- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1557-1558

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tieteisoppi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1557

Tieteisoppi—Tietosanakirja

1558

nan asettama talouden- ja kirjastonhoitaja valvoo
ja hoitaa lähinnä ..Tieteellisten seurain taloa"
ja mainittujen seurain kallisarvoisia ja suurin
kirjakokoelmia.

Näin pääkaupungin lukuisat, aiemmin
kodittomat tieteelliset seurat ovat saaneet oman
yhteisen talonsa, jossa maksuttomasti voivat pitää
kokouksiansa ja säilyttää kirjastojansa ja kus
tannustuotteitansa. Valitettavasti talo, josta
rakennettiin vain kolmas osa sen suunniteltua
kokoa, jo on osoittautunut liian ahtaaksi.
Valtuuskunnan muutamia vuosia sitten hallitukselle
tekemä, talon laajentamista koskeva ehdotus ei
ole saavuttanut huomiota. — Valtuuskunnan toi
minnan alkuperäiseen suunnitelmaan kuului myös
julkaisujen yhteisvaihto ulkomaisten seurain
kanssa, seurojen aikakautisten julkaisujen
yhteisluettelon julkaiseminen, tutkimusstipendien
antaminen sekä sellaisen jollakin suurella
sivistyskielellä ilmestyvän katsauksen julkaiseminen,
jossa lyhyesti ja nopeasti selostettaisiin
tieteellisten seurojemme kokouksia. Näitä suunnitelmia
ei ole toistaiseksi toteutettu. R. S-s.

Tieteisoppi ks. Teoria.

Tietgen (titgen], Carl Frederik
(1829-1901), tansk. pankki- ja liikemies. Palveltuaan
v:sta 1849 eräässä tansk. liikkeessä
Manchesterissä T. asettui 1855 tukkukauppiaaksi
Kööpenhaminaan. V. 1857 hän tuli sam. v. perustetun
Privatbankenin johtajaksi ja osoitti suurta
taitoa sen järjestämisessä ja kohta sen jälkeen
puhjenneen liikepulan turmiollisten seurausten
rajoittamisessa. Suurimman merkityksensä T.
kuitenkin saavutti ottamalla aloitteen useihin
tärkeihin liikeyrityksiin, jotka ovat pohjana
Tanskan nykyisille taloudellisille oloille. Näitä
ovat: Det forenede dampskibsselskab, jonka
johtajana T. v. 1887 suostui ylläpitämään
säännöllistä talviliikennettä Suomen ja Englannin
välillä, Kööpenhaminan raitiotieyhtiö, Suuri
pohjoismainen sähkölennätinyhtiö, eräät
rautatieyhtiöt, Tanskan sokeritehtaat y. m. [Marstrand,
„C. F. T."; E. G. Palmén, „T."] J. F.

Tieto. 1. Ajatus, joka on tosi ja jonka
totuudesta ajatteleva ihminen on varma objektiivisten,
s. o. asiallisten ja loogillisesti pätevien
perusteiden nojalla. T. on erotettava sekä
erehdyksestä, joka on totuudenvastainen ajatus, että
myöskin luulosta 1. arvelusta, joka
osoittaa sellaisia ihmisen käsityksiä ja ajatuksia,
mitkä eivät ole varmoja. Jos tällaisella
käsityksellä kumminkin on asiallisia ja jossain
määrin vakuuttavia perusteita, vaikka ne eivät
ole ratkaisevia, niin se on todennäköinen
iks. t.). Voipi myöskin katsoa
todennäköisyyden olevan alempi t:n aste, — jolloin t.-käsite
ymmärretään jossain määrin laajennetussa
merkityksessä. Vielä erotetaan sekä t:sta että
luulosta usko. Usko on vakaumus, joka nojautuu
perusteisiin, mitkä uskovalle ovat erikoisen
arvokkaat ja painavat, mutta eivät ole
todistavia loogilliselle, ..kylmälle" ajattelulle. Ne
nojautuvat enimmäkseen tunteenomaisiin mielen
vaikuttimiin, uskonnollisiin tai muihin
ihanteellisiin käsityksiin; uskovainen luottaa
täydellisesti niistä johtuvaan vakaumukseen ja se on
hänelle suuriarvoinen. Mutta tämä vakaumus on
„subjektiivinen" eikä ole objektiivista ttoa,
koska sitä ei voida todistaa päteväksi kaikkia

ihmisiä vakuuttavalla tavalla (vrt. Usko). —
2. T. (laajassa merkityksessä) 1.
tietopuolinen s i e 1 u n t o i m i n t a (1. äly) käsittää
kaikkia niitä sielunelämän tapahtumia, joiden
kautta tajuntaan muodostuu „mielteitä" 1.
sisäisiä kuvia joistakin esineistä. Täten käsitetyn t:n
1. mieltämisen pääasialliset sielulliset
kehitysasteet ovat havainto, mielikuvitus (laajassa
merkityksessä) ja ajatteleminen (ks. n.); sen
vastakohtana ovat tunne ja tahto. A. Or.

Tietoinen, Tietoisuus ks. Tajunta.

Tietokritiikki (ks. Kritiikki) on
arvosteleva tutkimus tiedon pätevyydestä ja
mahdollisuudesta 1. siitä, voiko ihminen saavuttaa
varmaa tietoa. T. on tieto-opin (ks. t.) osa, se
käsittelee yhtä tämän pääprobleemia.

Tietoliikenne ks. Tiedonantoliikenne.

Tieto on valtaa, ajatus, jota Fr. Bacon on erit
täin pontevasti teroittanut mieleen useissa
teoksissaan; sanoilla ,,nam et ipsa scientia potestas est",
,.for knowledge itself is yower" hän sen lausuu
„uskonnollisissa mietelmissään" (,,Meditationes
sacræ", kirjoitelmassa „De hæresibus"), jotka
hän ensi kerran julkaisi 1597, latinaksi, yhdessä
Essays-teoksensa ensimäisen laitoksen kanssa.

A. Or.

Tieto-oppi (saks. Erkenntnislehre, ruots.
kun-skapslära) on tutkimus inhimillisen tiedon
perusteista, pätevyydestä ja kehityksestä. T:n
suhdetta logiikkaan ja sielutieteeseen käsitetään eri
tavoin. T:n käsitettä voidaan ymmärtää niin
laajassa merkityksessä, että siihen kuuluu koko
logiikka tämän sanan laajimmassa merkityksessä
(ks. t.) ja sen ohessa vielä „tietopsykologia".
s. o. sielutie teellinen tutkimus tiedon
synnystä ja kehityksestä. Ahtaammin
ymmärrettynä t. on etusi jassa tutkimus tiedon alkulähteistä
ja niiden luotettavuudesta, jolloin melkoiset
logiikan osat, muodollinen alkeislogiikka sekä
metodioppi, jäävät sen ulkopuolelle. Näin
ymmärrettynä t. käsittelee etenkin kahta filosofista
pääkysymystä ja voidaan sen mukaan jakaa kahteen
osaan. 1. Kysymystä tiedon mahdollisuudesta ja
rajoista: Voiko ihminen yleensä saavuttaa
luotettavaa, todenperäistä tietoa? Onko
tunnusmerkkejä, „kriterioita", jotka kiistämättömästi
takaavat että se, mitä luulemme varmasti tietävämme,
on totta? („T ietokritiikk i") 2.
Kysymystä tiedon sielullisesta synnystä ja
kehityksestä: Mistä mielikuvat ja tieto saavat alkunsa,
kokemuksestako vai ajattelusta 1. järjestä?
Mitenkä tiedoitsemistoiminnat muodostuvat ja
kehit-tyvät sielunelämässä? Muutamat, nimittävät tätä
t:n osaa „t i e t o t e o r i a k s i". Tavallisesti
kuitenkin tarkoitetaan tietoteorialla samaa kuin
tieto-opilla yleensä; on sentähden selvintä
nimittää kyseessäolevaa sen osaa „tietopsykologiaksi".
vrt. Filosofia, palstat 1075 ja 1077. .4. Gr.

Tietopuolinen s i e 1 u n t o i m i n t a ks.
Tieto.

Tietosanakirja, aakkosellisessa järjestyksessä
olevien hakusanojen alle järjestetty kokoelma
kirjoituksia inhimillisen tietämyksen eri aloilta;
sanakirjan tapaan laadittu reaaliensyklopedia
(kB. Ensyklopedia). — Esilläoleva
suomalainen T. on tieteelliselle pohjalle rakennettu,
nykyaikaisen tekniikan mukaan toimitettu,
lukuisilla liite- ja varsinkin tekstikuvilla sekä
useilla kartoilla ynnä piirroksilla valaistu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:40 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0815.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free