- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1461-1462

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tessjö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1461

Tessjö—Testamentti

14G2

Tessjö ä ks. T a a s i a n j o k i.

Testa, T o m m a s o G h e r a r d i del
(1818-81), lt. huvinäytelmänkirjoittaja. Harjoitti
lakitieteellisiä opinnoita Pisan yliopistossa, toimi
sittemmin asianajajana Firenzessä. Oli mukana
\:n 184S vapaustaistelussa, joutui itävaltalaisten
vangiksi, mutta vapautettiin jo seur. v.
Kirjallisen uransa T. alkoi romaanilla ,.11 figlio del
bastardo"; luin 011 julkaissut myöskin muutamia
muita romaaneja (,,La farina del diavolo", „La
povera e la ricca", 1852) sekä joukon poliittisia
runoja. Hänen oikea alansa ovat kuitenkin
huvinäytelmät. joissa hän sujuvalla kielellä,
sattuvalla komiikalla ja miellyttävällä huumorilla
joskin ilman erikoisempaa omaperäisyyttä ja syveni
luiille tunkevaa luonteenkuvausta käsittelee tos
kanalaista kansanelämää. Myöhemmissä
kappaleissaan hän kääntyy poliittisen satiirin alalle.
T:u lähes 40 komediaa käsittävästä tuotannosta
mainittakoon: „Una folla ambizione", ,,Un
viaggio per istruzione", „I1 sistema di Giorgio",
„I1 sistema di Lucrezia", „CogIi uomini non si
seherza", „11 padiglione delle mortelle", ,,11 regno
di Adelaide", ,,Le false letterate", „La inoda e la
fumiglia", „Le seimmie", ,,Le eoseienze elastiche",
..Il vero blasone", „La carita pelosa", „Oro ed
orpello", ,,La vita nuova" y. m. — T:n kootut
näytelmät ilmestyivät nimellä „Teatro comico"
(1856-58, 4 nid.; täydellisempi painos 1872-83).

E. TF-s.

Test act [äktj 011 laki, jonka Englannin
parlamentti pakotti Kaarle II :n hyväksymään 1673.
Se sääsi, ettei kukaan päässyt valtionvirkaan tai
voinut tulla parlamenttiin valituksi n. s.
supre-niatia-valan lisäksi vannomatta, ettei hän uskonut
transsubstantsiatsio-oppia, s. o, leivän ja viinin
muuttumista Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
T. a. kumottiin 13 p. huhtik. 1829. A". O. L.

Testamentti (lat. testäme’ntum < testä’ri =
todistaa; ottaa todistajaksi). 1. Jälkisäädös;
lakit., oikeustoimi, jossa joku lausuu viimeisen
tahtonsa siitä, miten hänen kuolemansa jälkeen
on hänen jälkeensä jäävän omaisuuden,
jäämistönsä. kanssa meneteltävä. T. johtaa alkunsa
roomal. oikeudesta, jossa se lienee kehittynyt
adoptsionista. Kanonisen oikeuden välityksellä
t. tuli germaaniseen oikeuteen. Vanhempaan
ruots. oikeuteen t. otettiin vähitellen
maakuntalakien aikana. Nimitys t. on yksi niistä
harvoista vieraskielisistä sanoista, joita 1734 v:n
laki sisältää. T:n-tckijä on latinaksi testator,
naispuolinen testatrix, se, jolle t:ssa on luvattu
etuja, on testamentarius.

Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan
voidaan t. tehdä kirjallisesti tahi suullisesti kahden
todistajan läsnäollessa. Ainoastaan, jos
todistajia ei ole ollut saatavissa eikä t:n-tekijä
Jälkeenpäinkään kuolemaansa asti ole voinut
hankkia todistajia t:ia vahvistamaan, on
kirjallinen t. ilman todistajiakin pätevä, kun se
havaitaan t:n-tekijän omakätisesti
kirjoittamiksi ja allekirjoittamaksi. Todistajain
käyttäminen on säännöllinen t:u teon muoto. Se on
välttämätön muodollisuus, jonka noudattamatta
jättämisestä seuraa, että t. on mitätön, vaikka
se muutoinkin olisi todistettavissa. Ilman
todistajia tehty t. on poikkeusmuoto, joka vain
ylempänä mainituilla edellytyksillä on pätevä. S n
johdost a että todistamattoman t:n pitää olla

tekijän kirjoittama ja allekirjoittama, on
setie-teisopissa nimeltään testamentum holographum.
Paitsi tässä mainittuja kahta t:n teon muotoa
on käytännössä hyväksytty kolmaskin, nim.
julki nen, tuomioistuimen edessä tehtv t. – T:u
pitää, niinkuin yleensä oikeustoimien, olla tehty
terveellä ja täydellä ymmärryksellä s-kä. vapaasta
tahdosta. Mutta sen sijaan että muihin
oikeustoimiin nähden aina oletetaan näin olevan, kun
ei päinvastaista asianlaitaa todisteta, on t:sta
voimassa, että riidan sattuessa sen, joka
väittää t:n laillisesti tehdyksi, on näytettävä toteen,
että t:n-tekijä on ollut, mielentilansa puolesta
normaali ja toiminut vapaasta tahdostaan. — T.
on yksipuolinen oikeustoimi, s. o. t:n-tekijän
tahdonilmaisu on pätevä, ilman että
myöntymistä tarvitaan omaisuudensaajan puolelta. T.
astuu voimaan vasta t:n-tekijän kuollessa ja
t:n-tekijä voi sen milloin tahansa peruuttaa tahi
sitä muuttaa. Sitoumus, jossa t:n-tekijä
selittää luopuvansa oikeudestaan t:n peruuttamiseen
tahi muuttamiseen, ei ole pätevä. T:n
peruuttamiselle ei ole määrättyä muotoa säädetty, vaan
se saa tapahtua millä tavalla hyvänsä, kun vain
peruuttamistahto käy ilmi. — Vaikka t. astuu
voimaan huolimatta t:n-saajan
myöntymyksestä, tulee t:n-saa;an kuitenkin määräajassa
ilmoittaa, tahtooko hän nauttia t:ia hyväkseen.
T:n-saaja on siinä tarkoituksessa velvollinen
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai
tiedon t:n-teki.jän kuolemasta ja t:sta,
näyttämään t:n siinä oikeudessa, jonka piirissä vaina
jalla on ollut asuntonsa. Tätä t:n näyttämistä
sanotaan t:n valvomiseksi. Jos t:n-saaja
laiminlyö t:n valvomisen säädetyssä ajassa, on
t. mitätön. Valvomisen jälkeen on t:n-teki.jän
perillisille annettava t:sta tieto, toimittamalla
heille oikeaksi todistetut jäljennökset t:sta.
Perillisillä — kuitenkin ainoastaan lähimmillä —
on sitten valta yön ja vuoden kuluttua
tiedoksiannosta lukien moittia t:ia, nostamalla kan
teen sen mitättömäksi julistamisesta
tuomioistuimessa; muussa tapauksessa t. tulee päteväksi,
vaikka se alkuaan jostain syystä olisikin ollut
virheellinen tahi lainvastainen.

T :ssa voidaan joko määrätä, että koko
omaisuus tahi murto-osa siitä on siirtyvä määrätylle
henkilölle, samaan tapaan kuin perintö lain
mukaan, tahi se voi myös sisältää säädöksen
siitä, kenelle vissit omaisuusesineet, esim. joku
määrä rahaa, ovat joutuvat. Edellisessä
tapauksessa on omaisuuden siirtymiseen nähden
olemassa n. s. universaali- 1.
kokonais-suksessioni ja t.-määräystä senvuoksi
nimitetään universaalimääräykseksi.
Jälkimäisessä takauksessa t. taas järjestää n. s.
singulaari 1. erikoissu k sessioni n ;
sitä koskevaa t.-määräystä nimitetään 1 e g a
a-t i k s i (ks. t.) — T. voi sisältää määräyksen
siitä, että jäämistö tahi osa siitä on annettava
erityisen toimitsijan hoidettavaksi. S Haista
toimitsijaa nimitetään t :n-t oimeenpanijaksi
(ruots. testamentsexekutor). — T:n eri lajeja
ovat m. m. f i d e i k o m i s s i 1.
sääntö-perintö (ks. t.) ja keskinäinen t.
Keskinäinen t. varsinaisessa merkityksessä on
olemassa. kun kahden tahi useamman henkilön
t.-määräykset ovat toisiinsa sidotut siten, että
toisen voimassaolo on riippuvainen toisesta. Taval-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0767.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free