Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thessalonike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1493
vuoksi lähetyssaarnaajat vetäytyivät Bereaan,
jo»ta Paavali jatkoi matkaa Ateenaan ja
Korinttiin. Sillä välin Timotheus oli käynyt
Thessaloni-kassa. josta toi apostolille vereksiä tietoja
seurakunnan tilasta (1 Thess. 3a). Korintista Paavali
kirjoitti molemmat kirjeensä
thessalouikalai-sille (v. 53). Näissä kirjeissä hän enemmän kuin
muualla puhuu viimeisistä menoista, kristityn
tulevaisuudentoivosta ja Kristuksen
takaisin-tulosta. Etenkin 2:sen thessalonikalaiskirjeen
oikeaper&isyys on monesti ollut, riidanalainen.
Edv. St.
Thessalonike ks. S a 1 o n i k i.
Thetis. kreik. tarustossa merellinen haltiatar,
Nereuksen ja Doriin tyttäriä (ks. Nereidi).
Oli ennustettu, että T. oli synnyttävä pojan, joka
olisi isäänsä voimakkaampi; sentähden muut
jumalat määräsivät hänelle kuolevaisen puolison,
hurskaan Peleuksen. Koetettuaan turhaan sulhoa
torjua m. m. muuttumalla milloin minkin pedon
muotoon T:n täytyi alistua. Peleuksen puolisona
hiin synnytti Akhilleuksen (ks. t.). Tämän
lähdettyä Troiau sotaan täyttämään kohtalousa T.
palasi meren syvänteihin isänsä luo. Iliadissa
in Odysseiassa ..hopeajalkainen" T. esiintyy
hellänä äitinä, joka lempeästi huolehtii pojastaan
ja katkerasti suree hänen kuolemaansa.
0. E. T.
Theuerdank 1. Teuerdank [töiar-J,
keisari Maksimilian I:n (ks. t.) suunnittelema ja
osaksi sepittämäkin historiallis-allegorinen
runoelma. Teos. jonka keisarin sihteeri Melehior
Piinzing lopullisesti pani kokoon, ilmestyi ensi
kerran Niirnbergissä 1517 puupiirroksilla
varustettuna ja on sen jälkeen useasti julkaistu.
[Bürger, „Beiträge zur Kenntnis des
Teuerdank" (19021.] E. W-s.
Theurgia ikreik. theürgi’a = jumalallinen teko),
luuloteltu kyky maagillisin keinoin vaikuttaa
jumaliin ja henkiin.
Theuriet [ törié’], Claude Adhémar
André (1833-1907). ransk. kirjailija. T. vietti
lapsuutensa Lothringenissa. opiskeli sittemmin
lakitiedettä Pariisissa ja antautui
virkamies-uralle. josta erosi 1886. T. oli erittäin tuottelias
kynänkäyttäjä ja hän on jättänyt jälkeensä
muutamia runokokoelmia ja lukuisan joukon
romaaneja ja novelleja. Hän julkaisi sikermän
runoja nimellä „In memoriam" (1857) „Revue
de> deux mondes"-lehdessä, johon hän
myöhemminkin painatti tuotteitaan. T:n tuotannosta
mainittakoon: runokokoelmat „Le chemin des
bois" (1867), esikoisteos, jonka akatemia
palkitsi: ..Le bleu et le noir" (1873); ,,Les nids"
11879): ..Nos oiseaux" (1886): ..La ronde des
saisons et des mois" (1892), sekä proosateokset :
..Nouvelles intimes" (1870) ; „Le mariage de
Gérard" (1875); ..Rayinonde" (1877); ..Sous bois,
impressions d’un forestier" (1878): „Le fils
Mau-gars" 11879) ; maison des deux Barbeaux"
M879); „Sauvageonne" (1880); ..Le journal de
Tristan" (1883». autobiografisia muistelmia;
..Tante Aurélie" (1884); ..Péehé mortel" (1885);
• Bigarreau" (1886> ; ,.L’affaire Froideville;
Moeurs d’employés" (1887) ; ..Amour d’automne"
’1888); „L’amoiireux de la préfète" (1889); ..La
reine des bois" (1890i; „Charme dangereux"
’’891); „Les mauvais ménages" (1892); ..Nos
enfants, jeunes et vieilles barbes" (1892); ,.La
1494
elianoinesse" (1893) ; ..Paternité" (1894) ; ..Flavie"
(1895); „Coeurs meurtris" (1896); ..Boisfleurv"
(1897); „Le refuge" (1898); „Vitla tranquille"
(1899); „Le manuscrit du chanoine" (1902) ; ..Mon
oncle Flo" (1906). T. 011 miellyttävä kertoja,
jonka kuvaukset etupäässä liikkuvat maaseudulla,
käsitellen sen kansaa, tapoja ja elämää. Hänen
romaaneissaan vallitsee terve, raikas henki, joka
usein korvaa sommittelun heikkoudet. T. on
kirjoittanut teatteria varten pari kolme pientä
kappaletta, joista eräs, yksinäytöksinen
„Jean-Marie" (1871), saavutti pysyvää menestystä. —
V. 1890 T. sai Vitet-palkinnon Ranskan
akatemialta, jonne hän itse tuli valituksi 1896.
[Bes-son. .,André Th." (1890) ; Bonnemain, „Pages
choisies d’André Th." (1898).J E.
Thibaudeau /tibödö’], Antoine Claire
(1765-1854), kreivi, ransk. politikko ja
historiallinen kirjailija; valittiin 1792 konventtiin. missä
ensin liittyi vuoripuolueeseen, ja myöhemmin
Robespierren vastustajiin, thermidoriaaneihin, oli
sittemmin viidensadan neuvoston jäsenenä ja
Napoleonin valtaan päästyä prefektinä ja
valtioneuvoston jäsenenä; tuli satapäiväisen
keisarivallan aikana pääriksi, mutta karkoitettiin
Bourbonien palattua maanpakoon, josta sai palata
1830; v. 1852 Napoleon III kutsui hänet
senaattiin ; julkaissut m. m. ..Mémoires sur la
conven-tion et le direcloire" (1824), ,,Mémoires sur le
consulat" (1828), ,.Histoire générale de Napoléon
Bonaparte"- (1827), ..Le consulat et 1’empire"
(1835). J. F.
Thibaut IV [tibö’/ (1201-53), Navarran
kuningas, trubaduuriruuoilija ja säveltäjä. V. 1742
julkaistiin 63 hänen lauluistaan (La Ravallière),
valitettavasti epäluotettavassa nuottiasussa.
I. K.
Thibaut /tibö’], Anton Friedrich
Justus (1772-1840), saks. oikeusoppinut, v:sta 1806
professorina Heidelbergissa. Napoleonin
kukistumisen jälkeen T. julkaisi lentokirjasen: ..Ober
die Notwendigkeit eines allgemeinen bürgerlichen
Rechts fiir Deutschland" (1814). jossa hän vaati
yhteistä saks. lakikirjaa. Tähän vaatimukseen
Saviguy pani vastalauseen kirjoituksessaan „Vom
Beruf unsrer Zeit fiir Gesetzgebung und
Rechts-wissenschaft" (1814), jossa hän esitti
historiallisen koulukunnan ohjelman. T:ta on sanottu, ehkä
ei kuitenkaan aivan täydellä syyllä, tälle
vastakkaisen ..filosofisen" koulukunnan edustajaksi;
pääteos „System des Pandekten-Rechts" (1803).
Innokkaana musiikinharrastajana T. julkaisi
..über Reiuheit der Tonkunst" (1825).
[Baum-stark, ..A. F. J. T."] J. F.
Thiele ftilej, Just Mathias (1795-1874),
tansk. kirjailija. Tultuaan 1816 ylioppilaaksi T.
palveli parikymmentä vuotta kunink. kirjastossa.
Tänä aikana hän toimitti julkisuuteen arvokkaan
kokoelman kansansatuja. ,,Danske folkesagn"
(4 nid. 1818-23; lisätty painos 1843). V. 1835
T. tuli taideakatemian sihteeriksi ja 1839
kuninkaan yksityissihteeriksi. T:n kirjalliset
harrastukset alkoivat jo varhain, ja hänen tuotantonsa
on sangen laaja, joskin vähän huomattava.
Parhaiten hän onnistuu lyriikassaan; heikompia
ovat hänen näytelmänsä, joideu aiheet hän useim
miten otti kansansaduista (esim. „Thyre Boløxe
og herremanden", 1857). T. oli läheisessä
suhteessa kuvanveistäjä Thorvaldseniin, ja tältä poh-
Thessalonike—Thiele
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
