- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1433-1434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Terva ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1438

Terva

1434

T:n fysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen
laatu riippuu paitsi raaka-aineista ja
lämpötilasta. my ns paineesta ja tislausajasta. T:u väri
vaihtel e ruskeasta pikimustaan; om.-p. 011 0,86-1,>0.
T. 011 lieiposti juoksevaa tai sakeata riippuen
tislauksessa vallitsevasta lämpötilasta. Jos
raaka-aine äkisti ja kovin kuumennetaan, hajaantuu
t. osaksi muodostan kaasumaisina pysyviä
lia-jaantumistuloksia ja hiiltä. Saatu t. tulee
pien-pitoista ja paksua. Päinvastaista laatua on
hitaasti ja alhaisessa lämmössä tislaamalla
saatu t. Siitä korkeampi lämpötila tislattaessa
on. sitä monimutkaisemmaksi seokseksi t. tulee
sekundääristen hajaantumisien ja yhtymisien
takia ja tällöin muodostuu pääasiallisesti
aromaattisia yhdistyksiä. Alhaisessa lämpötilassa
saadaan etupäässä alifaattisia kem. yhdistyksiä.

Puut. (pyrolcum pini t. pix liquida) on
paksuhko. tumma, öljymäinen, aromaattistuoksuinen,
karvaanmakuinen neste. Se liukenee kokonaan
absoluuttiseen alkoholiin si-kä jääetikkaan. Sitä
saadaan puuta kiillettäessä tervahaudoissa tai
erityisissä retorttiuuneissa. 100 kg:sta
ilmakuivaa puuta saadaan 3,5-5,5 kg t:aa. Sellaisen t:n
I roseuttinen kokoomus, jota valmistettaessa
lämpötila ei ole noussut yli 400° C, on seuraava:

Hiillll °/o Vetyä °/o Happea (ja typpeä) X Palamis- lämpO kaloreissa
Munnyn t. . . 68.4 24,7 7405
Kuusen „ . . Gfi.i 26,7 7125
Koivun . . 65.2 7.0 27,8 T080
Pyökin „ . . Cl,8 6,5 31,7 6395

Puu-t:lle on ominaista hapenpitoisten kem.
yhdistysten runsaus. Se sisältää rasvahappoja, esim.
ctikkahappoa ja niiden estereitä. Sitäpaitsi on
siinä hiilivetyjä sekä paljon happamia
yhdistyksiä. fenoleja, kresoleja. guajakolia, kreosolia,
pyrogallolin estereitä, paraf fiini hiili vetyjä ja
pikeä. T :sta erotetaan tislaamalla ,,k e v e ä t
öljyt"’ ..raskaista ö 1 j y i s t ä". Keveät
öljyt tislautuvat ensin ja niitä käytetään samoin
kuin bentsiiniä. Kaskaita öljyjä käytetään
impregnoimiseen. Viimemainituista saadaan
puhdistamalla savunhajuista öljyä, kreosoottia (ks. t.),
josta eristetään lääkkeenä käytettyjä kreosolia
ja guajakolia. Tislausastiaan jää lopuksi
mustaa sitkeää pikeä f pix solida). Suomessa
valmistetaan t:aa pääasiallisesti havupuista. Se on
liartsinpitoisuutensa takia lehtipuu-t :aa paljoa
arvokkaampaa ja sitä käytetään m. m.
puutöi-d n, köysi; n, kattopahvin y. m. sivelemiseen.
Havupuu t:sta saadaan raakaa tärpättiöljyä ja
kev itä hartsiöljyjä (= Kienö!), jota käytetään
lakkojen ja vernissojen valmistukseen.
Koivun-t:sta 1. tuohitervasta (tökötti) tislaamalla saatua
t. öljyä käytetään venäläistä juhtinahkaa
valmistettaessa; sen haju johtuukin tässä öljyssä
olevista aineista. Suomeen tuotiin tuohi-t:aa 1913
32 tonnia. Puu-t:n valmistuksesta ks.
Tervanpoltto.

T u r v e-t. 011 tummanruskea taikinamainen
23-30° :ssa sulava, väkevänhajuiuen aine.
100 kg:sta ilmakuivaa turvetta saadaan 2-4.5 kg
turve-t:aa. Tämä sisältää emäksisiä aineita,
fenoleja ja neutraalidljyjä. Neutraaliöljyistä on
40-45 % olefiineja. 30-35 % aromaattisia hiili-

vetyjä ja 25-30 % paraffiineja. Fenoleissa on
pääasiallisesti k a r b o 1 i h a p p o a. Raakoja feno
leja on suom. turpeesta saatu keskimäärin 35 %,
saksalaisesta 21%." Turve-t:aa käytetään puun
säilyttämiseen tai valmistetaan siitä parafiiinia,
kreosoottia ja asfalttia.

Saksissa ja Thüringenissä tislataan alenne
tussa paineessa tertiäärikauden ruskohiilestä
r 11 s k o h i i 1 i-t :aa. Tämä teollisuus alkoi n. 1860.
Ruskohiili-t. 011 hyvin arvokasta. Sitä saadaan
hiilistä n. 5-10 %. Se on ruskeanvärinen
puoli juokseva kovin pahanhajuinen aine. Om.-p.
0,82-0,aa. Sulaa 25-30° :ssa C. Se sisältää
pääasiallisesti paraffiinihiilivetyjä ja vähäisen
tyydyttämättömiä sekä aromaattisia hiilivetyjä.
Siinä 011 myös fenol -ja, kresoleja,
typpiyhdistylisiä sekä pahanhajuisia rikkiyhdistyksiä.
Ruskohiilen kuivatislauksessa t. on päätuote.
Rusko-hiili-t:aa tislatessa saadaan aluksi »raaka
öljy ä" ja sitten paraffiinimassaa.
Jälelle jäänyt osa on joko pikeä tai koksia.
Raakaöljystä saadaan puhdistamalla ja
jakotis-laamalla ruskohiilitervabentsiin i ä
ja solaariöljyä 1. n. s. ..saksalaista
petrolia" (kiehumap. 175-275° C), jota ennen käytet
tiin polttoöljyn asemesta, mutta nyt
puhdistus-ja moottoriöljyinä, vaununrasvoina, öljykaasun
valmistukseen rautatievaunujen valaisemista
varten, Dieselmoottorien käyttövoimana y. 111.
Paraf-fiinimassa on tärkein osa tervaa (ks.
Paraf-fiini). V. 1911 valmistettiin Saksassa n. 74,000
tonnia ruskohiili-t :aa. josta saatiin n. 12,000
tonnia raakaa paraffiinia.

Ominaisuuksiltaan ruskohiili-t:n tapainen 011
Skotlannin bitumiinisista liuskeista saatu
li us k e-t. Liuskekivien orgaaniset aineat ovat
eläinten (kalojen y. m.) jätteistä syntyneitä
öljymäisiä aineita. Teollisuuden päätuotteena ovat
nestemäiset öljyt ja paraffiini. Sivutuotteena
saadaan ammoniumsulfaattia. V. 1909
valmistettiin Skotlannissa 3 miljoonasta tonnista liusketta
280,000 ton. raakaöljyä, 57.000 ton. ammonium
sulfaattia. Öljystä saatiin puhdistamalla 25,000
ton. paraffiinia. Liuske-t:aa valmistetaan samoin
kuin ruskohiili-t:aa alennetussa paineessa
tislaamalla.

K i v i h i i 1 i-t. on kaikista t.-lajeista
teknillisesti tärkein ja tieteellisessä suhteessa
mielenkiintoisin. Aina v:een 1850 asti oli tämä
haitallisena sivutuotteena kaasutettaessa, joissa
kivihiilestä liiiltotis.auksilla valmistettiin
valo-kaasua. Kivihiili-t :aa käytettiin aluksi puun
sivel miseen, noen valmistukseen tai
polttoaineeksi. Tärkeäksi kauppatavaraksi se tuli, kun
siitä valmistettua raskasta öljyä alettiin
käyttää ratapölkkyjen tervaamiseen ja kun värit
Iita at alkoivat sitä käyttää terva väriaineiden
raaka-aineena. Kivihiili-t. on paksua, mustaa ja
pahanhajuista nestettä, jonka om.-p. on l,i-l.s.
- - 1600-luvun loppupuolella kemistit alkoivat
lutkia kivihiili-t:aa. Englannissa saivat Becher
ja Serle 1681 patentin keksinnölleen valmistaa
pikeä ja tervaa kivihiilestä. Vielä v:n 1826
tienoilla mainitaan kaasutehtaissa saatua
kivihiilittä harvoin käytetyn. V. 1840 mainitaan
Englannissa kivihiili-t :sta valmistetun
kivennäis-öljyä (lu/drokarbttr) ja paraffiinia.
Viimemainitun valmistus alkoi Saksassa v:n 1850 tienoilla.
Kivihiili-t :aa alettiin tislata n. 1846. N. s.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0753.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free