- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1477-1478

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Than ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1477

Than (anglosaks. Iittiin. thén). alkuansa
anglo-saksilaisen kuninkaan sotilaallinen seuralainen,
10:nneltä vuosis. lähtien perinnöllinen
suurtilallinen; vastaa frankkilaista vasallia. Englannissa
t. arvo hävisi normannilaisen valloituksen
jälkeen. Skotlannissa se pysyi ylimpien arvomiesten
nimenä keskiajan loppuun asti. J. F.

Thanatos, kreik.. kuolema, olennoituna kuolon
haltia. Nyksin (yön) poika. Hypnoksen lunen)
veli. Kuvailtiin tavallisesti kauniiksi, veljensä
näköiseksi nuorukaiseksi. Alkuaan häntä
ajateltiin ankaraksi ja tylyksi, myöhemmin
lempeäm-mäksi: roomalaisajan sarkofagien korkokuvissa
luin usein esiintyy hentona nuorukaisena tai
poikasena kädessään alaspäin käännettv tulisoihtu.

O. E. T.

Thapsakos, vanhalla ajalla kauppakaupunki
Syyriassa, Eufrat-joen alimman kaalamopaikau
kohdalla; sen rauniot luultavasti El-Hammämin
läheisyydessä.

Thapsus, vanhalla ajalla kaupunki
Pohjois-Afrikassa meren rannalla Karthagosta kaakkoon
päin; sen läheisyydessä Caesar v. 46 voitti
senaatin puolueen joukot; raunioita lähellä
Di-masta Tunisissa. J. F.

Tharandt [tarant] (Tharant), kaupunki
Saksassa. Saksin kuningaskunnassa. Dresdenistä
10 km lounaiseen Chemuitziin vievän rautatien
ja Wilde Weisseritz nimisen Elben lisäjoen
varrella; 2,967 as. (1905). — Kuuluisa
metsäakatemia (per. 1811; oppilaita 93 1914-15)
runsaine kokoelmineen, kunink. puisto (yli 1.600
puulajia. sauatori. Läheisyydessä T:n linnan rau
niot ja uusi Suminski’n kreivien linna.

Thargelia f-gë’-], muinaiskreik. elo- ja puhdis
tusjuhla. jota Ateenassa ja useissa joonialaisissa
yhteiskunnissa vietettiin Thargelion-kuukaudessa
■touko-kesäkuulla) Apollonin kunniaksi.
Kuukauden 6:ntena pantiin toimeen juhlallinen koko
yhteiskunnan puhdistus, jolloin m. m. kaikki,
mikä oli saattanut yhteiskuntaa saastuttaa,
sälytettiin muka kahden henkilön (kaiketi
pahantekijäin’ kannettavaksi; vanhoina aikoina nämä
n s. pliarmakoi tapettiin; sittemmin näkyy
useimmiten tyydytyn siihen, että heidät
karkoi-tettiin maasta. Seuraavaa päivää, 7:ttä,
vietettiin Apollonin syntymäpäivänä. Silloin hänelle
uhrattiin viljasadon y. m. esikoisia ja pantiin
m. m. toimeen miesten ja poikien köörien kil
pailuja.

Thasos, saari Aigeian-meren pohjoisosassa.
Kavalan-lahden suulla, vastapäätä Mesta-
(Kara-su joen suistoa vain 6 km mantereelta, josta sen
erottaa T:n-salmi: muodoltaan pyöreä, n. 25 km
läpimitaten. 393 km. n. 12.000 as. (kreikkalaisia,
uskonnoltaan muhamettilaisia i. T. kuuluu
geologisesti Rhodope-vuoristoon. on vuorinen (korkein
kohta Hypsarion 1.042 m yi. merenp.), rannat
jyrkkiä. Vesirikas. Verraten metsäinen.
Tuottaa puutavaroita, viiniä, öljyä, hunajaa.
Vanhalla ajalla kuuluisat kultakaivokset ja
marmori-louhokset ovat hyljätyt. Pääpaikka Panagia
pohjoisrannikolla. — Foinikialaiset asettuivat
T lie sen kultarikkauden houkuttelemina.
Joonialaiset kreikkalaiset valtasivat saaren n. 660
e. Kr. Matkallaan Kreikkaan Mardonios
miehitti T:n, joka sittemmin vapauduttuaan liittyi
Ateenaan, mutta joutui vihdoin kuitenkin sotaan
iii rnän kanssa, kuuluen sitten vuoroin Spartalle

1478

ja Ateenalle. Turkkilaiset saivat sen 1462 hai
tuunsa. Sulttaani Mahmud 11 lahjoitti sen
Mehemed Alille. Siifci pitäen se oli Egyptin
kedii-vin yksityisomaisuutena (egypt. kuvernöörin
hoidossa!, kunnes kreikkalaiset Balkanin sodan
aikana lokak. 1912 sen miehittivät.
Suurvaltain-sodau kestäessä kesällä 1916 liittolaiset
valtasivat T:n. E. E. K.

Thaulow, F r i t s, oik. Johan Fredrik
(1847-1906), norj. taidemaalari, opiskeli
Kööpenhaminan akatemiassa Snrensenin ja
Karlsruhessa Guden johdolla. Siirtyi sitten Pariisiin,
jossa sai vaikutelmia varsinkin Maneflta liit
tyen aluksi intohimoisesti kannattamaan ja
toteuttamaan naturalistisen ulkoilmamaalaukseu
periaatteita. Palattuaan 1881 kotia hän yhdessä
Krohgin ja Werenskjoldin kanssa laski
uudenaikaisen norj. maalaustaiteen perustuksen. 1.
saavutti sekä tekotavan että värikäsittelyn alalla
harvinaisen mestaruuden; aivan erikoista
huomiota ovat herättäneet ne hänen maisemansa,
joissa hän kuvaa lunta tai juoksevaa vettä.
Myöhempinä vuosinaan asuessaan Pariisissa hän
yhä enemmän loittoni orjallisesta naturalismista
ja alkoi panna pääpainoa maiseman ja sen
hienojen värivivahdusten herättämälle tunnelmalle
maalaten sen mukaisesti mielellään varsinkin
pilvisiä päiviä ja kuutamoiltoja. Hänen teoksiaan on
useita ulkomaalaisissa museoissa; sellaisia ovat
esim. ,,Katu Kragerössa". ..llougfossen" ja ..Kuu
tamomaisema" (Kristiaaniassa), ,,Ravnsborg"
(Kööpenhaminassa), ..Kuutamo Normandiassa"
(Tukholmassa) ja ,,Talvipäivä Vestre Akerissa"
(Pariisin Luxembourg-kokoelmissa). F. L.

Thaumasiitti (kreik. thauma’zein = ihmetellä,
nimitys A. E. Nordenskiöldin antama aineen
omituisen kokoomuksen johdosta), valkeina
kiteisinä kokoomina esiintyvä mineraali;
kokoomus vastaa kaavaa: (:aSiOs.CaCOj.CaSO».151lsO.
Ensimäinen löytöpaikka oli Bjelken kaivos
Jämt-lannissa; sittemmin t:ia on tavattu muissakin
maissa. P. E.

Thaumaturgi (kreik. th au m n tör g o’s), ihmei
dentekijä.

Thauvonius Abraham (1622-79),

piispa; tuli 1649 luonnonopin ja 1659
jumaluusopin professoriksi Turun yliopistoon. 1667
super-intendentiksi Narvaan, 1672 Viipurin piispaksi.
Luonnonopin professorina T. usein teki
oppilaittensa kanssa kasviopillisia retkeilyjä valmistaen
siten havainnontekoon perustuvaa luonnontutki
musta. Mutta hänen luonnonopilliset
väitöskirjansa, joista mainittakoon „De forma" ja
..De anima in genere", ovat. puhtaasti
spekulatiivisia. Viipurin piispana hän harrasti sikäläisen
lukion vaurastuttamista. J. F.

Thea. teepensaan suvun tiet. nimi. ks. Tee.

Theagenes /-e’nësj, Megaran itsevaltias,
kukisti kansanpuolueen avulla ylimykset ja
tekeytyi hallitsijaksi n. 640 e. Kr. (toisen arvelun
mukaan jonkun verran myöhemmin). T. kannatti
vävynsä Kylonin (ks. t.) yritystä päästä
Ateenan itsevaltiaaksi, mikä ei kuitenkaan
onnistunut; itsekin hän joutui karkoitetuksi. T.
harrasti rakennustaidetta, m. m. hän teetti
Mega-raan vesijohdon. E. R-n.

Theantrooppi ks. Teantrooppi.

Theatiinit ks. T e a t i i n i t.

Théätre francais [tuilrafriixr’], runsasta val-

Than—Théåtre francais

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0775.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free