- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1387-1388

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teollisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

13S9

Teoll isuus

1388

kaa. Nykyisten luonnonkansani oloista päättäen
ihmisen työtaito jo aikaisin kohosi
ihmeteltävän korkealle, kun taas tekniikka pysyi kauan
alhaisella asteella. Luonnonkansojen työkalut
ovat useimmiten vain yksinkertaisia
luonnonesi-neitä, eläiutenluita, näkinkenkiä, teroitettuja
puita. Metallien jalostus oli ennen
eurooppalaisten tuloa tuntematon Austraalian alkuasukkaille.

Saks. taloustieteilijän K. Biicherin mukaan on
sivistyskansani t:n kehityksessä erotettavissa
viisi tuotantojärjestelmää, niin. 1) perhetyö, 2)
palkkatyö, 3) varsinainen käsityö (hintatyö), 4)
kustannusjärjestelmä (kotiteollisuus) ja 5)
tehdasteollisuus. Perhetyö on perheen (tai
perheen tapaan talouttansa hoitavan yhteisön) itse
tuottamain raaka-aineiden teollinen jalostaminen
omaa tarvetta varten; kuitenkin voidaan tällä
asteella jo tuottaa jonkin verran myöskin
vaihtoa varten. Työn jakoa on olemassa eri
sukupuolten kesken, ja varsinkin sen jälkeen kuin
orjia ruvetaan käyttämään, voidaan työnjako
kehittää sangen pitkälle, niinkuin oli laita esim.
kreikkalaisten ja roomalaisten suurissa
perhetalouk-sissa ja aikaisemman keskiajan
feudaalikarta-noissa. Jos perhetyöllä saatuja raaka-aineita
annetaan vieraalle työläiselle jalostettavaksi,
syntyy palkkatyöjärjestelmä.
Palkkatyö on teollista ammattityötä, jonka vallitessa
raaka-aine kuuluu työn teettäjälle (tilaajalle),
työkalu työntekijälle. Keskiajan kaupunkien
käsityöläiset olivat suuressa määrin tällaisia
palkkatyöläisiä". Palkkatyöläisellä on toisinaan yllin
kyllin työtä, toisinaan hän on työn puutteessa.
Tämän johdosta hän vapaina aikoinaan tulee
omista aineista valmistaneeksi tuotteita myyntiä
varten. Jos hän hankkii myöskin säännöllisille
tilaajilleen raaka-aineen, tapahtuu siirtyminen
seuraavalle varsinaisen käsityön asteelle.
Käsityö on se teollinen tuotantojärjestelmä, jonka
vallitessa tuottaja kaikkien tuotantovälineiden
omistajana valmistaa vaihtoarvoja talouteensa
kuulumattomille kuluttajille. Tässä on
tärkeintä se, että tuottaja on välittömässä
suhteessa kuluttajaan. Erotukseksi palkkatyöstä voisi
tätä tuotantojärjestelmää paremmin sanoa
h i n t a t y ö k s i, sillä käsityöläinen eroaa
palkkatyöläisestä vain siinä, että hän omistaa
kaikki tuotantovälineet ja että hän myy omasta
aineesta ja omalla työllä valmistetun tuotteen
määrätystä hinnasta, kun taas palkkatyöläinen
voi vaatia hyvitystä vain työstään ja
mahdollisesti vielä työkalujensa kuluttamisesta. Käsityön
kehitys- ja kukoistusaika oli germaanilaisissa ja
romaanilaisissa maissa ll:nneltä vuosis. 16
:n-nelle vuosis., pohjoismaissa vasta myöhemmin.
Täjnä teollinen tuotantojärjestelmä menestyi niin
kauan kuin jokainen kaupunki
ympäristöineen muodosti pääasiassa suljetun talousalueen,
niin kauan kuin tuottajat ja kuluttajat
saattoivat olla keskenänsä suoranaisissa tekemisissä
ja liikepääomaa tarvittiin vähän. Sittenkuin
15:nneltä vuosis. lähtien alkaa muodostua,
keskitettyjä valtioita ja suurempia yhtenäisiä
talousalueita, alkaa käsityö rappeutua. Ahtaat
kau-punkimarkkinat laajenevat kansallisiksi, vieläpä
merentakaisten menekkipaikkain avautumisen
kautta kansainvälisiksi markkinoiksi.
Taloudellisesti itsenäisten kaupunkialueiden paikallisen
työnjaon sijaan tulee rahatalouden varttuessa

kansallinen työnjako, joka pyrkii osoittamaan
kaikille tuotantohaaroille sen asemapaikan, missä
niiden menestymisen edellytykset ovat
suurimmat. Pääomaa kasaantuu enemmän, omaisuus tu
Ice liikkuvammaksi, kauppa saavuttaa
suuremman merkityksen. Viimemainitun taholta
ryhdytään myöskin luomaan uutta teollisen
tuotannon järjestystä, siten että kaikkiaat koettavat
koota käsiinsä lukuisain tähänastisten perhe- ja
käsityöläisten tuotteet. Ile maksavat tuottajille
hinnan etukäteen ja toimittavat tavaran
laajemmille markkinoille. Näin saa alkunsa
kustannusjärjestelmä, jonka vallitessa kauppias
(kustantaja) asettuu välikätenä tuottajain ja
kuluttajain väliin.

Kustannusjärjestelmä on se
teollisen tuotannon laji, jonka vallitessa yrittäjä
säännöllisesti pitää työssä suuremman määrän
työntekijöitä oman liikepaikkansa ulkopuolella
heidän asunnoissaan (ks. lähemmin
Kotiteollisuus). Käsityön ja kustannusjärjestelmän
välinen tärkein erotus on se, että tuote kulkee yhden
tai useamman välikäden kautta, ennenkuin se
joutuu kuluttajalle.

Vähän myöhemmin ja samain edellytysten
vallitessa kuin kustannusjärjestelmä, paikoittain
jo 15:nnellä vuosis., syntyi tehdä s-t. Tällä
tarkoitetaan sellaista teollista
tuotantojärjestelmää, jonka vallitessa yrittäjä pitää
säännöllisesti suuremman joukon työläisiä työssä heidän
asuntojensa ulkopuolella omassa liikepaikassaan.
Kustannusliike on desentraliseerattu, tehdas sent
raliseerattu suurliike. Molemmat ovat. kapitalis
tisia liikemuotoja, tehdas kuitenkin
suuremmassa määrässä; kustannusliike on melkein
yksinomaan liikepääoman varassa, tehdas
sensijaan jo itsessään edustaa melkoista kiinteätä
pääomaa. Kustannusjärjestelmässä työn
teknillinen järjestely on sama kuin käsityössä,
palkkatyössä ja perhetyössä. Tehdas-t. on teknillisessä
suhteessa aikaisempia teollisia tuotantomuotoja
etevämpi; tuotantokustannukset tulevat siinä
huokeammiksi, mikä seikka johtuu etupäässä
sille ominaisesta työjärjestelmästä. Kun
käsityössä yksityisen työläisen täytyy osata
suorittaa vuorotellen kaikki ammatissa esiintyvät
toimitukset, on tehtaassa koko tuotantoprosessi
työnjaon kautta ositettu yksinkertaisimpiin
toimituksiinsa; raskas työ on erotettu kevyestä,
koneellinen työ henkisestä, ammattitaitoa kysyvä
yksinkertaisesta. Näin saadaan työprosessista
kokonainen järjestelmä suuresti toisistaan
eriäviä ja toisiaan seuraavia toimintoja, ja työssä
voidaan käyttää mitä erilaisimpia ihmisvoimia:
ammattitaitoisia ja ammattitaitoa vailla olevia,
miehiä, naisia ja lapsia, käsillään ja päällään
työskenteleviä, teknillisen, taiteellisen ja
kaup-piassivistvksen saaneita. Jokaisen yksityisen
työvoiman rajoittaminen pieneen osaan työprosessia
vaikuttaa, että yhteistyön tulos lisääntyy
valtavasti.

Samaten kuin tehtaassa käytetään mitä
erilaisimpia työvoimia, samaten siellä myös kojeet ja
työkalut erilaistutetaan mitä laajimmassa
mitassa. Kun käsityössä täytyy jatkuvasti vaihtaa
työkalua, voidaan tehtaassa, missä aina on
tehtävänä suuret määrät samanlaista työtä,
saman-aikuisesti käyttää erilaisia mekaanisia
apuneuvoja, jotka toimivat sitä huokeammin, mitä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0730.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free