- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1423-1424

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Termotonus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1423

Terpentiini—Terre Haute

1424

peeni. jota on kamferiöljyssä. Siitä voidaan
valmistaa kamferia. Bornyleeni on helposti
haihtuva terpeeni. Fenkeeni on samoinkuin
t u j e e n i keinotekoinen terpeeni, jota voidaan
valmistaa esim. fenkylialkoholista. S a h i n e
e-n i a on Juniperus Sabina kasvin öljyssä. —
Kamforilajit ovat t :n lähisukuisia aineita.
Näistä mainittakoon s i t r a a 1 i 1. geraniaali,
k a r v o n i, k a r o n i, kamferi (ks. K a
n-vertti), ja 1 e n k o n i. Terpeenialkoholit ovat
useasti hyvätuoksuisia aineita, joita käytetään
parfymiteollisuudessa. Sellaisia ovat m. m. g e
r a n i o 1 i, n e r o 1 i, 1 i n a 1 o 1 i, t e r p i n o o I j,
(k«. t.), b o r n e o 1 i (ks. K a n v e r t t i|. s i
t-r o n e 1 1 o 1 i, mentoli (ks. t.) y. m. — T :n
monilukuisuus aiheutuu isomeriasuhteista. Niiden
molekylissä on joko yksi tai kaksi kaksoissidettä
hiiliatomien välillä. Ne yhtyvät helposti
halo-geenivetyihin. Niiden haju on ominaisen
aromaattinen ja miellyttävä. N • hartsautuvat ja
polymerisoitm at helposti. Hapettuessaan ne
muodostavat lukuisia yhdistyksiä. Esiintyvät useasti
optillisesti aktiivisissa muodoissa. — S e s k v i-t.
ovat eetterisissä öljyissä esiintyviä paksuja
öljyjä. Ne kiehuvat ii. 250°-280°’:ssa C. Epämiel
lyttävänhajuisia aineita. Niitä on m. m. k a d
i-n e e n i, jota on m. m. patsuliöljyssä, k a r y
o-p h y 1 1 e e n i neilikkaöljyssä, san t aleeni
y. m. Niiden yleinen kaava on CiSH2i. — P o 1 y-t.
ovat korkeassa lämmössä kiehuvia paksuja öljyjä,
joita on palsameissa ja hartseissa. Sellainen on
esim. hartsia tislattaessa muodostuva diterpeeni
Conllss, k o 1 o f e e n i. [Asehan. „Chemie der
ali-eyklischen Verbindungen";
Gildemeister-Hoff-man, ,.Die ätherischen Oele"; Wallaeh, ..Terpene
und Campher"; Hjelt-Asehan. ..Lärobok i
orga-nisk kerni".] S. S.

Terpentiini ks. Tärpätti.

Terpiini, kem. yhdistys, jota saadaan t.-h v
d-r a a 11 i a kuumentamalla. T.-hydraattia
saadaan m. m. pineeniä sisältävästä tärpättiöljystä,
alkoholin ja typpihapon avulla. Tätä käytetään
lääkkeenä. T:iä tai t.-hydraattia kuumennettaessa
rikkihapossa syntyy t e r p i n e o 1 i a, n. 215° :ssa
kiehuvaa, hyvälle tuoksuvaa, paksua öljymäistä
ainetta, jota käytetään hajuvesiteollisuudessa ja
lääkkeenä. S. S.

Terpineoli, eräs hyvälle tuoksuva öljymäinen
aine, ks. Terpeenit ja Terpiini.

Terpsikliore /-kho’-], ,,kooritanssista (tai
laulusta) iloitseva", kreik. runoudessa yksi 9 :stä
muusasta (runottaresta) ; kuvaillaan tätä nykyä
lähinnä tanssitaiteen edustajaksi. 0. E. T.

Terra (lat.), maa. — T. i n e o g n i t a,
tuntematon maa. — T. f i r m a. mannermaa. — T. p o
n-d e ro s a, baryytti.

Terra cotta ks. Terrakott a.

Terra di Siena [-Uria] (it., = Sienan multa),
erikoisen voimakkaan väri n en laji luonnollista
väriinultaa, n. s. keltaokraa (ks. Okra), jota
on pääasiallisesti Toscanassa (Sienassa) ja
Har-zissa. Multa esiintyy kiiltäväpintaisina
kappaleina, jotka hienonnetaan, sihdataan,
jauhetaan, lietetään ja pestään. Hyvä lasuurivärinä
käytetty väri. Normaalivärejä. S. S.

Terrakotta (it. lerracotta < terra= maa, ja
rol la = poltettu), poltettu, lasittamaton, ruskea,
kellertävä tai punainen savi. T:aa käytettiin
jo esihistoriallisina aikoina astioiksi kaksoisvir-

ranmaassa seinäpintojen vuorauksessa,
Babyloniassa ja Persiassa koristetiilien ja -liuskojen
valmistukseen. Sittemmin t:lla on ollut runsas
käytäntö vaasien, antiikin ajati lamppujen,
arkkitektonisten koristeiden y. m. valmistuksessa
(ks. S a v i t e o 1 1 i s u u s). T:n käyttö
taiteellisiin tarkoituksiin on myöhemmälläkin ajalla
ollut useiden mestarien suosiossa. Luca della
Robbia on ensimiiinen, joka suurempiin
t.-veistoksiin ryhtyy käyttämään lasitusta ja
emalji-värejä; hänen pojanpoikansa Andrea ja tämän
pojat Girolamo, Luca, Ambrogio ja Giovanni
kehittävät tätä tekniikkaa. Oivallinen
esimerkki emaljivärien käytöstä t:n yhteydestä on
Pistojan Ospedale del Ceppon friisi. T:n
käsittelijöistä mainittakoon vielä Sperandio. Guido
Mazzoni (k. 1519), Giuseppe Mazza, C. M.
Clo-dion (k. 1814). Uudemmankin ajan
taideteollisuudessa t. on suosittu aine, joskaan sen
huokoinen rakenne ei yhtä hyvin kestä ilman
vaikutuksia kuin useat muut saviteollisuuden
tuotteet.

Terramaarit (it. terramara < terra marna =
merkelimaa), Pohjois-Italiassa useissa paikoin
tavattavat keinotekoiset, vallin ja vallihaiulan
aikoinaan ympäröimät maakummut, joille
kivi-ja pronssikaudella oli sijoitettu paaluasumuksia.
T:n asukkaiden alkuperästä on lausuttu
erilaisia arveluja. [0. Montelius, „La civilisation
primitive en Italie" (1895-1911); B. Modestov,
„lntroduction ä 1’histoire romaine" (1907).]

K. ./. II.

Terramara-paalutukset ks. Terramaarit.

Terrario (lat. terra = maa), suurempi t.
pienempi. tav. lasiseinillä varustettu säiliö
(useimmiten laatikkomainen), jossa
tutkimustarkoituksessa t. muuten elätetään erilaisia pieniä maa
eläimiä (m3’ös kasveja), samoinkuin akvariossa
(ks. t.) vesieläimiä. T:ssa koetetaan tällöin
mahdollisimman täydellisesti jäljitellä eläimen
luonnollisia asuinpaikkoja, siis laitetaan pohjalle
sopiva maakerros, vesisäiliö y. m., kasvatetaan
sopivia kasveja j. n. e. Troopillisia eläimiä
hoidettaessa, munia kehitettäessä y. m. käytetään
tarpeen mukaan erikoisilla lämmityslaitteilla
varustettuja t:oita. — T:oiden (ja akvarioiden)
valmistusta ja eläinten hoitoa niissä
käsittelevästä kirjallisuudesta mainittakoon aikakauslehti
,,Blätter für Aquarien- und Terrarienkunde"
(v:sta 1890). I. V-s.

Terra rossa (it., = punainen unilta), punainen
raudan- ja savenpitoinen maalaji, joka kuuluu
luonnollisiin okralajeihin (ks. Okra). Sitä on
Etelä-Euroopassa monissa paikoin. Hienoksi
jauhettuna, lietettynä ja pestynä sitä käytetään
värimultana. S. S.

Terraville [teravil], kaivoskylä Yhdysvalloissa,
Etelä-Dakotan valtion länsiosassa, Mustien
kumpujen (ks. t.) pohjoispäässä Lawrencen kauntissa,
rautatien varrella Deadwoodin kaupungista
länteen. Suomalaisia työskentelee paljo T:n
kaivoksissa; ensimäiset saapuivat seudulle 40-45 v.
takaperin. Osaksi hyvin toimeentulevaa väkeä.

Terre Haute [terehöt], kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Indianan valtion länsiosassa,
kuljettavan Wabash-joen vas. korkealla rannalla,
Wabash Erien-kanavan varrella, monen radan
risteyksessä; 63,529 as. (1914). — Oikeustalo,
kaupungintalo; useita oppilaitoksia, pari isoa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0748.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free