Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Terrieri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1425
Terrieri—Terserus
1126
kirjastoa. Harjoitetaan suurta teollisuutta
(lähistössä kivihiilikenttiä) ; varsinkin mainittakoon
viinapolttimot, valtion suurimnlat. Koko
teollisuuden valmistusarvo 1909 oli 113 milj. mk. —
T. H:n paikalle rakennettiin 1810-11 linnake
suojaksi intiaaneja vastaan. Linnakkeen turviin
syntyi pian asutus, joka 1853 sai kaupungin
oikeudet.
Terrieri ks. K o i r a.
Terrine ! >’»] (ransk.), liemimalja.
Territoriaali (lat. territö’rium = maa-alue),
maa-aluetta koskeva, alueellinen.
Territoriaaliarmeia, joukko-osasto, joka
täydennetään jostakin määrätystä valtion osasta
iterritoriumista). T:oja ovat esim. saks. ja itäv.
maanpuolustus, it. mobiilimiliisi, Eomaanian,
Serbian. Bulgaarian y. m. territoriaalijoukot.
Ranskan t. vastaa Saksan
maanpuolustusjouk-koja. • M. v. //.
Territoriaalisysteemi (ks. Territoriaali
ja Systeemi), kirkko-oik< tulellinen oppi. jonka
mukaan maan hallitsijalla on oikeus määrätä
maassa vallitseva uskonto. Tämän järjestelmän
tunnuslauseena on cujus regio, ejus religin, s. o.
kenen maa, sen uskonto. E. K-a.
Territorialiteettiprinsiippi (ks.
Territoriaali. ja Prinsiippi), alueperiaate, jonka
mukaan valtiovalta käsittää kaiken valtion
alueella oh van. Rikosoikeudessa esim.
tarkoitetaan sillä periaatetta, jonka mukaan kunkin
valtion tulee rangaista ainoastaan omalla alueellaan
tehtyjä rikoksia samoinkuin myöntää
rikoksentekijäin luovuttaminen (ks. t.) valtiosta
ainoastaan siinä tapauksessa, että rikos, mistä heitä
syytetään, on tehty sen valtion alueella, joka
pyytää luovuttamista. Alueperiaatetta,
vaikkakin se alkuaan on ollut yleisesti
tunnustettuna. pidetään nykyään täydellä syyllä
vanhentuneena. Paitsi että on alueita, jotka
eivät kuulu millekään valtiolle, ja joilla siis
rankaisematta saisi tehdä mitä hyvänsä, on vielä
huomattava, että alueperiaate tekee omasta
maasta turvapaikan, johon vaaratta voidaan saa
pua ulkomailla tehtyjä rikoksia pakoon, kun oman
maan tuomioistuimet eivät voi rangaista sellaisia
rikoksia, jotka ovat tehdyt valtion alueen
ulkopuolella. Kun ei useampien maiden lakien mukaan
oman maan kansalaisia voida luovuttaakkaan
toisen valtion rangaistaviksi, jäävät kysymyksessä
olevat henkilöt aina tällaisissa tapauksissa ilman
rangaistusta. Englannissa ja Yhdysvalloissa on
vallalla t. Ne, päinvastoin kuin muut valtiot,
luovuttavat kuitenkin myöskin omia
kansalaisiaan näiden muiden valtioiden alueilla tekemistä
rikoksista, mikäli niiden ja kysymyksessä
olevien valtioiden välillä on solmittu sopimus
rikoksentekijäin luovuttamisesta, ja tehty rikos
siinä on mainittu luovutusta aiheuttavien
tekojen joukossa.
Valtio-oikeudessa, kysymyksen ollessa jonkun
henkilön valtioon kuuluvaisuudesta, sanotaan
t:ksi periaatetta, jonka mukaan kaikki valtion
alueella syntyneet henkilöt luetaan valtion
alamaisiksi. laisinkaan kiinnittämättä huomiota
vanhempain kansallisuuteen. Germaanilaisen ja
skandinaavilaisen oikeuden mukaan on valtioon
kutiluvaisuus yleensä katsottu riippuvaksi van
hempain kansallisuudesta (jus sanguinis),
romaa-nilaisessa. samoinkuin engl.-amer. oikeudessa
sitävastoin on pääpaino annettu syntymäpaikalle
(jus soli). Alueperiaate, joka aikoinaan on ollut
kaikessa jyrkkyydessään voimassa Ranskassa,
Englannissa ja Espanjassa, esiintyy nykyään
lainsäädännössä ainoastaan lievennetyssä
muodossa. Syntymäpaikka ei yksinään, vaan
ainoastaan yhteydessä eräiden muiden seikkaili kanssa,
määrää mihin valtioon joku henkilö on
katsottava kuuluvaksi. K. O. 1.
Territoriumi (ks. Territoriaali), alue;
käytetään tavallisesti ainoastaan valtion alueesta
puhuttaessa.
Terrorismi (lat. terror = kauhu), hirmuvalta,
varsinkin jakobiinien Ranskassa toukok.
1793-heinäk. 27 p. 1794 harjoittama („la terreur").—
Terroristi, t:n kannattaja. —
Terrori-s e e r a t a, harjoittaa hirmuvaltaa: pakottaa
joku johonkin pelotuksella, täyttää kauhulla.
Terschelling [-se’llir]], Friisein-saaristoon
kuuluva saari Alankomaiden rannikon edustalla;
51 km’-, 4,008 as. (1905). Kuuluu
Pohjois-IIollan-nin maakuntaan.
Terserus [-sv’-], Johannes E 1 a i (1605-78),
piispa. T. oli syntynyt Leksandin pitäjässä
Taalainmaassa, tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1628
ja vihittiin papiksi
1630. Vv. 1633-37
tekemällään ulkomaanmatkalla hän opiskeli
varsinkin Wittenbergissä,
Jeuassa ja
Helmstädt-issä ja tutustui m. m.
Yrjö Calixtuksen
edustamaan synkretismiin.
hyväksymättä
kuitenkaan kaikkia
mainitun suunnan oppeja.
Kotimaahan
palattuaan T. toimi lehtorina
Vesteråsin lukiossa,
kunnes hänet
Upsalassa 1639 maisteriksi vihittynä nimitettiin 1640
kolmanneksi jumaluusopin professoriksi Turun
yliopistoon. Suomessa hän saavutti ennen pitkää
mainetta etevänä opettajana ja vihittiin 1648
(ensimäisenä Turun yliopistossa) jumaluusopin
tohtoriksi. Sam. v. hän muutti professoriksi
Upsalaan. Kun v:n 1647 valtiopäivillä tehtiin
ehdotus „Formula concordioe"n ottamisesta
Ruotsin kirkon tunnustuskirjaksi, vastusti T. sitä
ankarasti, ja säätyjen päätös jäi, luultavasti osaksi
juuri hänen vaikutuksestaan, vaille kuningatar
Kristiinan vahvistusta. Siten hän joutui papiston
keskuudessa harhaoppisen maineeseen.
Aatelistossa hän taas herätti itseään kohtaan
vastenmielisyyttä kannattamalla v:n 1650 valtiopäivillä
reduktsionia. Sitävastoin hän nautti Kaarle X-.n
Kustaan luottamusta siihen määrin, että tämä
vastoin papiston toivoa nimitti hänet 1058 Turun
piispaksi. T:n toiminta piispana ja yliopiston
varakanslerina on monessa suhteessa ansiokas.
Kansan lukutaitoa edistettiin, papiston
virantoimitusta ja elämää valvottiin tarkasti ja
kirkkokuria pidettiin ankarana. Samalla koetettiin
poistaa aateliston patronaattioikeudesta
johtuvia epäkohtia. Papiston katekisoimistaitoa
lisätäkseen piispa julkaisi 1662 laajan „Förklaring
I öfver cateehismum". Kun hän siinä osoitti su-
■lohannes Terserus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
