- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1379-1380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tenhola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11579

Tenka—Tennyson

1380

aikansa maalaustaiteessa suosi. [A. Rosenberg,
..Teniers der JUngere" (1895).] F. L.

Tenka (ven. denga, deneilca), ven. vaskiraha
= ih kopeekkaa.

Tenka on vanha tilan suuruuden mitta 1.
vero-luku (ks. t.), joka vielä kansan keskuudessa
tunnetaan eräissil seuduissa Pohjois-Karjalassa
(Ruokolahti, Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi,
Kontiolahti, Juuka y. m.), ja vastaa V32 vanhaa
manttaalia. E. A. P.

Tennessee [tenäsi]. 1. Joki Yhdysvalloissa,
Ohion lisäjoki vas., alkaa T:n valtion itäosassa
Knoxvillen kaupungin pohjoispuolella French
broad river ja Ilolston river nimisten lähdejokien
yhtymisestä, virtaa aluksi lounaista pääsuuntaa
murtautuen Chattanoogan alapuolella
Cumber-landin vuoriston poikki, kääntyy sitten länteen
(Alabaman valtiossa) ja lopulta pohjoiseen
(uudelleen T:n valtiossa), laskien (Kentucky’n
alueella) Paducahin kohdalla Ohioon; 1,600 km,
kuljettava höyryaluksilla 1,045 km Knoxvilleen
asti. Suurimmat lisäjoet: Sequatchee, Flint, Elk,
Duck (oik.), Hiawassee, Sandy, Clarks (vas.). —2.
Valtio (lyh. Tenn.) Yhdysvalloissa, Yhdysvaltain
eteläisiä keskivaltioita, ulottuu Mississippi’stä
melkein säännöllisen suunnikkaan muotoisena
(poli-jois- ja etelärajat kulkevat 36° 37’ ja 35° pohj.
lev. pitkin) Appalakkien keskiliar jänteille;
108,832 km2, 2,184,789 as. (1910; 1914 arv.
2,254,754 as.), 20 km2:Ilä. — Itäosan täyttävät
lounaasta koilliseen kulkevat Appalakkien
haa-rakkeet (Unaka, Smoky, Bald mountains,
korkein huippu Clingman’s dome 2.030 m yi.
me-renp.), muodostuneet etupäässä siluurisista
aineksista. Länteen niistä on edellämainituista ja
kivihiilikauden kerroksista syntynyt
keskusylä-tasanko ja lännessä, Mississippiä vastaan on
ter-tiäärisistä ja kvartäärisistä aineksista syntynyt
alankoalue. — T. kuuluu suureksi osaksi T.-joen.
myöskin Mississippi’n ja Cumberlandin
vesistöalueeseen. — ilmasto yleensä lauhkea
(Nashvil-lessa v:n keskilämpö -f-15,2°C, tammik:n -f3,i°C,
heinäkin -f 26,1° C) ; joskus ..kylmät aallot"
ulottuvat tänne asti aiheuttaen suuria hävityksiä. —
N. 1/2 valtion pinta-alasta on vielä metsämaata;
idässä havupuita, keskellä lehtimetsää, lännessä
Mississippi’n marskeilla sypressejä. Suurimmat
metsänotukset ovat käyneet harvinaisiksi; vielä
kuitenkin tavataan karhuja, susia y. m. -—
Asukkaista (18S0: 1,542,359; 1900: 2,020,616) vain
0,s 1910 oli syntynyt ulkomailla (0,9% 1900),
neekereitä oli "21~7% (23,8% 1900), intiaaneja
satakunta. Suomessa syntyneitä virallisen
tilaston muk. 1910 T:ssa oli vain 21 henkeä.
Kirkkokuntien jäsenistä 40% on baptisteja, 33%
metodisteja. — Elinkeinot. Maanviljelys
tuottaa maissia (29,s milj. hl 1914), vehnää (4,i milj.
hl), kauraa, heinää, perunoita, bataatteja, papuja
y. m. s. sekä melkoiset määrät tupakkaa (28,8
milj. kg 24,7 milj. mk:n arvosta), puuvillaa
(365,000 paalia), hedelmiä y. m. Suuret osat
T:ta. varsinkin keskellä, sopivat erittäin hyvin
karjanlaitumiksi; karjalaumat kuitenkin ovat
vähenemässä; 1915 T:ssa oli 353,000 hevosta,
275,000 muulia, 858,000 nautaa, 674,000
lammasta, 1,501,000 sikaa. Vuorityön päätuotteet
ovat kivihiili (6,3 milj. ton. 1913), vaski,
rautamalmi, sinkki, rakennuskivi, savi y. m.,
kaikkiaan arvoltaan 109 milj. mk. (1913). — Teolli-

suuden haaroista mainittavimmat ovat
puutavara-, mylly-, kone-, rautatievaunu-,
puuvilla-öljy- ja -kakku-, puuvillakangasteollisuudet; koko
teollisuuden valmistusarvo 1909 oli 933.4 milj. mk.
Tärkeimmät teollisuuskeskukset: Memphis, Nash
ville, Chattanooga ja Knoxville. — Rautateitä
1913 oli 6,422 km, lisäksi 586 km
sähkörauta-teitä. — V. 1913 7,200 kansakoulussa oli 544,017
oppilasta; collegeja ja yliopistoja 26 (lisäksi 7
nais-collegea), suurin Vanderbilt university
Nasli-villessa. — Perustuslaki on v:lta 1870.
Kuvernööri valitaan 2 v:ksi. Senaattiin valitaan 2
v:ksi 33, edustajakamariin samaksi aikaa 99
jäsentä. Yhdysvaltain kongressiin T. lähettää 2
senaattoria ja 10 edustajaa. Pääkaupunki
Nashville. — T:n alue kuului alkuaan
Pohjois-Caro-linalle, mutta koska Appalakkien länsipuoli
vielä 1700-luvun puolimaissa oli jäänyt kokonaan
asumattomaksi, luovutti Pohjois-Carolina 1790
T:n liittohallitukselle, joka aluksi järjesti sinne
territoriaalihallinuon. V. 1796 T. valtiona
liitettiin unioniin. Orjasodassa T. kallistui
etelävaltioiden puolelle. Vv. 1862-63 T:ssa tapahtui
useita verisiä taisteluita. E. E. K.

Tennilä, vanha pitäjä katoliselta ajalta,
käsitti nykyiset Kärkölän ja Kosken (H. 1.)
-pitäjät, mainitaan omana pitäjänä jo 1410.

Tennispeli ks. Law n-t e n n i s.

Tenniöjoki, Kemijoen n. s. Kemihaaran
suurin lisäjoki, alkaa Sorsatunturin ja
Mikkelitun-turin ympäristöiltä Kuolajärven pitäjässä,
virtaa Tenniöjärven läpi, saa oikealta
Naruska-joen ja Maltiojoen lisävedet, vasemmalta
Salla-joen (ynnä Kuolajoen) ja Aatsinginjoen yhtyneet
lisävedet ja laskee Kemijokeen n. 8 km
yläpuolella Savukoskea. L. II-nen.

Tennyson [tenison], Alfred (1809-92),
Ald-vvorthin lordi, engl. runoilija, s. 6 p. elok. 1809
Somerbyssa
Lincolnshires-sa, missä hänen isänsä oli
maalaispappina. Saatuaan

koulukasvatuksensa T.
opiskeli jonkun aikaa
Cambridgessä, suorittamatta
kuitenkaan mitään
oppiarvoa. Hän oli alkanut
jo varhain runoilla ja 1827
hän julkaisi yhdessä
veljensä kanssa kokoelman
„Poems by two brothers",
joka ei kuitenkaan
herättänyt mitään huomiota,
yhtä vähän kuin 1830 ja
1833 ilmestyneet
lyyrilliset kokoelmatkaan. V. 1830
T. läksi ystävänsä
Halla-min kanssa Espanjaan, liittyen siellä
puhjenneeseen kapinaliikkeeseen, mutta palasi pian
takaisin. Runoilijana T:n teki huomatuksi vasta 1842
ilmestynyt 2-nidoksiueu kokoelma „Poems", ja
senjälkeen hänen maineensa nopeasti kasvoi.
V. 1847 hän julkaisi viehättävän eepillis-idyllisen
runoelman ,.The princess" ja 1850 ehkä
kuuluisimman teoksensa ,,In memoriam", joka käsittää
sikermän pikku runoja T:n edellämainitun
nuorena kuolleen ystävän Arthur Hallamin muistolle.
Niiden sävy on aluksi syvästi raskasmielinen ja
epätoivoinen, mutta kohoaa ja kirkastuu sitten
vähitellen miehekkään alistuvaksi ja toivorik-

Alfred Tennyson.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0726.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free