Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thiis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1499
Thoma—Thomas-G ||christi n menetelmä
1500
siten kykeneväksi auttamaan muita. Suureksi
osaksi persoonallisiin kokemuksiin perustui
luinen kirjansa „Lehre von iler Sünde und vom
Ver-söhner oder die watire Weihe des Zweiflers"
1823), joka sai laajan leviämisen niin hyvin
kotimaassa kuin käännettynä vieraille kielille.
V:sta 1839 hän oli yliopiston saarnaaja. Laajat
matkat, varsinkin Englantiin, tuottivat hänelle
tuttavuussuhteita vieraissakin maissa.
Vaikkakin persoonallisesti harras kristitty T. ei
liittynyt- erikoisesti vanhoillisiin, vaan pysytteli su h
teellisesti itsenäisenä. V. 1872 hän perusti n. s.
konviktin, s. o. kodin jumaluusopin ylioppilaille,
jotka siinä siiivat täysihoidon halvasta hinnasta.
Tämä konvikti on sittemmin ollut esikuvana
muille samanlaisille laitoksille. [L. Witte, ..Das
Lehen Tholueks" (2 nid., 1884).) E. K-a.
Thoma [lö-], Hans (s. 1839), saks.
taidemaalari, aloitti 20-vuotisena opintonsa
Karlsruhessa Schirmerin johdolla ja siirtyi tämän
kuoltua 1867 Düsseldorfiiu sekä sitten
Pariisiin. jossa varsinkin Courbet häneen vaikutti.
Asettui 187(1 Mfincheniin ja teki v:n 1874 jäi
keen useita matkoja Italiaan. V. 1890, jolloin
hänellä oli suuri näyttely, hänet kutsuttiin
Münchenin akatemian kunniajäseneksi sekä 1899
Karlsruhen Kunsthallen johtajaksi. T. on ollut
hyvin tuottelias liikkuen maalaustaiteen kaikilla
eri aloilla. Hänen aikaisemmissa
maalauksissaan on enemmän alkuperäisyyttä kuin
myöhemmissä. joissa kumminkin taas syvempi ja
hartaampi tunnelmallisuus on voitolla. Varsinkin
hänen maisemissaan on jonkinlaista hiljaista,
uneksivaa alakuloisuutta, jota hän vielä
tehostaa niihin sovittamiensa henkilöiden avulla.
Böcklinin tapaan ja epäilemättä juuri hänen esi
kuvaansa seuraten hänkin usein elävöittää
maisemansa kaikenlaisilla taruperäisillä
luonnon-olennoilla saavuttamatta kumminkaan Böcklinin
voimaa ja omintakeisuutta. Eikä hän myöskään
värikylläisyydessä ja -loistossa kykene hänen
kanssaan kilpailemaan. T:n värikäsittely on
verraten yksinkertaista ja kylmähköä vailla
hienompia vivahduksia, joskus sentään, kuten
maalauksessa »Paratiisi", hänen värinsä voivat käydä
uhkean vaikuttaviksi. T:n muotokuvien tarkka
piirustus ja yksityisseikkojen huolekas
viimeistely osoittaa hänen tutkineen ahkerasti
Holbei-nia ja muita vanhoja saks. mestareita. Kaikissa
Saksan huomattavissa taidekokoelmissa on T:n
taide hyvästi edustettuna. [H. Thode, „H. T."
(1891); ’F. von Ostini. ..H. T." (1900): F.
Ser-vaes. ..H. T." (1900); H. Thode, ..Hans
Thoma-Werk" (310 kuvalehteä. 1900-02);
..Schwarz-kunstblätter von II. T."(20 kivipiirrosta, 1895-96) ;
Cosomati, ...32 Radderungen naoh H. T." (1902);
vrt. myös Hans Thoma. ..Im Herbste des Lebens.
Gesaminelte Erinnerungsblätter" (1900).]
F. L.
Thoma, Ludwig (s. 1867’ saks. romaanin
ja näytelmänkirjoitta.ja, opiskeli lakitiedettä,
toimi asianajajana. v:sta 189!) pilalehti ..Sim
plicissimuksen" toimittajia (salanimi Peter
S e h 1 e m i h 1). T. on terävä satiirikko,
varsinkin poliittisella alalla, ja taitava baierilaisen
talon poikaiselämän kuvaaja. Hänen runsaasta
tuotannostaan mainittakoon romaanit ja kertoel
mat ..Agricola" (1897). ..llochzeit" (1901)
»Laus-bubengesi-hichten" (1904), »Andreas Vöst" (1905).
»Tante Frieda" (1906), »Kleinstadtgeschichten"
(1908), »Der VVittiber" (1911). huvinäytelmät
..Die Medaille" (1901.. „I)ie Lokalbahn" I1902|,
. Moral" (1909), »Erster Klasse" (1910),
..Lott-chens Oeburtstag" (1911) sekä kansannäytelmä
..Magdalena" (1912) |Hermann. »LudwigThoma"
(Litterarisches Echo. \’III, 770).] E. tl’-*.
Thomander /-«’-/, Johan Henrik
(1798-1865), ruots. piispa. T., joka v :sta 1833 oli
jumaluusopin professorina Lundissa, nimitettiin 1856
Lundin piispaksi. Vaikkakin itse vanhoillinen T.
kuitenkin taisteli tehokkaasti tieteen vapauden
puolesta ja julkaisi yhdessä Reuterdahlin (ks. t.)
kanssa aikakauskirjaa »Theologisk Qvartal
skrift". T:lla oli myöskin ansioita saarnaajana
ja vapaamielisenä valtiopäivämielienä. [»Skrifter
af J. H. Thomander", l-III (1878-79).]
E. K-u.
Thomas ks. Tuoma s.
Thomas /toma’/. Ambroise (1811-96),
ransk. oopperasäveltäjä, Lesueurin oppilas.
Valittiin 1851 akatemian jäseneksi ja 1871 Pariisin
konservatorin johtajaksi. Kuuluisimmat hänen
n. 20 oopperastaan ovat ..Mignon" (1866) ja
»Hamlet" (1868). Sävelsi sitäpaitsi messun,
requiemin, jousikvartetin, mieskuorolauluja v. m.
/.’ K.
Thomas /tumå’], Antoine (s. 1857), ransk.
romanisti, opiskeli Pariisissa ja Roomassa, tuli
1881 professoriksi Toulouseen, 1889 Pariisiin.
T:n aikaisemmat pääteokset käsittelevät
Ranskan historiaa (1879), ransk. tai provencelaista
keskiajan kirjallisuutta (1882. 1883. 1888,
osittain teksti julkaisuja). Avustettuaan tehokkaasti
1900 valmistunutta ..Dietionnaire Général,"
teosta (ks. Ranskan kieli ja
kirjallisuus 1.) T. on enimmäkseen työskennellyt ransk.
ja provencel. sanahistorian ja
paikannimitutki-muksen alalla; tähän kuuluvia tärkeitä
kirjoitelmia on ilmestynyt 3 kokoelmaa (1897-1904’.
Perusti 1889 suuren »Annales du Midi"
aikakauslehden. liittyi 1903 ..Romanian"
toimitukseen. — Etymologina T. on n. s.
neogrammaatti-sen suunnan edustajia; joskus hänen teoksiaan
haittaa liika konstruktiivisuus. T:n tyyli on
loistavaa ja terävää. O. J. T.
Thomas Akvinolainen ks. Tuomas A k v i
n o 1 a i n e n.
Thomas Celanolainen ks. Tuomas Cela
n o 1 a i n e n.
Thomasfosfaatti = tuomasfosfaatti, ks.
Tuoni a s k ti o ii a.
Thomas-Gilchristin menetelmä (vrt. Hauta
ja Bessemerin menetelmä). Monien
vaikeuksien jälkeen onnistui kahden englantilaisen,
Thomasin ja Gilehristin, 1879 Bessemerin
menetelmän mukaan inelloittaa runsaasti fosforia
sisältävää raakarautaa. Heidän menetelmänsä perustuu
siihen, että tavallinen Bessemerin niini sisustetaan
poltetusta dolomiitista valmistetuilla tiileillä,
tervaa sideaineena käyttäen. Sisustus on siis
emäksinen. Käytetty raakarauta saa sisältää vähin
tään 1.7 <yc. enintään 2.5 % fosforia. Melloitue
tapahtuu kuten tavallisessa ha.ppamessa
Bessemerin menetelmässä, vain sillä erotuksella, että
uuniin samalla lisätään 10-18% poltettua
kalkkia. joka sitoo itseensä raakaraudan fosforin
muodostaen kuonaa. Valmiin tavaran
fosforin-pitoisuus on tav. 0.o«-0,os %. Lisäksi on huo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
