oratoria, 20 juhlakantaattia,
12 hautajaiskantaattia, 13 hääkantaattia, n. 600
orkesterisarjaa ja 40 oopperaa. Melkoisen
määrän teoksiaan T. julkaisi eläessään, enimmäkseen
omakätisesti valmistaen niiden painatuslaatat.
T:n kuuluisuus haihtui nopeasti, kun hänen
aikansa yleinen tyylisuunta vanheni. /. K.
Telemarken [të-], asutusseutu Etelä-Norjassa.
Bratsbergin pohjois- ja länsiosassa; 11,860 km!
(josta sisävesiä 930 km2), 53,845 as. (1910).
Päinvastoin kuin useimmat muut Norjan
asutus-seudut T. ei rajoitu määrättyyn jokilaaksoon,
vaan käsittää Skienin vesistön ja Nid-joen
monihaaraiset ylä- ja. keskijuoksun tienoot. Paljo
järviä (Tinnsjo, Mosvand, Nisservand,
Fyresdals-vand, Norsja y. m.). Vesistöissä monta
voimakasta koskea, joista monet otettu nopeasti
kehittyvän teollisuuden palvelukseen. Metsiä vielä
4,152 km2. Karjanhoito huomattava (..telemarkin
rotu"). Teollisuuslaitoksista mainittavat
varsinkin Notoddenin norjansalpietaritehtaat, Vuorista
saadaan rautamalmia. Kotiteollisuus vielä
melkoinen. — Liikennelaitokset hyvällä kannalla;
rautateiden ohella paljo vesiteitä, kanavoituja ja
luonnollisia. Matkailijaliikenne huomattava.
Telemarkin muodostuma [té-], alkuvuoreen
kuuluva liuskemuodosttima Telemarkissa ja sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
