Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thomson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1503
täydellisemmän selonteon itse kirjoitusten
laadusta, käännöksen Orkhon-kirjoituksista ynnä
historiallisia selityksiä hän julkaisi Suom.
ugrilaisen seuran toimituksissa („Inscriptions de
1’Orkhon déchiffrées". 1896).
Muinaisturkkilai-selle alalle kuuluvat T:n kirjoituksista edelleen
uusia näköaloja avaava „Sur le systéme des
con-sonnes dans la langue ouigoure" (1901) sekä
..Turcica" (1916). Paraillaan T. valmistelee
Suomalaisugrilaista seuraa varten suurta
muinais-turkkilaisten kielten julkaisua, joka on aiottu
sisältämään kaikki muinaisturkkilaisella
piirtokirjoituksella kirjoitetut tekstit valokuvin ja
typografisin keinoin esitettyinä, eurooppalaiseen
kirjoitukseen siirrettyinä, käännettyinä ja
historiallisilla y. m. asiaselityksillä varustettuina.
Useissa pienemmissäkin kirjoituksissa T. on
käsitellyt erinäisiä vaikeita ja tärkeitä
kysymyksiä eri aloilla: hän on kirjoittanut etruskien
kielen alkuperästä (»Remarques sur la parenté
de la langue étrusque", 1899), tehden
todennäköiseksi, että etruskin kieli on sukua
kaukaasia-laisten kielten kanssa, hän on käsitellyt
Vähän-Aasian lyykialaisia piirtokirjoituksia („Études
lyciennes", 1899), ja jo aikaisemmin hän oli
ulottanut tutkimuksensa aina eräisiin Intiassa
puhuttuihin ei-indoeurooppalaisiin kieliin, n. s.
khervarilaisiin eli kolarilaisiin kieliin asti,
todistaen. että ne ovat sukulaisuussuhteissa eräiden
Austraalian kielten kanssa („Bemærkninger om
de khervariske [kolariskej sprogs stilling", 1892).
Useissa yleistajuisissakin kirjoituksissa,
niinkuin esim. eräässä yliopistollisessa
ohjelmakirjoi-tuksessa kielitieteen historiasta
(»Sprogvidenska-bens historie". 19021. erinäisissä Salmonsenin
tietosanakirjaan kirjoitetuissa artikkeleissa
(m. m. suomen kielestä ja suomalais-ugrilaisista
kielistä), kirjoituksissaan „Videnskabens
fælles-sprog" (suom. Valvojassa 1905) ja ,,01darisk
kul-tur" (1907, suom. Maailman historiassa I) on T.
tuonut esiin omia uusia näkökohtia.
T:illa on kielitieteessä ainoalaatuinen asema
verrattoman monipuolisuutensa vuoksi, johon
samalla liittyy kaikkien niiden laajojen alojen
perinpohjainen tunteminen, joita hän käsittelee.
Ehkä kaikista merkillisin on kuitenkin hänen
varma ja selvä metodinsa, joka yhdessä
aineiden-valinnan kanssa on saanut aikaan ne suuret
tulokset, jotka T. on saavuttanut, sekä
vaikuttanut tulosten varmuuden ja pysyväisyyden.
T:n osaksi on tullut suuri määrä
kunnianosoituksia; näistä mainittakoon tässä ainoastaan
esimiehyys Tanskan tiedeseurassa
(»Videnskaber-ues Selskah") sekä kolme eri juhlakirjaa, yksi
oppilailta (1894), yksi kansainvälinen (1912) sekä
yksi suomalais-ugrilainen »Finnisch-ugrische
For-sehungen"in toimituksen julkaisema hänen
70-vuotispäiväkseen. Käydessään uudelleen Suomessa
1912 yliopiston kutsusta pitämässä luentoja T.
joutui suurten kunnianosoitusten esineeksi.
[Valvoja 1912, J. Eyser, ..Thomsen-bibliografi",
julkaisussa „Festschrift fiir Vilh. Thomsen" (1912).]
E. N. S.
2. Carl Christian Frederik Jakob
T. (1847-1912). edellisen veli, laatukuvamaalaaja,
opiskeli Kööpenhaminan akatemiassa ja sitten
Italiassa 1875-77. Hänen maalaustensa aiheet
ovat osaksi Tanskan kirjallisuudesta, osaksi
pappiloiden ja virkamiesperheiden idyllisestä
elä-IX. 48. Painettu »/„ 17.
1505
mästä otettuja, ja niitä hän käsittelee milloin
hiukan humoristisesti, milloin liikuttavan
vakavasti. nän ei ole erikoisen huomattava
väritai-teilija, mutta sangen etevä piirtäjä, joten häu
on myöskin toiminut ahkerana ja suosittuna
Øhlenschlägerin, Ingemanuin, Heibergin y. m.
teoksien kuvittajana. F. L.
3. Auton Ludvig Christian T.
(1877-1915), tansk. filosofi, edellisen poika, tuli
1895 ylioppilaaksi ja 1905 filosofian tohtoriksi
Kööpenhaminassa, nimitettiin 1915 filosofian
professoriksi, mutta kuoli äkkiä sam. v.,
vastikään aloitettuaan opettajatoimensa.
Julkaisi m. m. laajahkon väitöskirjan „Hegel.
Udvik-lingen af hans filosofi til 1806" (1905), kirjasen
„Religion og religionsvidenskab" (1911) sekä
ensim. osan laajaksi suunniteltua teosta „D. Hume.
Hans liv og hans filosofi" (1911, myöskin
saksaksi). Hänen henkevästi kirjoitetuissa
teoksissaan ilmenee naturalistinen maailmankatsomus
ja terävä kritiikki, joka toisinaan loukkasi
toisin ajattelevia. A. Gr.
Thomson /tomsn], James (1700-481, engl.
runoilija, syntyisin Skotlannista, harjoitti
teologisia opinnoita Edinburgh’ssä ja joutui sitten
hovivirkaan Lontooseen. V. 1830 ilmestyi hänen
runoelmansa „The seasons", jonka eri
vuodenaikoja käsittävät osat olivat kirjoitetut jo
aikaisemmin. Tämä maaseutua ja sen elämää esittävä
teos on ensimäinen puhtaasti
luonnonkuvauksel-lineu runoelma ja sellaisena kir
jallishistorialli-sesti huomattava, saaden jäljittelijöitä eri maissa.
T:n muista tuotteista mainittakoon isänmaalliset
runot „Liberty" (1727) ja »Britannia" (1734),
allegorinen katkelma ,,The eastle of indolence"
(1745) sekä muutamia näytelmiä, joista yhteeu
(..Alfred") sisältyy tunnettu kansallislaulu „Rule,
Britannia". — T:n teosten paras julkaisu on
..AIdine edition" (2 nid., 1897). [Murdock,
„J. T." (3 nid., 1803) ; Morel, „J. T.. sa vie
et ses ceuvres" (1895); Macaulay, „J. T." (1908).]
E. IV-s.
Thomson [tomsn], Joseph (1858-95),
engl. Afrikan-tutkija, seurasi geologina Keith
Johnstonia 1878 Itä-Afrikkaan ja johti tämän
kuoleman jälkeen 1879 retkikunnan Njassa- ja
Tanganjika-järville, matkusti 1883-84 Lontoon
maant. seuran toimesta Mombasasta masailaisten
maan halki Kenialle sekä Viktoria-järvelle, teki
National african company seuran asioissa retken
Länsi-Afrikkaan solmimaan sopimuksen Gandon
sulttaanin kanssa, retkeili 1888 Lontoon maant.
seuran toimesta Etelä-Marokossa ja kulki 1890-91
Englannin Etelä-Afrikan seuran lähettämänä
Bangveolo-järvelle. Julkaissut „To the Central
afriean lakes and back" (1881), »Through
Masai-land" (1884), »Travels in the Atlas and Southern
Morocco" (1889), »Mungo Park and the Niger"
(1890) y. m. (E. E. K.)
Thomson /tomsn /, Joseph Julius
la. 1857), engl. fyysikko, tuli kokeellisen fysiikan
professoriksi Cambridgeen 1884 ja Royal
insti-tutionin professoriksi Lontooseen 1905. T. on
tehnyt tärkeitä tutkimuksia elektroniteorian
alalla. Hän on m. m. suoraan mitannut sähkön
alemäärän (elementarquantumin). s. o. vetyatomin
elektrolyysissä mukanaan kuljettaman
sähkömää-rän. T. on sitä paitsi tutkinut katodi-,
kanava-ja röntgensäteitä. Mitatessaan ensinmainittujen
Thomsen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
