Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tezel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1475
Thales—Thames
1476
määräämisiä monelle metallille. Teoksia: „0m de
Fraunhoferska linierna jemte teekning af deu
violetta delen af solspektrum" (1866; yhdessä
A. J. Angströmin kanssa), »Spektralanalys"
(1866). . Mémoire sur la détermination des
lon-gueurs d’onde des raies mëtalliques" (18ti8;
T:n tärkein spektroskooppinen teos).
..Jordmagne-tiska bestämniugar i Sverige under ären 1869-71
oeh 1872-82", „Sur la recherche des mines de
fer" (1877), ..Sur le speetre de fer obtenu à Taide
de l’are électrique" (1885). U. S:n
Thales
IPsj (n. 600 e. Kr.), kreik. filosofi,
syntjisin Miletoksesta. yksi Kreikan seitsemästä
viisaasta, katsotaan olleen länsimaissa [-ensimäinen, joka, nojautuen luonnontutkimuksiin, on
ottanut selittääksensä maailman alkuperää.
Kaikkien olioiden pohjaksi T. oletti yhden ainoan
ikuisen perusolevaisen, alkuaineen, joka oli
itsestään liikkuva ja muuttuva, mikä katsantotapa,
n. s. hylotsoismi iks. t.) edelleen kehittyi
T:n oppilaista syntyneessä joonialaisessa 1. fyy
sikkojen filosofikunnassa (ks. A n a k s i m a n
d-r o s. A n a k s i m e n e s). Tämä alkuaine on.
arvelee T.. vesi: myös kaikki kiinteä syntyy
märästä ja muuttuu kerran jälleen märäksi.
Aristoteles huomauttaa, että T. ainoastaan
vaihtaa tarujen Thetiin t. Okeanoksen märkään alku
aineeseensa. Jospa niin olisikin, on T:lle
riittävästi kunniaa siitä, että hän on pyrkinyt
muodostamaan perinnäisen luomistarun järjelliseksi;
ja hänen selityksessään itää jo ajatus jostain
olennaisemmasta todellisuudesta, kuin mitä
muuttuvaiset ja häviiiväiset aistioliot ovat. Tämän
takia T:ta onkin pidetty filosofiamme
kantaisänä. H. L.
Thaliacea ks. Vaippaeläimet.
Thalictrum ks. Ä n g e I m ä.
Thallium ks. T a 1 1 i u m i.
Thallophyta ks. Sekovartise t.
Thallus ks. S e k o v a r s i.
Thaly. K äimän [tali kälmän] (1839-1909).
unk. historioitsija ja politikko, vv:na 1864-69
unk. kirjallisuuden opettajana Budapestin
refor-meeratnssa lyseossa. 1869-75 ösastoneuvoksena
maanpuolustusministeriössä; otti v:sta 1878
val-tiopäivämiehenä tehokkaasti osaa valtiolliseen
elämään (varsinkin sotilas-, opetus- ja
kansan-sivistysasiain käsittelyyni. Julkaisi suuren
joukon arvokkaita historiallisia lähdekokoelmia ja
tutkimuksia, jotka pääasiallisesti koskevat
Thö-kölyn ja Räköczyn aikoja; näistä mainittakoon
vain: ..Ferenc II Räköczyn muistelmat 1701-11
vv:n Unkarin sodasta" (1866, useita painoksia),
..Räköezy-arkisto" (2 os., 1866-68), »Imre
Thö-kölvn päiväkirjat" (2 os., 1868-73), ..Archivum
Räköczianum" (10 os., 1873-89), ..Ruhtinas Imre
Thökölyn kirjeenvaihto 1691-92" (1896);
»Ruhtinas Ferenc II Räköczyn nuoruus 1676-1701"
(1881), ..Lisiä Thökölyn ja Räköczyn aikojen
kirjallisuushistoriaan" (2 os.. 1872),
,,Kirjallisuus-ja sivistyshistoriallisia tutkimuksia Räköczyn
ajalta" (1885). Toimitti Unkarin historiallisen
seuran aikakauskirjaa »Szäzadok" 1867-75.
Nuoremmalla iällään T. julkaisi joukon eepillisiä ja
lyyrillisiä runoja.
Tham. 1. Per T. (1737-1820), ruots.
muinais-tutkija, nimitettiin 1760 hovi-intendentiksi sekä
1809 yli-intendentiksi, mutta vietti suurimman
osan aikaansa maatilallaan Länsi (töötanmaalla;
otti myös osua valtiopäiviin. Käsitteli yleisiä
kysymyksiä useissa kirjasissa, m. m. hän vaati
pyhäpäiväin lukumäärän supistamista, mika
suureksi osaksi aikaansaatiin 1772 v:n
valtiopäivillä. Kuuluisaksi T. tuli inuinaistutkijana,
vaikka hän suosikin isänmaallis-fantastista
suuntaa Rudbeckin tapaan. Rahallisesti T. todella
edisti tätä tiedettä, kuten Ruotsin maakuntain
tutkimista; hän avusti myös Thorildia. Kir
joittanut teoksen göötalaisista muistomerkeistä (1794).
2. Carl Vilhelm August T. (1812-73),
ruots. historioitsija ja maantieteilijä, fil. toht.
183t>. historian lehtori Strengnäsin lukiossa,
sittemmin samassa virassa Karlbergin sotakoulussa.
Julkaissut useita arkistotutkimuksiin perustuvia,
varsinkin valtiopäiväin historiaa 1600- ja 1700
luvuilla koskevia teoksia. niinikään useiden
Ruotsin läänien kuvauksia. G. H.
Thames [temzj i ransk. Tamise, saks. Themsv,
vanhan ajan Tainesis ja Tamesa), joki
Etelä-Eiig-lannissa. Englannin päävirta. alkaa T. head
nimisestä lähteestä 115 m yi. merenp. Cotswold
hills-kukktiloilla Cheltenliamin eteläpuolella, vain n.
3 penink. Bristolin lahteen laskevan Severein
suusta, virtaa kovasti mutkitellen kauniissa
laaksossa itäistä pääsuuntaa sivu useiden siiurien
kaupunkien ja halki Lontoon, laskee Sheernessin
ja Shoeburynessin välillä Noren majakkalaivan
kohdalla monen muun joen kanssa yhteiseen,
Pohjanmeren lounaisosassa olevaan suulahteen;
336 km. vesialue 13.600 km’-. Suurimmat
lisä-joet: Windrush. Eveulode, Cherwell. Thame,
Cöln, Lea. (vas.), Ock. Kennet, Wey. Darent ja
Medway (oik.). Oxfordin yläpuolella T:lla on
nimenä myös Isis. — Oxfordin kohdalla T. on n.
45 m. Teddingtonin luona Lontoon yläpuolella n.
75 m, Lontoossa London bridgen kohdalla 225 m.
Gravesendin luona 630 m ja suussa 8.900 m
leveä. Juoksultaan se on tasainen, pienemmillä
aluksilla kuljettava I.ecliladeen asti. 30 km; n
päähän T. headistä; kulkukelpoisuutta on
parannettu 47 sululla (alin Richmondin kohdalla.
Teddingtonin ja Lontoon välillä). Vuorovesi
ulot-luu Teddingtoniin asti. Joen syvyys London
bridgeen asti on väylässä kaikkialla yli 3.5 m ja
vuoksi nostaa vedenpinnan vielä 4-6 m. joten
valtamerialukset pääsevät Lontoon satamiin asti.
Jättiläisliikeriteestä T:llä ja sen poikki Lontoon
kohdalla, ks. Lontoo. T:n liikennemer-kitvstä,
varsinkin kotimaisessa liikenteessä, lisäävät
monet kanavat, jotka yhdistävät sen
naapurivesis-töihin (T :n-Severnin kanava, Lechlade-kanava.
Wiltsin-Berksin kanava, Grand Junction-kanava
y. m.). — Teddingtonin luona T:ssä virtaa n.
20 m3 vettä sek :ssa, mutta pitkien kuivien
jälkeen vesimäärä saattaa alentua 10 m3:iin ja
tulvalla taas nousta 1,000 ms;iin. Tällöin joen
rannat suupuolella ovat vaarassa, sillä siellä on seu
tuja,, jotka tavallisen vuoksenkin aikana ovat 1
m:n joen pinnan alapuolella, joten niitä on
suojattu pitkillä padoilla. — Suurin osa Lontoon
tarvevedestä otetaan Tlstä Teddingtonin luona
(käytetään n. */» joen koko vesimäärästä).
Ankarasti valvotaan, ettei T:iin tai sen lisäjokiin
Lontoon yläpuolella lasketa mitään likavesiä.
— T. on jokseenkin kalarikas. — T:n suu on
lujasti linnoitettu. - Lontoon yläpuolella oleva
osa T:iä on lontoolaisten suosituimpia
huvimatka-paikkoja. E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
