Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tibet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1533
Tibet
l.r)34
lama), jotka kokoovat verot, huolehtivat
sotaväen otosta, kuriirien lähettämisestä, hoitavat
lainkäyttöä j. n. e. Pienempiä alueita ovat 123
jongnjeriH. joiden alapuolella taas ovat
kyläkunnat y. m. s. Amdossa ja Khamdossa
paikallishallinnosta vastaavat kotimaiset heimo- ja
kyläpäälliköt. piinbo, gjalpo, dcba, bcse y. m., jotka aika
ajoittain. 5 ja 10 v:n väliajoilla lähettävät
ve-ronviejiä Singanfuhun, Tsöngtufuhun ja
Pekin-giin. — Kiinan vallankumouksen yhteydessä T :ssä
syntynyt kapina heikonsi Kiinan vaikutusta T:n
hallituksessa, eikä uusia suhteita, etupäässä
Englannin sekaantumisen takia, vielä ole saatu
järjestetyksi (vrt. alempana Historia). — T:n
rah a-a sioista ei ole mitään tarkempaa
tietoa. Verraten alhaiset verot maksetaan vain osaksi
rahassa: viime vuosis. keskivaiheilla arvioitiin
Lhasan hallituksen kaikki tulot vuosittain n. 3-4
milj. mk:ksi. — Sotavoima on nimellisesti
6.000 miestä, palvelusaika 3 v., lisäksi vara väessä
3 v. Ylipäällikkönä oli ennen vallankumousta
vanhempi ambaneista sekä tibetiläinen kenraali,
magpön.
Historia. T:n kuningasluettelot ulottuvat
taaksepäin 400-luvulle e. Kr. Ensimäinen
kuningassuku oli tarun muk. Intiasta kotoisin. N. 430
j. Kr. Kiinasta tullut ruhtinas Fanni Tubat
perusti T:iin kuningaskunnan, joka laajeni ja
kehittyi nopeasti hänen tarmokkaiden
seuraa-jainsa aikana. Srongtsan gampo (600-luvulla)
saattoi buddhalaisuuden valtaan, otti käytäntöön
int, kirjoituksen, perusti Lhasan. valloitti
Ladakin ja Nepalin ulottaen T:n vallan
Bengalin-lah-teen saakka. Hänen poikansa valloitti Kukunor
alueen. Muni-tsanpo (v:sta 789) tahtoi tehdä
kaikki alamaisensa ylitä varakkaiksi, tasauttaen
kolmeen eri kertaan kaiken omaisuuden
onnistumatta lopultakaan saamaan aikaan pysyvää
omaisuuden tasaista jakaantumista. Ralpatsen
806-421 kokosi ja täydensi pyhät kirjat käyden
voitokasta sotaa Kiinaa vastaan. Hänen
murhansa jälkeen maa joutui epäjärjestykseen,
jakaantuen pian pieniin kuningas- ja ruhtinaskuntiin,
V. 1253 Kublai-kaani valloitti koko Itä-T:n,
myöhemmin laajentaen valloituksiaan. Jo
aikaisemmin lamat olivat saaneet suuren vaikutusvallan
valtiollisissakin asioissa, ja Kublai-kaani antoi
melkein koko T:n Sakjapan luostarin laman
Phagspan hallittavaksi. Hänellä ja hänen
seuraajillaan valta pysyi 70 v., jonka jälkeen
Phag-modu niminen ruhtinas Pekingin hovin
suostumuksella saattoi koko T:n valtansa alle. Jo
1400-luvulla alkoi lamojen valta uudelleen voimistua
ta 1576 Sodnam Rgvantso sai mongoli-kaanilta
Dalai-laman nimen ja laajan vallan. V. 1645
mongoli-kaani teki Dalai-laman koko T:n
hallitsijaksi ja 1653 Pekingin hallitus hyväksyi
toimenpiteen, josta hyvästä Dalai-lama Pekingiin
matkustaen tunnusti keisarin ylimmän
herruuden. V. 1717 dzungaarit valloittivat Lhasan,
mutta 1720 kiinal. sotavoimat karkoittivat
heidät, lopullisesti vahvistaen keisarin ylivallan
T:ssä. Englanti ja Venäjä alkoivat 1800-luvun
jälkipuoliskolla pyrkiä yhteyteen Lhasan
hallituksen kanssa päästäkseen sekaantumaan T:n
asioihin. Se oli kuitenkin hyvin vaikeata, koska
T. Kiinan esimerkkiä noudattaen
järjestelmällisesti torjui kaikki muukalaiset rajoiltaan. Tämä
vaikeutti tavattomasti T:n maantieteellistäkin
tutkimista; 1200-1870 eurooppalaisten vain 14
kertaa onnistui päästä T:iin, vaikka jesuiitat
innokkaasti sinne pyrkivät saadakseen
lähetystyön siellä alulle. Paremmin menestyivät T:n
tutkimisessa Intian hallituksen palveluksessa
olevat, erikoisesti tarkoitusta varten kouluutetut,
hindulaissyntyiset pundiitit, joista kuuluisin on
Nain Singh (ks. t.). Vuosisadan lopulla euroopp.
tutkijat saivat suuremman liikkumisvapauden
T :ssä, vaikka muutamiin seutuihin yhä pääsy
olikin ankarasti kielletty (esim. Lhasaan).
Tutkijoista mainittakoon Przewalski (1879-80 ja
(1883-85), W. W. Kockhill (1888-89 ja 1891-92),
Bonvalot (1889-90), Dutreuil de Rhins ia F.
Gre-nard (1893-94). P. K. Kozlov (1900-01) ja ennen
kaikkia Sven Hedin (ks. t.). — Venäjän
vaikutus T:ssä vahvistui 1800-luvun lopulla
huomattavasti taitavan asiamiehen, Dorzeev (Dorjiev)
nimisen burjaatti-laman ansiosta. Hän taivutti
Dalai-laman kokonaan Venäjän puolelle, ja
Dalai-lama olisi jo tehnyt matkan Pietariin, ellei
tsongdu olisi estänyt. Englannin suoriuduttua
buuri-sodasta ja Venäjän kärsittyä tappion
Japania vastaan osat pian vaihtuivat Englannin
eduksi. V. 1903 lähetettiin Intiasta
„rauhalli-nen" lähetystö (3,000 aseistetun miehen
saattamana) eversti Younghusbandin johdolla
soimia-maan sopimuksia T:n hallituksen kanssa
eurooppalaisilta yhä kielletyssä Lhasassa. Retkikunta
kohtasi aseellista vastarintaa, mutta tunkeutui
kuitenkin, apua saatuaan, 1904 Lhasaan, josta
Dalai-lama jo oli paennut Mongoliaan, Urgaan.
Dalai-laman asemesta neuvosto teki
englantilaisten kanssa sopimuksen, jossa avattiin
englantilaisille markkinat Jatungissa, Gjangtsessa ja
Gartokissa, suostuttiin hävittämään kauppateiden
varsilla olevat linnakkeet, asettamaan
tibetiläinen asiamies neuvottelemaan englantilaisten
kanssa erinäisistä kysymyksistä sekä sitouduttiin
olemaan antamatta millekään vieraalle vallalle
tai vieraan vallan alamaiselle maata tai
rautatie-t. m. s. myönnytystä Englannin luvatta. Lisäksi
sovittiin siitä, että Kiina maksaa Englannille
sotakorvauksena 12,s milj. mk. (joka sittemmin
vähennettiin kolmannekseen). V. 1909 Dalai-lama
palasi Lhasaan, mutta joutui pian kiistaan
Pekingin hallituksen kanssa, jonka lähettämän
sotajoukon tieltä hän 1910 pakeni Intiaan. Seur. v
puhjenneen Kiinan kapinan yhteydessä kiinal.
sotajoukot kuitenkin pakotettiin poistumaan
Lha-sasta, ambanien vartioväkeä lukuunottamatta.
Dalai-lama, jonka Pekingin hallitus oli pannut
viralta, palasi Lhasaan, saaden virkansa
takaisin. V. 1913 Dalai-laman. Kiinan ja Intian
hallituksen edustajat kokoontuivat Simlaan Intiassa
neuvottelemaan T:n sekä Intian ja Kiinan
välisten suhteiden järjestämisestä. Seur. v.
valmistuneen sopimusehdotuksen muk. T. yhä edelleen jää
Kiinan alaiseksi, jakautuen hallinnollisesti
kahteen osaan, Sisä- ja Ulko-T:iin, edellinen
käsittäen Kiinan rajalla olevat alueet, jälkimäinen,
joka saisi täydellisen autonomian ja jonne Kiina
ei saisi lähettää lainkaan sotaväkeä, käsittäen
loput T:stä, siis sen pääosan. Korkea kiinal.
virkamies jäisi yhä edelleen Lhasaan,
suojajoukkonaan korkeintaan 300 miestä, ja engl. asiamies
Gjangtsessa saisi milloin hyvänsä käydä Lhasassa
tarpeellisen sotavoiman saattamana. Intian ja
T:n hallitukset allekirjoittivat sopimuksen 1914
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
