Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teologian tohtori ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1401
Teologian tohtori—Teoslaina
1402
papin virassa (voidaan erityisissä tapauksissa
vähentää t v :ksi). T. 1. on vapautettu
vakinaisen papinviran saavuttamiseksi vaadituista
kuulusteluista ja näytteistä.
Teologian tohtori, jumaluusopillinen oppiarvo,
jonka jumaluusopillinen tiedekunta antaa
juhlallisessa promotsionissa teologian lisensiaateille
iks. t.) sekä honoris eausa muillekin; tämä
arvonimi voitiin myöskin saada hallitsijalta.
Teologinen (ks. Teologia), jumaluusoppia
koskeva, jumaluusopil 1 inen.
Teologinen aikakauskirja, Helsingissä
kuukausittain ilmestyvä aikakauskirja, jonka 1890
perusti prof. (!. G. Rosenqvist, ollen lehden
päätoimittajana v:n 1915 loppuun. V:sta 1916 tuli
päätoimittajaksi prof. E. Stenij. E. K-a.
Teologinen erotutkinto ks. Teologian
erotutkinto.
Teonperiaate, ahtaammassa merkityksessä
opetusmenetelmällinen periaate, jonka mukaan
kuukin opetusaineen opetukseen on saatava,
varsinkin alemmilla asteilla, mahdollisimman paljon
käsitoimintaa. koska lapsen kehitys kulkee
„kä-destä päähän ja taas käteen". Saks. Fr. Fröbel
toteutti ensimäisenä laajemmassa määrässä tätä
aatetta perustamissaan lastentarhoissa (ks. t).
Niistä se nyk. on pyrkimässä muihinkin
oppilaitoksiin. Enimmän jalansijaa se on saanut
Yhdysvaltain kouluissa, joissa n. s. tekevä
opiskelutapa (..harniug by doing") on suuresti vallalla.
Levitessään tämä periaate on yhä muuttumistaan
muuttunut luovan, omavaraisen työn
periaatteeksi, josta suunnan nimi työkoulu
iks. t.). Suomessa t. tuli iskusanaksi Oulun
15:nnessä yleisessä kansakoulukokouksessa 1911
asiasta pidetyn esitelmän johdosta. — T.
esiintyy vieläkin laajempana opetusolojen
järjestely-periaatteena. ja tarkoittaa se tällöin paitsi
käytännöllisten opetustapojen suosimista myös
käytän nöllis-teknillisten op. tusaineidenkin ottamista,
vieläpä pääaineiksi, koulujen ohjelmaan. Raa.
Teonsana ks. Verbi.
Teopneustia (kreik. theo’s = jumala, ja pneuma
= henki) ks. Innoitus.
Teoreema ks. Teoreemi.
Teoreemi (kreik. thec/rcma < theöre’in =
katsella) ks. Väittämä.
Teoreetikko (ks. Teoria), henkilö, joka
tarkoin tuntee jonkun asian teorian; teorian
yksipuolinen harrastaja.
Teoreettinen (ks. Teoria), teoriaa koskeva,
teoriaan perustuva, tietopuolinen.
Teoreettinen (1. tieteisopillinen)
filosofia, ne filosofian osat, jotka kohdistuvat
tietämiseen sinänsä, vastakohtana ,,praktilliselle" 1.
käytännölliselle filosofialle (ks. t.i.
T:n f:n osia ovat logiikka ja tieto-oppi,
metafysiikka, luonnonfilosofia ynnä sielutiede, mikäli
tämä on filosofiaan luettava (ks. n. sekä
Filosofia, palsta 1075-76).
Teoretiseerata 1. teoretisoida (ks.
Teoria. rakennella teorioja, perustella teorioihin.
Teoria (kreik. 11icöri’a alk. = katseleminen. —
esim. näyttämöesitysten katseleminen, — sitten
tieteellinen tarkastelu 1. tutkimus), tieteellinen
selitys, „tieteisoppi". Yleisessä merkityksessä =
tiedonomainen 1. älyperäinen asiain
tarkastaminen, joten teoreettinen on = tietoon kohdistuva,
tietopuolinen (vrt. esim. Teoreettinen filo-
sofia). Tieteellisessä kielenkäytössä t. usein
erityisesti tarkoittaa ilmiöiden selittämistä
johtamalla niitä deduktiivisesti yleisistä laeista 1.
periaatteista. Monissa tieteissä erotetaan sen
mukaisesti empiirinen 1. kokemusperäinen osa ja
teoreettinen osa. Niin esim. fysiikassa kokeellinen
fysiikka ja teoreettinen fysiikka; jälkimäinen
johtaa fyysilliset ilmiöt matemaattisista ja
mekaanisista peruslaeista. Jokainen tiede pyrkii
rakentamaan yhtenäistä teoreettista
oppijärjestelmää, joka selittää sen kokoamaa
kokemusperäistä tietovarastoa yleisten periaatteiden
pohjalla. Missä ei ole tiedossa varmasti todistettuja
peruslakeja, siinä keksitään hypoteettisia
alkuolettamuksia. Sellaisiin perustuvat tieteelliset
t:t ovat tietysti itsekin vain hypoteettisesta
pätevät ja saavat usein pian väistyä uusien t:ain
tieltä. — Musiikin t :s t a ks. Musiikki.
A. Gr.
Teoslaina (ruots. förlag) on
teollisuuslaitoksen irtaimia koneita, raaka-aineita, puolivalmiita
ja valmiita tuotteita vastaan annettu laina.
Alkujaan laina oli annettava raaka-aineena tai rahana
ehdolla, että maksu tapahtuu "valmistetuissa
tavaroissa, mutta käytäntö on pitkän horjumisen
jälkeen hyväksynyt, että t. maksetaan takaisin
rahassa. Vanhimpien asetusten mukaan
t.-kiinni-tys tuotti esine-oikeuden — omistus- t.
panttioikeuden — - tehtaan tavaroihin, myöhempien
asetusten mukaan lakimääräisen etuoikeuden sekä
tuottaa nykyjään voimassaolevien asetusten
mukaan sovinnaisen etuoikeuden
t:n-ottajan liikkeeseen kuuluvaan kalustoon ja
valmisteisiin. T.-kiinnitys ei siis tuota sellaista
panttioikeutta kuin kiinteistön kiinnitys. Se
antaa velkojalle ainoastaan etuoikeuden
omaisuutta pakollisesti myytäessä toisten velkojain
edellä, mikäli omaisuutta on paikalla ja mikäli
se vielä kuuluu velalliselle. Irtaimiston
vapaaehtoinen luovutus, vaikkapa se tapahtuisi ilman
julkisuutta ja omaisuus jäisi myyjän haltuunkin,
hävittää siis tuon etuoikeuden, samoin tehtaan
tai tavaran muuttaminen toiseen paikkaan. Jotta
t. ulosmittauksessa tuottaisi etuoikeuden, tulee
sen myöskin olla maksettavaksi tuomitun, joka
seikka vaikuttaa, että etuoikeutta harvoin voi
käyttää hyväkseen muulloin kuin velallisen
konkurssissa. T.-kiinnityksen voi vahvistaa vain
teollisuus-, mutta ei käsityölaitoksiin eikä
maanviljelystilojen irtaimistoon. V:n 1909
maanvuokra-asetuksen 30 § antaa vuokranantajalle
t.-oikeutta läheisesti muistuttavan pidätysoikeuden
vuokramiehen paikallaolevaan irtaimistoon
karjasta, koneista y. m., jota edellinen on
jälkimäiselle maanviljelyksen harjoittamista varten
uskonut. — Lainsäädäntö erottaa, tarpeettomasti
kyllä, vuori- ja ruukintöiden t:t, jotka
ennemmin kiinnitettiin • vuorikollegissa ja nyk.
kiinnitetään asianomaisessa kihlakunnanoikeudessa
(aset. 24 p. helmik. 1748 ja 22 p. maalisk. 1854),
sekä muiden teollisuuslaitosten t:t, jotka
aikaisemmin kiinnitettiin hallioikeudessa mutta nyk.
kiinnitetään maistraatissa (Ilallijärjestys 2 p.
huhtik. 1770, keis. jul. 12 p. jouluk. 1859). —
Lainvalmistelukunta on (1901) laatinut
ehdotuksen laiksi t.-kiinnityksestä, minkä johdosta
erinäiset virastot ovat antaneet lausuntonsa, joiden
pääsisällys on, samoinkuin lakiehdotuskin,
julkaistu painosta 1902. V:n 1914 valtiopäivillä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
