Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Telford ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1363
Telkin Tellina
kontaa hammasta, tehdään nykyään enimmäkseen
mainittu kulma = 0, siis
hampaiden sisäpinta säteensuuntainen
(kuva), jolloin hammas on
paljoa kestävämpi; hampaan
syvyys t otetaan silloin pieni.
Hampaiden luku 8-f-12.
Paitsi l:ta, joka pitää painoa
riippuvana, vaaditaan nostolaitteissa vielä jarru,
jolla voidaan säätää painon laskemisnopeutta.
Sovitus tavallisesti silloin on sellainen, että
säppi-tappi on kiinnitetty löysänä akselilla olevaan
jarrupyörään, joka ylös kierrettäessä
jarruvan-teen pinnoituksesta pysyy kiinni, mutta painoa
alas laskettaessa pyörii säppeineeu ja tappeineen
(ks. Jarru). E. S-a.
Telkin ks. K i i 1 a.
Telkkä (Clangula glaucion 1. Qlaucion
clan-gula), sälönokkaiuen, sotkien heimoon kuuluva
kokosukeltaja. Kevätpukuisen koiraan pää ja
yläruumis ovat mustat, alaruumis, kaula, siipi-
Koirastelkkil. Naarastelkktt.
peili osittain luirtiahöyhenet ja täplä silmän
alla valkeat. Pää on metallinhohtoinen. Naaraan
pää on ruskea, yläruumis mustahko, rinta ja
sivut harmaat, kaulasepel ja alaruumis valkeat.
Koivet ovat keltaiset, räpylänahka
mustanharmaa. Nokka kärkeen päin soukkeneva, sen kynsi
kärkeä kapeampi. — T. asustaa uuden ja
vanhan maailman pohjoisissa osissa. Tavataan
kaikkialla maassamme, etupäässä sisävesissä, ja
runsaimmin pohjoisessa. Pesii onttoihin puihin.
Monin paikoin pidetään t:n munittamista varten
pesimäpönttöjä. „uuttuja". Koiraan lentäessä
syntyy omituinen, vinkuva ääni. Muutamat
yksilöt talvehtivat toisinaan. E. M-o.
Tell (arab., = kumpu, kukkula), hedelmällinen,
maanviljelykseen sovelias alue Pohjois-Afrikassa,
Algeriassa ja Marokossa, pitkin Atlas-vuoriston
pohjoishar jänteitä.
Tell, W i 1 h e 1 m, tarunomainen sveits.
vapau-densankari. Oli kertomuksen mukaan maamies
Uri’n kanttonista. Kun hän Altorfissa 1307 ei
osoittanut kunnioitusta itävallan herruuden
merkiksi tankoon ripustetulle hatulle, käski vouti
Gessler (ks. t.) T-.n rangaistukseksi ampua
omenan poikansa päästä. T. suoritti onnellisesti
tehtävän, mutta hänen samassa tilaisuudessa
osoittaman uhkamielisyytensä tähden vouti antoi
viedä hänet veneessä Vierwaldstätter-järven
toisella rannalla sijaitsevaan Küssnaclitin liunaan.
Kun uousi myrsky, päästettiin T. kahleistaan ja
uskottiin hänelle peräsin. Hän laski lähelle
rantaa, hyppäsi ulkonevalle paadelle
(„Tells-platt.e"), kiirehti Küssnachtiin päin ja väijyi
voutia eräässä solassa („Holile Gasse") sekä ampui
hänet kuoliaaksi. Vielä kerrotaan T:n ottaneen
osaa Morgartenin tappeluun 1315 sekä vihdoin
saaneen surmansa (1354) yrittäessään pelastaa
lasta hukkumasta jokeen. — Jo aikaisemmat
kirjailijat olivat huomanneet kertomuksen T:sta
tarinaksi, kunnes Kopp (ks. t.) osoitti, ettei
yleensäkään entinen perintätieto
metsäkantto-nien vapauttamisesta ole sopusoinnussa
historiallisten tosiasiain kanssa sekä ettei siitä mainita
vanhemmissa lähteissä. T:n taru esiintyy vasta
1400-luvun lopussa ja kahdessa eri muunnoksessa.
Toisen mukaan, jota edustaa eräs kansanlaulu.
Russin kronikka y. m.. T. oli vapautuksen pää
sankari, toisen mukaan, jota niinikään eräät
kronikat edustavat, oli Stauffaeher valaliiton
varsinainen alkuunpanija. Kronikoitsija Tschudi
1500-luvulla on yhdistänyt molemmat
muunnokset pysyväiseen muotoon; tarinaan tehtiin
myöhemminkin uusia lisäyksiä, ja historioitsija
Miillerin sekä runoilija Schillerin ansiosta se
tuli yleisesti tunnetuksi. Omenan ampumisen
aihion ikivanhaa indoeurooppalaista alkuperää ja
tavataan useiden eri kansojen sankaritarustossa
[Gisler, „Die Tellfrage"; Bernoulli, „Die Sagen
von T. und Stauffaeher"; Heinemann,
,,Tell-Ikonographie" ja „TelI-Bibliographie".] G. /?.
Tell el-Amarna ks. A m a r n a.
Teli el Kebir, kylä Pohjois Egyptissä,
Kairon-lsmailian radalla, Wadi Tumilatin laaksossa. Sen
luona Wolseley’n johtamat englantilaiset 1882
voittivat perinpohjin kapinallisen Arabi pasan
johtamat joukot.
Tellervo, Tapion neiti, on alkusoinnun
vaikuttama väännös Pellervosta, joka välistä
mainitaan Tapion poikana.
Tellez / telje p/, Gabriel (1571-1648), esp.
dramatikko, tavallisesti tunnettu salanimellä
T i r s o de M o 1 i n a. T. oli syntynyt
Madridissa, harjoitti opinnolta Alcalässa ja rupesi
sitten munkiksi. Veljeskuntansa asioissa hän teki
matkan Länsi-Intiaan, tuli 1626 Trujillo’n
luostarin päämieheksi ja kuoli Sorian luostarin
priorina. T. on Espanjan kirjallisuuden
liuoma-tuimpia näytclmänkir joittajia; hänen
tuotantonsa sanotaan käsittäneen n. 400 kappaletta,
joista kuitenkin vain n. 80 on säilynyt. Hänen
pääalansa ovat komediat, joissa hän usein
onnistuu erinomaisesti. Niissä on raikasta huumoria,
sukkelaa pilantekoa ja koomillisia tilanteita,
juonen kehittely todistaa taitavaa
draamatek-niikkaa, ja varsinkin naisluonteiden kuvaus on
oivallista. T:n tuotannosta mainittakoon
huvinäytelmät ,.EI celoso prudente", ,,E1 vergonzoso
en palacio". ,,Don Gil de las calzas verdes . ..Vii
lana de Valleeas", „Marta la piadosa"
uskonnolliset kappaleet ,,E1 colmenero divino" ja
,,Con-denado por deseonfiado" sekä historiallinen
draama „La prudencia en la mujer". Tunnetuin
on kuitenkin komedia ..Burlador de Sevilla",
jossa Don Juan-aihe ensi kerran on
draamallisesti käsiteltynä. — T:n teokset julkaisi
Ilar-tzenbusch (1839-42, 12 nid.). |Muüos Pena, ..El
teatro del maestro T. de M." (1889) ; Cotarelo v
Mori, „T. de M." (1893).] E. W-s.
Tellina, simpukkasuku, jonka yleensä pohjaan
kaivautuneina merissä elävistä lukuisista lajeista
1-2 "cm pitkä T. baltica, on yleinen
merenrannikoillamme, niissä sen vaaleanpunertavia, ohuita,
litteitä, pyöreähköjä kuoria näkee runsaasti
maalle viskautuneina. Intian meressä elävää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
