Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teollisuuskoulu - Teollisuusnäyttely ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1397
Teol lisuusnäyttely—Teologia
1398
opetuskieli on ruotsi. Sitäpaitsi on Porissa ja
Vaasan t:n yhteydessä väliaikainen
suomenkielinen koneteollisuusosasto. Kaikissa
Suomen t:issa 011 koneteollisuus- ja
huoneraken-nusosasto, Helsingin, Turun, Tampereen, Vaasan
(ruotsalaisella) ja Kuopion t:ssa on
kulkulaitos-osasto. vielä on Helsingin t:ssa sähköteknillinen
ja kemiallinen osasto. Turun laivarakennusosasto
ja Kuopion (toistaiseksi lakkautettu)
metallurginen osasto. — Pääsyvaatimukset: ylemmän
kansakoulun oppimäärä ja 2 vuoden
käytännöllinen harjoittelu. Oppiaika 3-vuotinen,
lukuvuodet 6 kuukautiset. P-o P-o.
Teollisuusnäyttely ks. Näyttelyt.
Teollisuustilasto (Suomessa). 1700-luvulla
olivat eräät viranomaiset, maaherrat,
hallioikeu-det, kauppakollegi. manufaktuurikonttori,
vuori-kollegi. velvolliset keräämään tietoja
manu-laktuureista (tehdasteollisuudesta) ja
antamaan niistä kertomuksia. Vapauden ajan
päätyttyä niitä ei enää laadittu. V. 1816
maaherrat velvoitettiin vuosikertomuksissaan tekemään
selvää myöskin elinkeinoista. V. 1821
perustetun vuorihallituksen tuli vuosittain antaa
kertomus, mitä seikkaa uudelleen teroitettiin v:n
1858 ohjesäännössä, ja tästä ajasta lähtien onkin
olemassa jatkuva sarja vuosikertomuksia.
Teollisuuden eduista huolta pitämään perustettiin
1836 tehtaastou johtokunta
(manufaktuuridi-rektsioni), mutta vasta v:n 1842 ohjesäännössä se
velvoitettiin julkaisemaau tilastollisia tietoja.
Teh-taaston johtokunnan teollisuuksia koskevat
julkaisut käsittävät vv. 1842-76. Näin syntynyt
tilasto oli kuitenkin varsin epätyydyttävä.
Sittenkuin sekä tehtaaston johtokunta että
vuorihallitus oli lakkautettu ja niiden sijaan oli tullut
teol-lisuushallitus, siirrettiin teollisuustilaston
laatiminen sen tehtäväksi. V. 1884 annetussa
ohjesäännössä määrättiin, että maistraattien, järjes- |
tysoikeuksien ja kruununvoutien tuli joka vuosi
hankkia tarpeelliset ensitiedot. Tilasto, jonka
vuori- ja tehdasteollisuusintendentti laativat
näiden tiedonantojen perusteella, oli julkaistava
uutena sarjana Suomen virallisessa tilastossa.
Teol-lisuushallituksen laatima teollisuustilaston
suunnitelma sai valtiovaraintoimituskunnalta
vahvistuksen jouluk. 1885, ja ensimäinen sen
perusteella ilmestynyt teollisuustilasto koskee vuotta
1S84. Siinä olivat teollisuuslaitokset mainitut
nimeltään, mistä menettelytavasta kuitenkin jo
seur. v. luovuttiin. V. 1900 teollisuustilaston
laatiminen määrättiin sitä varten asetetun
aktuaarin tehtäväksi.
Näin vahvistettujen ohjeiden mukaisesti
teollisuustilasto ilmestyi vv. 1884-1908. Marrask. 1907
esitti 1901 asetettu tilastokomitea ehdotuksensa
teollisuustilaston uudestaan järjestämiseksi. Sen
mukaan teollisuustilasto olisi laadittava saman
suunnitelman mukaisesti eikä niinkuin ennen
kahtena toisistaan erotettuna osana. Tilaston
tulisi käsittää kaikki Suomessa harjoitettu
teollisuustoiminta. Myöskin koti- ja
kotitarveteol-lisuuden tulisi sisältyä siihen, samaten valtion
ja kuntain teollisuuslaitosten sekä
rangaistus-vankilain työtoiminnan y. m. Uusi
teollisuuksien luokitus ehdotettiin käytäntöön otettavaksi.
V. 1909 kauppa- ja teollisuustoimituskunta
pääasiassa hyväksyi komitean ehdotuksen ottaen
huomioon seuraavat teollisuushallituksen esittä-
mät muutokset: teollisuustilastosta oli jätettävä
pois rangaistusvankikin työtoiminta; koti- ja
kotitarveteollisuus oli erotettava t:sta ja
käsiteltävä aivan erikseen; käsityöammatteja ei
ollut yhdistettävä t:oon, vaan ne oli käsiteltävä
erikseen ja ainoastaan joka viides vuosi. Tämän
mukaisesti t. on ilmestynyt muutetussa
muodossa v:sta 1909 lähtien, jota paitsi käsityötilasta
on ilmestynyt v:lta 1913.
Kun varsinaisia teollisuuksia oli käsiteltävä
vuosittain, mutta käsityöammatteja vain joka
viides vuosi, vahvisti teollisuushallitus näiden
molempain toimintahaarain erottamiseksi
seuraavat säännöt: teollisuustilastoon otetaan kaikki
teollisuustoimintaa harjoittavat laitokset, 1)
joissa a) on vähintään 10 työntekijää, jolloin
liikevoimaa käytettäessä jokainen hevosvoima
vastaa 3 työntekijää, tai b) tuotannon
valmistusarvo on vähintään 15,000 mk. v:ssa; sekä 2)
kaikki veromyllyt; 3) kaikki tiilitehtaat, sahat
ja turvepehkutehtaat, paitsi niitä, joita
ilmeisesti käytetään vain omistajan omaa tarvetta
varten; ynnä 4) kaikki tarkastuksenalaiset
laitokset.
Ensi tietoja kerättäessä on käytetty samaa
kaavaketta kaikkia teollisuusaloja varten. Jotta
teollisuustilastosta olisi enemmän käytöllistä
hyötyä, on kuitenkin tärkeimpiä teollisuushaaroja:
metalliteollisuutta, villa-, pellava- ja
puuvillatehtaita, puuhiomoja ja pahvitehtaita, selluloosa- ja
paperitehtaita sekä sahalaitoksia ja höyläämöjä
varten otettu käytäntöön erikoiskaavakkeita,
joissa on yksityiskohtaisia tiedonantoja
käytetyiksi tulleista raaka-aineista ja
puolivalmisteista ynnä valmisteiden laadusta. G. R. 8.
Teologi, teologian (ks. t.) tutkija t. opiskelija,
jumaluusoppinut.
Teologia (kreik. theo’s = jumala, ja logos =
| oppi), jumaluusoppi. Vanhalla ajalla nimitettiin
teologeiksi muinaisia kreikkalaisia runoilijoita,
kuten Homerosta, Hesiodosta y. m. Tämä
nimitys esiintyy jo Aristoteleella, sittemmin
kristityilläkin ajattelijoilla. Philon nimitti Moosesta
„teologiksi". Verraten aikaisin nimitettiin
Johannesta Ilmestyskirjan tekijänä teologiksi.
Nimitys on vanhassa U:n T:n käsikirjoituksessa
Codex Vatieanuksessa, ja on siitä tullut „textus
receptukseen", jonka vuoksi Ilmestyskirjan
virallinen nimi kirkkoraamatussamme on ,,Johannes
Theologin Ilmestys". Myöhemmin annettiin
kunnianimi „teologi" kirkkoisä Gregorius
Naziansi-laiselle, koska hänen kirjansa erikoisesti
koskivat Jumalan olemusta ja kolminaisuutta. Näin
ollen t. alkuaan merkitsi oppia Jumalasta.
Myöhemmin se tuli merkitsemään jumaluusoppia
yleensä. Keskiaikana t. jakautui pääasiassa
kahteen osaan: luonnolliseen (t. naturalis) ja
ilmoitettuun (t. revelala). Edellinen perustui
luontoon ja järkeen, jälkimäinen ilmestykseen.
Skolastiikau (ks. t.) nousuaikana luonnollinen t.
oli hyvin laaja; luulihan Anselm voivansa
todistaa sovituksenkin järjen kannalta (kirjassaan:
„Cur Deus homo?"). Mutta aikaa myöten
luonnollisen t:n ala yhä supistui, kunnes viimeiset
skolastikot (Occam y. m.) selittivät koko t:n
olevan järjenvastaisen ja uskottavan yksin kirkon
auktoriteetin perustuksella. Järjettömän
uskominen oli muka erikoisesti ansiollista.
Vanhassa protestanttisessa jumaluus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
