Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thymus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1521
Thymus—Thiiringen
1522
Kangasajuruoho.
ja pikkurivoou tyyliin. T:n kootut teokset
ilmestyivät 6 niteenä 1812; uusin painos 1856.
[Gruner. „Leben M. A. von Thtimmels" (1819);
Kyrieleis ..M. A. von Thtimmels Uoman ’Eeise in
die mittäglichen Provinzen von Frankreieh’"
<190S>.] E. W-s.
Thymus (rauhanen) ks. K a t e e n k o r v a.
Thymus, ajuruoho. /,<iWa(<e-heimon
varpumaisia ruohoja tai pieniä pensaitakin, joilla on
pienet, ehyet,
vastakkaiset lehdet ja
punaiset kukat
valekiehkuroissa.
Yleisiä varsinkin
Välimeren maissa.
Meillä 2 lajia,
joista
miellyttävän väkevätuoksui-uen kangasajuruoho (T.
ser-pyllum) on useilla
kangasseuduilla
yleinen, keski- ja
loppukesästä kangasteiden varret punerviksi
värittävä kasvi. Kasvaa myös lihavilla eteläisillä
kallioilla. Tarha-ajuruohoa (T. vulgaris)
viljellään meilläkin joskus mausteeksi keittiö1
kasvitarhoissa. K. L.
Thünen [tynan], Johann Heinrich von
il 783-1850), saks. taloustieteilijä, rupesi
opintonsa päätettyään maanviljelijäksi, osti 1810
Mceklenburgissa Tellowin tilan, missä pani
toimeen mallitalouden. Taloustieteilijänä T. tosin
oli saanut paljon herätteitä Adam Smithiltä,
mutta oli kuitenkin ensimäinen saksalainen, joka
taloustieteessä kulki omaa itsenäistä uraansa.
Pääteoksessaan ..Der isolierte Staat in
Bezie-liung auf Landwirtschaft und Nationalökonomie"
1826-631 hän ottaa tutkimustensa lähtökohdaksi
valtion, joka on eristetty muun maailman
yhteydestä. T. tutki varsinkin maakoron
muodostumista tullen samaan tulokseen kuin Ricardo,
jonka maakorko-oppia hän täydensi. Hän koetti
myöskin päästä selville siitä, mikä oli
»luonnollinen" ja oikeudenmukainen työpalkka;
mielellään käyttäen algebrallista lausumatapaa hän
tuli siihen johtopäätökseen, että tämä palkka on
= ^iTp, missä a on työläisen välttämättömät
elinkustannukset. p hänen työnsä tuote. Tämän
kaavan mukaan täytyy työpalkkain kohota
tuotteiden määrän lisääntyessä: sen vuoksi T. suositteli
työväen laskemista osalliseksi voittoon.
[Sehu-maeher-Zarchlin. ...J. H. v. T."; Büchler, „J. H.
v. T. und seine nationalökonomischen
Hauptleh-ren"; v:sta 1904 julkaisee R. Ehrenberg [-»Thiinen-Archiv".]-] {+»Thiinen-
Archiv".]+} J. F.
Thynnus ks. Tonnikala.
Thyra Danebod. tansk. kuningatar. 900-luvun
alussa, luultavasti eteläjyllantilaisen 1.
holsteini-laisen jaarlin tytär; oli naimisissa Gorm
Vanhan kanssa ja kerrotaan huomattavalla tavalla
ottaneen osaa valtakunnan hallitukseen. Tämä
tärinäin kertomus saapi vahvistusta Gormin
hänelle pystyttämästä muistokivestä. jossa
hänestä jo käytetään tuota perintätiedonkin
tuntemaa nimitystä. ..Tanskan apu". Nimenomaan
hänen mainitaan tarmokkaasti huolehtineen
valtakunnan eteläisen Danevirke nimisen rajavallin
rakennuttamisesta. Niinkuin mainittu muisto-
kivi todistaa, hän kuoli ennen miestänsä, eikä
jälkeenpäin, niinkuin tarinat kertovat. E. G.
Thyrén [tyrpn], Johan Carl Wilhelm
(s. 1861), ruots. oikeusoppinut. Toimittuaan
ensin filosofian ja sitten historian dosenttina
Lundin yliopistossa T. tuli 1894 roomal. oikeuden ja
oikeushistorian, 1896 rikosoikeuden ja
lainopillisen ensyklopedian professoriksi samaan
yliopistoon; valittiin 1909 toiseen kamariin, missä
herätti huomiota itsenäisyydellään ja loistavalla
puhetaidollaan; ensimäisen kamarin jäsen v:sta
1912. T:n lainopillisista teoksista mainittakoon:
„Makes gäld enligt svensk rättsutveckling" (1893),
»Abhandlungen aus dem Strafrechte und der
Kechtsphilosophie" I-II (1894-95), »Principerna
för en strafflagsreform. I. Straffets sociala
upp-gift. Straffsystemet" (1910).
Thyreoidea, kilpirauhanen, ks. t.
Thiiringen [tyrirjon], alue Keski-Saksassa,
Elben lisäjoen Saalen, Weserin lisäjoen
Wer-ran, Harzin ja Thüringerwaldin välissä, viljava,
taajaan asuttu, enimmäkseen kumpuinen maa,
käsittäen Scinvarzburg-Rudolstadtin ja Schwarz
burg-Sondershausenin ruhtinaskunnat,
Sachsen-Coburg und Gotlian herttuakunnan, suurimman
osan Sachsen-Weimarin suurherttuakuntaa, osia
Sachsen-Meiningenin ja Sachsen-Altenburgin
hert-tuakunnista sekä melkein kokonaan preuss.
Erfurtin hallitusalueen ja läntisen osan
Merse-burgin hallitusalueesta. T:n valtoihin (myös
T:n pienet vallat) luetaan
Sachsen-\V e i m a r-E isenach, Sachse n-M ein i
tigen, S a c h s e n-A 11 e n b u r g.
Sachsen-Coburg und Götha.
Sohwarzburg-S o n de rs h au se n, Schwarzbur g-R n d o
1-s t a d t, Reuss (ks. n.), kaikkiaan 12,325 km2,
1,585.356 as. (1910; joista 1,528,293 evankelista!,
129 km2: llä. E. E. K.
Historia. N. v:sta 450 j. Kr. esiintyy nyk.
T:ssä thiiringeiksi nimitetty saks.
kansanheimo; 6:nnen vuosis. alussa oli muodostunut,
suuri thiiringiläinen valtakunta, joka ulottui
pohjoisessa Harziin, etelässä Tonavaan. Sen
kukis-1 ivat n. 530 frankkilaiset. T:n valtakunta
jaettiin austrasialaisten sekä saksilaisten y. m.
kesken. Tästä lähin T:n nimi rajoittuu etupäässä
Harzin ja Thüringerwaldin sekä Werran ja
Saalen väliseen alueeseen. Lopullisesti käänsi
thüringiläiset kristinuskoon Bonifatius n. 725.
Sillä välin T., joka oli tullut itsenäiseksi
hert-tuakunnaksi, jälleen oli saatettu frankkien
ylivallan alaiseksi. Kaarle Suuri perusti n. 804
T:n markin eli rajamaan Saalen varrelle
suojaksi sorbilaisia vastaan; 900-luvulla T. joutui
riippuvaisuuteen Saksin herttuoista,
myöhemmin myös Meisseliin rajakreiveistä. 1000-luvulla
kohoaa muita mahtavammaksi T:ssä eräs
kreivil-linen, frankkilaista alkuperää oleva suku. Tätä
sukua oleva Ludvik Hyppääjä kapinoi
keisari Henrik IV:tä vastaan, joka sorti
thörin-giläisiä. Hänen pojalleen Lttdvikille keisari
Lothar 1130 antoi maakreivin arvon
(maakrei-vinä Ludvik I). Viimemainitun
pojanpojista Ludvik IIT sai Henrik Leijonan
kukistuttua Saksin pfalzkreivikunnan sekä otti osaa
Fredrik Barbarossan ristiretkeen (k. 1190);
Ludvik III :n veli maakreivi Hermann I
(k. 1216) aloitti Wartburgin. maakreivilinnan
rakentamisen; se tuli minnelaulajien kokouspai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
