Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thorwöst ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1615
Thrinax-
—Thule
1516
tiollisia vastustajiaan, pakeni T. 404 e. Kr.
Thebaan, niissä hän kokosi ympärilleen
fcarkoi-tetut ateenalaiset. Mukanaan 70 maanmiestä,
joiden luku kasvamistaan kasvoi, T. 403 e. Kr.
hyökkäsi Attikaan ja miehitti Boiotiau rajalla
sijaitsevan Phylen vuorilinnoituksen sekä voitti
30 tyrannin sotajoukon. Sitten T. niarssi
Ateenan läheisyyteen ja valtasi Munykhian
kukkulan, jota hän puolusti tyranneja vastaan. Näiden
täytyi vetäytyä Eleusiiseen (toukokuussa 403
e. Kr.), ja syksyllä sam. v. kansanvaltainen
hallitusmuoto jälleen saatettiin voimaan Ateenassa.
Vv. 390 ja 389 e. Kr. T. toimi laivaston
johtajana niin menestyksellisesti, että hän saattoi
uudistaa 5:nnellä vuosis. e. Kr. vallinneen
Atti-kan meriliiton koko laajuudessaan. Niille
kaupungeille, jotka yhtyivät liittoon, säädettiin
iiittovero tuonnista ja viennistä („T:n
kaksi-kymmenys"), ja sotilaallisesti tärkeihin kohtiin
asetettiin ateenalaista varusväkeä. Näillä
toimillaan T. oli päässyt niin vaikutusvaltaiseksi, että
Ateenassa jo vakavasti alettiin "pelätä hänen
yrittävän tekeytyä itsevaltiaaksi, kuu hän eräällä
sotaretkellä Pamphvliassa sai surmansa (389
e. Kr.). ’ E. R-n.
Thrinax, Antilleilta kotoisin oleva,
kymmenkunta lajia käsittävä palmusuku; muutamia
lajeja viljellään huonekasveina ja kasvihuoneissa.
Thrips ks. R a k k o j a 1 k a i s e t.
Throndhjem ks. Trondhjem.
Thudichum /tndikum], Friedrich
Wolfgang Karl von (s. 1831), saks.
oikeusoppinut, v:sta 1862 professorina Tübingenissä;
teoksia: ,,Die Gau- und Markverfassung in
Deutschland" (1860), „Der altdeutsche Staat"
(1862), ..Deutsclies Kirchenreeht des 19.
Jahrhun-derts" (1876-78), „Fehmgerieht und
Inquisi-tion" (1889), „Geschichte des deutschen
Privat-rechts" (1894), y. m. J. F.
Tliugut [tü-], Frantz Maria
(1736-1818), itäv. diplomaatti, oli 1769-76 lähettiläänä
Konstantinopolissa saaden 1775 aikaan
Bukovi-nan yhdistämisen Itävaltaan; teki 1790 Sistovan
rauhan Turkin kanssa ia tuli 1794
ulkoasiainministeriksi. Vihamielisyys Preussia vastaan sai
hänet lähestymään Venäjää ja viha Ranskaa
vastaan itsepintaisesti jatkamaan sotaa tätä valtaa
vastaan; sai lopullisesti eronsa syysk. 1800.
[Vivenot, ,,T. und sein politisches System".]
J. F.
Thuille, Ludwig (1861-1907), itäv.-saks.
(tirolilainen) säveltäjä, Pembaurin ja
Rheinber-gerin oppilas. Tuli 1883 piano- ja
teorianopet-tajaksi Münchenin kunink. musiikkikouluun.
Sävelsi etenkin kamarimusiikkiteoksia, 2
oopperaa y. m. Julkaisi yhdessä Louisin kanssa
„Har-moniaopin" (1907), joka kuuluu aikamme
parhaimpiin. I. K.
Thuja, elämänpuu, havupuusuku, johon
kuuluu 4 aasialaista ja polij.-amer. lajia. Kasvut
-taan T. on tav. pyramidimainen. Oksat ovat
litteitä, lehdet suomumaisia, alapuolelta vaaleampia,
limittäin 4 rivissä. Kävyt pieniä. A m e r i i
k-kalainen elämänpuu (T. occidentalis).
jota Euroopassa yleisesti, meilläkin joskus,
viljellään, kasvaa Poli jois-Ameriikassa ja on siellä
20 m korkea. Puu on erinomaista hienompiin
puusepäntöihin. Lehtiä ja niistä saatavaa öljyä
käytetään lääkkeenä. Ameriikassa SO .kin m. kor-
keaa ’/’. giganteaa. käytetään Keski-Euroopassa
metsäpuuna. T. 1. Hiotit occidentalis, jota kasvaa
Kiinassa, Japanissa y. m., on 6 m korkea,
pysty-oksainen puu, jota kasvatetaan Keski-Euroopassa
puutarhoissa lukuisina muunnoksina. K. L.
Thukydides [thCtkydi’desl (n. 454 e. Kr.-v:n
400 jälkeen), kreik. historiankirjoittaja,
syntyisin Attikan Halimus-kunnasta. Kun T. 424 e. Kr.
strategina oli lähetetty spartalaisten
piirittämän Amphipolis kaupungin avuksi, mutta oli
liian myöhään saapunut perille, niin hän
tuomion pelosta ei uskaltanut palata Ateenaan, vaan
jäi vapaaehtoisesti maanpakoon; mahdollisesti
hän vasta 404 e. Kr. tuli kotikaupunkiinsa.
Pitkän poissaoloaikausa T. vietti osaksi Thrakiassa,
missä hän omisti vuorikaivoksia, osaksi
Makedonian kuninkaan Arkhelaoksen hovissa, kenties
myös Italiassa. Jonkun aikaa senjälkeen kuin T.
oli palannut Ateenaan hän kuoli, kertoman
mukaan saaden surinansa murhamiehen kädestä.
Tekijänsä äkilliseen kuolemaan viittaa myösT:n
sepittämän peloponnesolaissodan historian
epätäydellinen muoto; se päättyy näet v:een 411 e. Kr.,
kesken sodan kuvausta, minkä ohella sen
viimeinen, 8:s kirja, on jäänyt viimeistelyhän
vaille. Mainitun kuuluisan teoksensa
sepittämi-seen T. ryhtyi heti peloponnesolaissodan
sytyttyä, koska hän alun pitäen oivalsi sen
laajakantoisen merkityksen. Syrjässä sota- ja
valtiollisista tapauksista hänellä oli runsaasti
tilaisuutta tehdä havaintoja ja kerätä tietoja
kummankin sotivan puolen taholta. Näin saamiaan
tietoja hän ankaraa kritiikkiä käyttämällä
seuloi sekä esittää ne säälimättömällä
totuudenrakkaudella ja horjumattomalla puolueettomuudella,
pyrkien aina näkyväisten ilmiöiden takaa
etsimään niiden syvimmät syyt, T:stä on siten
tullut ensimäinen varsinainen kriitillisen ja
samalla pragmaattisen historiankirjoituksen
edustaja, ja hänen teoksestaan on, niinkuin hän itse
lausui, tullut ikiajoiksi pysyväinen aarre. Toimivia
henkilöitä T. enimmäkseen ei itse karakterisoi,
mutta antaa niistä välillisesti sattuvia
luonteenkuvauksia lukuisissa sinne tänne sirotelluissa
puheissa, joista heidän vaikuttimensa selviävät
ja joissa lausutaan arvosteluita vallitsevista
oloista ja toimivista henkilöistä. Kuvaukset ovat
usein erinomaisen havainnollisia ja vaikuttavia,
kuten esim. Ateenassa vallinneen ruton sekä
Sisi-lian-retken esitykset. Suunnittelultaan teos on
ankaran kronologinen, sen osastot kun ovat
ryhmitetyt kunkin vuoden kesä- ja talvisotaretkien
perusteella. Tyyli on vakava ja raskas, sävyltään
vanlianaikuinen; sen tajuttavuutta vaikeuttaa
paikka paikoin liian suppeassa muodossa esitetty
aaterikkaus. Kirjailijana T. on ensimäinen
huomattava attikalaisen proosan viljelijä,
historioitsijana hän on kaikkien aikojen etevimpiä. T:n
..Peloponnesolaissodan historian" uudemmista
julkaisuista mainittakoon ne, jotka ovat
toimittaneet Classen-Steup, 4:s pain., 1897, Hude, 2 os.,
1898-1901, pienempi painos 1901 v. m. Suomeksi
T:n peloponnesolaissota on ilmestynyt E. Flårdhin
kääntämänä (2 os„ 1912). [Rosclier, „Leben,
Werk und Zeitalter des T." (1842); Welzhofer.
..T. und sein Geschichtsvverk" (1878); Girard,
..Essai sur Thucydide" (2:nen pain. 18841.]
E. R-n.
Thule, Pytheaan ensin mainitsema suuri saari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
