Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiejyrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1555
Tieoikeus—Tieteellisten seurain valtuuskunta
1556
puolustautuivat muukalaiskorttelissa. kunnes
saivat apua, jonka jälkeen boksarit sulkeutuivat
kaupungin muurien suojaan, mutta karkoitettiin
sieltä kiivaiden taisteluiden jälkeen. E. E. K.
Tieoikeus, objektiivisessa mielessä ne
oikeusnormit, jotka säännöstelevät teitä koskevia
oikeussuhteita, subjektiivisessa mielessä jonkin
henkilön oikeus tienkäyttöön tai tienpitoon.
Tieosa, tientekovelvollisen rakennettavaksi tai
kunnossapidettäväksi määrätty kappale tietä. ks.
Tienteko.
Tiepolo [•&-], Giovanni B a 11 i s t a
(1696-1770), it. taidemaalari, venetsialaisen koulun
viimeinen mainehikas edustaja, on Paolo Veroneseen
liittyen luonut suuren joukon komeita
koristeellisia teoksia. Hänen taitava
henkilörylimitte-lynsä, loistava värityksensä ja eloisa
mielikuvituksensa takaavat hänelle paikan Italian suurten
mestarien joukossa. T. on freskoilla koristanut
useita Vicenzan, Venetsian ja Madridin palatseja
sekä Würzburgin piispanlinnan. F. L.
Tiera, Ahti Saarelaisen sotatoveri
(Kalevala 30:49-497), esiintyy alkuperäisessä
kansanrunossa T e u r i nimisenä. „Tiera" muodon
Lönnrot-luultavasti on saanut I k i-T i e r a s t a,
joka Arliipan esittämässä Sammonryöstö-runossa
esiintyy kolmantena miehenä Joukahaisen sijalla.
Tierakennus ks. T i e.
Tierauha. Joka yleisellä tiellä, kadulla tai
muussa julkisessa paikassa häiritsee rauhaa
meluamalla, kiroilemalla tai muulla tavoin, vetää
sakkoa 3-300 mk:aan tai rangaistaan
vankeudella 14 päivästä -3 kuukauteen (Rikoslain 42: 7).
Joka sellaisessa paikassa on juovuksissa ja sen
kautta matkaansaattaa pahennusta, rangaistaan
sakoilla 3-100 mk:aan (Rikoslain 43: 6). El. K.
Tierce [tiasj, engl. nestemitta = 42 gallonia.
Englannissa on t. = 190,ss 1 ja Yhdysvalloissa
= 158,»s 1. T. on myös suolatun lihan
punnitsemisessa käytetty paino = 304 pounds ja kalan
punnitsemisessa 300 pounds. Pellavan ja hampun
siemenen mittana t. = 7 bushels. U. 8:n.
Tieregaali (ks. R ega a li), valtiovallan
yksinoikeus vanhempina aikoina teiden käyttöön,
etupäässä Saksassa, jossa yksityisiltä tienkäyttäjiltä
t:n nojalla kannettiin tietulleja 1. -rahoja.
Tiernapojat ks. T ä h t i p o j a t.
Tiers état [tiärzetä’] (ransk.), kolmas sääty,
ennen Ranskan suurta vallankumousta sen
kansan osan nimitys, joka ei kuulunut aatelistoon
eikä hengelliseen säätyyn ks. É t a t s g é n
é-r a u x. J. F.
Tiersot l-sff], Julien (s. 1857), ransk.
musiikintutkija, Massenefn ja Franckin oppilas.
Tuli 1883 Pariisin konservatorin kirjaston
vara-hoitajaksi, 1909 sen päähoitajaksi. Julkaisi 1889
Ranskan kansanlaulun historian, 1903 omia
keräämiään ransk. alppiseutujen kansansävelmiä
sekä useita kirjoitelmia kansansäveltutkimuksen
ja ransk. musiikinhistorian alalta. Sovitti ja
esi-tytti 1896 Adam de la Halen sävelnäytelmän
„Robin et Marion". Sävelsi orkesteri- ja
kuoroteoksia (esim. sinfonisen legendan „Sire Halewyn"
1897), käyttäen usein aiheina ransk.
kansansävelmiä, sekä näyttämömusiikin Corneille’n
„Andro-meda"an y. in. Valittiin 1914 kansainvälisessä
musiikkikongressissa vertailevan
kansansäveltutkimuksen järjestämistä varten asetetun
valiokunnan johtajaksi. I. K.
Tiesalpa 1. puomi, puinen t. rautainen
vipu, jolla tie suljetaan esim. tien ja rautatien
risteyskohdassa vähän ennen junan tuloa tai
muissa samantapaisissa paikoissa kun liike tiellä
tahdotaan pysähdyttää. Vivun tukipatsas outien
laidassa ja sen lyhemmän varren päässä paino,
loka helpottaa t:n pystyyn nostamista. T:aa
liikutellaan hammasrattaan ja kammin avulla joko
vierestä tai etempää teräslankajohtojen välityk-,
sellä. Jotta sulku olisi tiheämpi, riippuu t:n
vivusta usein säleaita tai verkko. J. C-én.
Tiesenhausen [tizonhnuzon],
itämerenmaakun-talainen kreivillinen ja vapaaherrainen suku.
Sen jäsenistä mainittakoon Kaspar T.. joka
Sigismundin sotaväen päällikkönä otti osaa
hänen ja Kaarle herttuan välisiin Suomenkin
puolisiin sotatapauksiin. Ison vihan loppuvuosina
olivat Venäjän hallituksen asettamina
laamanneina (maaherroina) B. J. v. T. Hämeen ja
Porvoon lääneissä, O. J. v. T. Pohjanmaalla;
viimemainittu erotettiin 1718 virasta, sen vuoksi että
hän oli liian paljon tarkoittanut väestön parasta.
J. F. (K. G.)
Tieteellisten seurain valtuuskunta.
Huh-tik. 13 p. 1896 Suomen tiedeseura hallitukselta
anoi määrärahaa talon rakentamiseksi
tiedeseuraa y. m. tieteellisiä ja kirjallisia yhdistyksiä
varten. Tämän johdosta senaatti antoi eräälle
eri tieteellisten seurain edustajista
kokoonpannulle komitealle tehtäväksi harkita, miten
pääkaupungissa toimivien tieteellisten seurain
välinen yhtymä olisi aikaansaatavissa. Komitea,
johon kuuluivat herrat E. Aspelin, J. R.
Daniel-son, O. Donner, F. Elfving, C. G. Estlander, A.
Genetz, A. O. Kihlman, L. Lindelöf
(puheenjohtajana), J. A. Palmén ja E. N. Setälä, ehdotti,
että asetettaisiin pääkaupungin huomattavimpien
tieteellisten ja kirjallisten seurain edustajista
kokoonpantu valtuuskunta hoitamaan seurain
yhteisiä asioita ja etuja, sekä että seurojen
tarpeisiin rakennettaisiin talo, joka olisi
valtuuskunnan valvonnan alaisena. Talo rakennettiinkin
1898-99 Suomen valtion varoilla
rakennusylihalli-tuksen laatimien piirustusten mukaan Helsingin
kaupunginvaltuuston ilmaiseksi antamalle
tontille (Kasarminkatu 24). Talon saivat
käytettäväkseen Suomen tiedeseura, Societas pro fauna
et flora fennica, Suomalaisen kirjallisuuden
seura, Suomen lääkäriseura, Suomen
muinaismuistoyhdistys, Suomen historiallinen seura,
Suo-malais-ugrilainen seura, Ruotsalaisen
kirjallisuuden seura Suomessa sekä Suomen
maantieteellinen seura velvollisuudella valmistaa talossa tilaa
muillekin, vastaisuudessa Helsingissä syntyville,
puhtaasti tieteellisille ja kirjallisille seuroille ja
yhdistyksille. Taloa sekä siinä sijansa saaneiden
seurojen yhteisiä asioita hoitaa valtuuskunta,
jossa Suomen tiedeseuran kolmea osastoa
kutakin, sekä muita yllämainittuja seuroja kutakin
edustaa yksi valtuutettu ja yksi tämän varamies.
Talossa pitävät kokouksiansa myös Duodecim,
Suomen kirkkohistoriallinen seura. Uusfilologinen
yhdistys, Suomen kotiseutututkimuksen
keskusvaliokunta, Suomen hammaslääkäriyhdistys,
Suomen yleinen lääkäriliitto ja Sukututkimusseura,
minkä ohessa useat muut seurat ja yhdistykset
siinä ovat pitäneet vuosikokouksiausa ja
muutenkin tilapäisesti kokoontuneet. Talon
hoitokustannukset saadaan yleisistä varoista, ja valtuuskun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
