Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tervanpoltto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-1-11
Tervan poltto
160
lykätään sisään. Muista nimilajeista
mainittakoon vielä p u t k i u u n i t (kuva 10),
putki-v a u n u-u u n i t, G r ö n d a 1 i n uuni.
T. eräänlaatuisessa tervauunissa (kuva 11)
tapahtuu seuraavalla’ tavalla. A on puilla
täytetty suljettu uuni, jonka pohjassa on
johto-putki D. Uunissa olevat puut kuumentuvat
tulisijasta 1! tulevista, uunin ympäri kulkevista
liekeistä. Uunissa lämpiävät puut ylhäälle
nousevista kaasuista eniten ja vesi alkaa sieltä
haihtua pakottuen höyrynä pohjan kautta ulos,
kulkien putken CE) läpi jäähdyttäjään (F), juosten
sieltä säiliöön G. Tiivistynyt neste ou
puuetik-kaa 1. puuhappoa. Tämän päälle kerrostuu, jos
puut ovat havupuita, raakaa tiirpättiöljyä. Uunin
yläosassa ovat puut nyt kuivaneet ja ne
alkavat siellä äkisti hajaantua, hiiltyä, n. 270° :ssa
C. Nyt lopetetaan tulisijassa lämmittäminen,
kaasunmuodostuminen yltyy ja voi välistä
heittää savella tiivistetyn täyttöaukon kannen (I)
uunin suulta. Hiiltymisen alettua muodostuu
tervaa, joka johdon (D) kautta juoksutetaan
säiliöön II, sekä etikkahappoa ja puuspriitä suurin
osa. Hiiltyminen jatkuu ylhäältä alaspäin ja
lämmittäminen lopetetaan kokonaan, kun se on
jatkunut pohjaan asti. Iliiltymisen kulku voi
olla ylläolevasta eroava riippuen uunien
rakenteesta, puusta ja menettelytavoista. Kun uunissa
johtoputki on ylhäällä, asetetaan sen jatkoksi
ensin tervanerottaja, sitten j ä ä h d y
t-täjii (kuva 12) ja erityinen laitos (kuva 13),
missä puukaasut ja puuhappo erottuvat
toisistaan. Uuneista tulleiden nestemäisten tulosten
säiliöinä käytetään puuammeita (kuva 14), joissa
on kaksi hanaa laskemista varten, alempi,
josta terva kourua (Ti) myöten juoksee
terva-säiliöön (Ii), ja ylempi, josta puuetikka
juoksee astiaan (G). Puukaasut johdetaan pestäväksi
etikkahaposta ja puuspriistä pesulaitoks. en
(kuva 15) ja siitä joko poltettaviksi tulisijaan
tai käytännöllisemmin voimatarkoituksiin
käytettäviksi. Uuneissa saadaan tiivistymättömiä
puukaasuja 15-20 painoprosenttia puun
kuiva-ainetta kohti laskettuna.
Tervauuneista saadaan kahdenlaatuista,
ominaisuuksiltaan hyvin erilaista tervaa. Uuneista
saadut tulokset tiivistyvät tiivistäjiin t ’rvana ja
puuetikkana. Nämä erottuvat toisistaan
seistessään. mutta osa tervaa liukenee puuetikkaan.
etenkin jos tässä on paljo etikkahappoa ja
puuspriitä. Puuetikasta saadaan sitä puhdist
t-taessa siihen liuennut terva erilleen. Tässä
tervassa on n. 8 % etikkahappoa, 32 % vettä ja
60 % pikeä. Edellisen laatuisessa seistessään
eronneessa lehtipuutervassa on n. 2 %
etikkahappoa, 0,85 % puuspriitä, 17 % vettä. 5 %
keveitä ja 10 % raskaita öljyjä sekä n. 64 %
pikeä. T e r v a m ii ä r ä ä, mikä uuneista
saadaan erilaatuista puuta liiiltämällä, osoittaa
seur. luettelo:
Männyn tervaskannoista . . . . 30 - 40 kj* tervaa m3:stfl
Kuivasta männystä......12—17 „ „ „
„ kuusesta...... . 8 ., „ „
Harvennuspuista (mäntyä ja kuusta) 5 — 12 „ „ ,.
Saharimoista, mäntysistä .... 4-10 „ „ „
„ kuusisista .... 5—6 „ „ „
Koivupuusta.........10-15 „ „
Tervan puhdistaminen vedestä ja
puuhaposta toimitetaan avonaisissa puuammeissa,
joissa terva lämmitetään hövryputkispiraalilla.
Jos tervassa on keveitä öljyjä, puhdistetaan se
erityisissä tervank e ittoa paraateissa
(kuva 16) ja öljyt otetaan talteen. Nämä sisiil
tiiviit kuumentaessa muuttunutta
tärpätti-öljyä, jonka pineeni 011 muuttunut
dipentee-niksi, ja li i i 1 t o ö 1 j y j ä, joista esim.
esi-tipat sisältävät m. m. asetaldehydiä, furonia,
asetonia, bentsolia, toluolia ja ksylolia sekä
erinäisiä pahanhajuisia aineita, joiden
kiehuma-piste on sama kuin tärpättiöljyn, minkä arvoa
nämä vähentävät. Kevyitä öljyjä puhdistetaan
vain päätuotteen tärpättiöljyn eristämiseksi.
Erilaatuisista puista liiiltämisen ohella saadun
puhdistetun tärpättiöljyn määrän osoittaa suir.
luettelo:
Männyn tervaskannoista .... 6—10 kg 1 m»:iä kohti
Kuivasta männystä......0,7—2 „ „ „
„ kuusesta..............0,i „ „
Suurista mäntyhaoista .... 0,7 „ „
Harvennuspuista (mäntyä ja kuusta) 0,2—0,s „ „ „
Saharimoista, mäntysistä .... 0,2—0,s „ „ .
„ kuusisista .... 0,oa „ „
Ruotsissa valmistetaan vuosittain n. 350,000 kg
tärpättiöljyä puuntislauksen ohella. V. 1913 oli
Suomessa 20 puuntislauslaitosta, tervanpolttimoa
ja pikitehdasta. Henkilökunnan lukumäärä
niissä oli 114. Raaka-aineiden koko arvo oli
228,400 mk. ja tuotannon bruttoarvo 517,200 mk.
V. 1914 olivat vastaavat luvut: 18, 85, 203,200,
499,400. Tervanvienti 1913 oli 22,221 hl ja sen
arvo 544,415 mk. Suurin osa Suomen
tervateh-taita on Keski-Suomessa, jossa niitä 1911 oli 13.
Tervatehtailijat ovat liittyneet keskenään
renkaaksi muutamia harvoja lukuunottamatta.
Terva oli Suomessa Ruotsin vallan aikoina
maamme tärkeimpiä vientitavaroita. Vanhempi
tilasto viennistä on vaillinainen. 1700-luvun
keskipalkoilla oli Suomen vienti n. 72,000
tynnyriä vuosittain. Vienti on vähitellen alentunut.
Seur. taulu osoittaa myöhempää tilastoa
viisivuotisjaksoissa :
Vientimäärä Vientiarvo
8886—90 161,482 hl 1.731,847 mk
1191-95 135,363 „ 1.895.082 „
1896-1900 108,656 „ 1.540,217 „
1901-05 70,753 „ 1,300.987 „
1906-10 33,771 „ 678,896 „
Puuhappoa saadaan, puun kuiva-aineelle
laskettuna, männystä 36 %. tervaskannoista 28 %,
kuusesta 36% ja koivusta 43%. S.’ puhdistetaan
ja siitä erotetaan puusprii (ks. Puuetikka).
Puuhapossa on puuspriitä (mainituista
puulajeista saatua, kuiva-aineesta laskettuna) 2,7,
2,0, 2,5 ja 3%. Tämä erotetaan puuhaposta eri
tyisessä aparaatissa, jolloin saadaan n. 20% puu
spriitä; tämä väkevöidään tislaamalla. Raaka
puusprii sisältää n. 60% metylialkoholia, 15%
asetonia, aldehydejii y. m. 8% ja vettä n. 17%
Suomessa valmistetaan yhdessä tehtaassa tästä
puhdasta metylialkoholia. Etikkahappoa ei
Suomessa nyk. vielä valmisteta puuhaposta.
Etenkin Pohjanmaan kaupungit sekä Turku
ja Viipuri harjoittivat ennen vilkasta
tervakaup-paa. V. 1648 annettiin Norrlannin
terva-komppanialle 20 v:ksi yksinoikeus
määrähinnasta viedä ulkomaille kaikki Tukholmaa ja
Nevanlinnaa pohjoisempana poltettu terva. Kruu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
