Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tibia ... - Tidningar, utgifna af ett sällskap i Åbo - Tie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1539
Tidningar, utgifna af ett sällskap i Åbo—Tie
1540
ikuistaminen taiteen avulla. Nliin syntyivät
luinen lukuisat laatumaalauksensa, joista on tosin
sanottu, että niiden sivistyshistoriallinen arvo
on suurempi kuin taiteellinen. Tunnetuimpia
niistä ovat „Sunnuntai-ilta norjalaisessa
savupirtissä", „Matka tunturilaitumelle",
„Jumalan-palvelus norjalaisessa maalaiskirkossa", sarja
..Talonpoikaishäät", joka antoi Bjornsonille
aiheen kertomukseen ,,Morsiusmarssi", sekä
moni-henkilöiset uskonnollisaiheiset sommitelmat
„Hau-giaanit" ja „Intoilijat". Henkilöryhmittely on
T:n tauluissa usein liian teennäistä, paraiten
hän onnistuu luonteenkuvaajana käsitellessään
vain muutamia harvoja henkilöitä, jolloin
sommittelu ei sido liiaksi hänen voimiaan. Tällaisia
ovat hänen maalauksensa „Puute", ..Yksinäiset
vanhukset" ja „Pappi sairaan luona", joissa on
paljo syvää ja aitoa tunnetta. T. maalasi
myöskin useita suuria teoksia yhdessä muiden, kuten
Guden ja Morten Miillerin, kanssa sekä vanhoilla
päivillään alttaritauluja. Hän oli sangen
tuottelias, kuollessaan 62 v:n vanhana hän oli luonut
400-500 taulua lukuunottamatta piirroksia ja
luonnoksia. Taiteelliselta arvoltaan hänen
teoksensa ovat hyvin epätasaisia, varsinkin vaikutti
se haitallisesti, että hän saattoi maalata samasti,
taulusta monia eri jäljennöksiä. T:lla oli aika
naan niin suuri maine Saksassa, että hänelle
tarjottiin professorin paikka Diisseldorfissa;
Norjassa hän syystä luetaan varsinaisen kansallisen
taiteen perustajiin. F. L.
Tidningar, utgifna af ett sällskap i Åbo
IIhl- ütjivna äv - sclskäp - öbu], Suomen
ensimäinen sanomalehti, per. 1771, Aurora-seuran
äänenkannattaja, ilmestyi 1771-78 ja 1782-85
H. G. Porthanin toimittamana. Sisällykseltään se
oli etupäässä kirjallinen; siinä julkaistiin
runoelmia ja tieteellisiä kirjoitelmia, historiallisia
todistuskappaleita, y. m., päivän uutisia tuskin
ensinkään. Paitsi Porthania siihen kirjoittivat
m. m. J. Tengström, Kellgren, Franzén.
Wallenius. Kahdeksana ensimäisenä vuotenaan lehti
ilmestyi puolen arkin kokoisena kaksi kertaa
kuukaudessa (1772 kuitenkin viikkonumerona).
— Lehti heräsi uudelleen henkiin 1789 nimellä
..Abo nya tidningar", ilmestyi sitten 1791-99
nimellä „Abo tidningar", 1800-09 nimellä „Abo
tidning", 1810-19 maan virallisena lehtenä
nimellä „Abo allmänna tidning", 1820-61 nimellä
„Abo .tidningar". J. F.
Tie. Maakulkuneuvot (vrt. Kulkuneuvot)
ovat ammoisista ajoista olleet kansojen
kehityksen tärkeimpiä välittäjiä. Niiden
rappeutuminen on aina ollut todistuksena myös kansan
rappiotilasta, Maakulkuneuvoja 1. teitä on kolme
päälajia: polku- t. ratsasti e, ajotie ja
rautatie (ks. t.). Ajoteihin luetaan
tilustie, kylätie, maantie ja katu (ks. t.).
—» Polkutie muodostui melkein itsestään
ihmisten liikkuessa samoja latuja ja tavaroita juhtain
selässä kuljetettaessa. Usein käytettiin silloin
välillä olevia vesiteitä. Raivaamalla metsää sekä
tekemällä portaita suomaihin ja yksinkertaisia
siltoja virtapaikkoihin muutettiin polku samalla
ratsastieksi. Luonnonmukaisten teiden joukkoon
ovat luettavat kansainväliset karavaanitiet (vrt.
K a r a v a a n i) ja vielä käytännössä olevat,
asumattomien arojen poikki johtavat ajotiet.
Kun olojen kehittyessä tarvittiin kuljettaa pai-
navampiakin kuormia, erittäinkin
sotatarkoituksissa, tuli pakko keinotekoisesti rakentaa
ajoteitä. Erikoisen huolellisesti ja taidolla
rakennettuja ajoteitä on sanottu taitoteiksi
(saks. Kunststrassc).
Vanhat sivistyskansat. Miltä taholta
taitoteiden alkuperä on haettava, ei varmaan
tiedetä. Egyptin kuninkaan Ramses II :n
(1310-1244 e. Kr.) perustamaksi arvellaan sitä
sotatietä, jonka jälkiä näkee Libanonin
vuoririn-teellä Nahrelkelb-joen suulla.
Assyrialaisten ja babylonialaisten taitoteistä ei
ole löydetty mitään jälkiä. Kerrotaan vain, että
kuningatar Semiramis matkaansa varten
Babyloniasta Ekbatanaan antoi rakentaa osaksi
kallioon hakatun tien. Valloitettuaan Babylonian
(539 e. Kr.) perusti Persian kuningas Kyvros
useita sotateitä, joista Silsasta Ephesokseen vievän,
2,600 km pitkän „kuningastien" siltoineen,
palat-seineen ja veistoskuvineen sanotaan olleen
komeimman. Intiassa oli varhaisina aikoina
olemassa hyviä teitä, joiden hoitoa jo Buddha
(ks. t.) teroitti hurskaiden mieleen. Kiinassa
on vanhan tierakennustaidon muistomerkkinä
löydetty Tsinlingan-vuoren yli johdetun, 800 km
pitkän maantien jäännöksiä. Kreikassa
Via Appia.
rakennettiin, erittäinkin 6:nnella vuosis. e. Kr.,
joukko maanteitä. Ne kulkivat pyhäkköihin,
esim. Delphoihin, Eleusiiseen ja Olympiaan, tai
sotatarkoituksia palvellen maan rajoille.
Omituisia Kreikan teille olivat ne 5-7 cin syvät,
pyöräin johtamista varten kalliopohjaan hakatut
urat. jotka yksiraiteisina vaihdepaikkoineen tai
kaksiraiteisina ovat ehkä olleet rautateiden
edeltäjinä. — Roomalaiset voittivat kaikki
muut kansat taitoteiden suunnittelussa ja
rakentamisessa ulottaen ne tunnetun maailman
äärimmäisiin rajaseutuihin saakka. Paitsi Italiassa
olevaa kymmenkuntaa päätietä, oli viisi pää- 1.
sotatietä lukuisine haarateineen, jotka olivat job-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
