Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiffany ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1561
Tiffany
—Tiflis
1562
poika" (1914), „Iivana" (1915), „Liika viisas"
(1915), »Kuolleista herännyt" (1916), »Mestari
Nvke" (1917); huvinäytelmät „Kun lesket
lempivät" (1911), „Kun ’ruusut kukkivat" (1912),
»Luonnon lapsia" (1912). »Nuori mylläri" (1912).
»Mimmi Paavaliina" (1916). J. I. Vatasena T. on
julkaissut 1913 kertomuksen »Avuttomia". V. T.
Tiffany / tifani], Louis C o m f o r t (s. 1848),
amer. taiteilija, kuuluisan kultasepän Ch.
Le-vis T:n poika, opiskeli maalaustaidetta New
Yorkissa G. Innessin ja S. Colemanin, Pariisissa
L. Bally’n johdolla. T:n öljy- ja
vesivärimaalaukset ovat aiheiltaan pääasiallisesti
itämaalai-sia. Perustamalla Tiffany glass and decorating
Co:n 1879 sekä sen esimieheksi ja taiteelliseksi
johtajaksi tultuaan T. on tuntuvasti vaikuttanut
uudemman amer. taideteollisuuden kehitykseen;
hän on keksinyt uusia dekoratiivisten iris-lasien
iks. t.) (favrile glass) valmistustapoja ja
opaali-pintaisilla laseillaan ja ikkunamosaiikeillaan
aukaissut lasimaalaukselle uusia uria. Sai
Pariisin näyttelyssä 1900 kultamitalin. ll-o N.
Tiflis [-i’s], 1. Kuvernementti (ven.
Tiflis-skaja gubemija) Venäjän Aasiassa,
Taka-Kaukaa-sian keskiosassa, Kaukasuksen pääharjanteen
eteläpuolella; 40,860 km2, 1,359,600 as. (1914)
29 km’:llä. — T:n pohjoisosan täyttää Kaukasus
haarakkeineen (lumihuippuinen Kazbek 5,043 m
yi. merenp.), joiden välissä on toisistaan
eristettyjä kattilalaaksoja, erinomaisia
kansojenrippei-den tyyssijoja. T:n eteläosassa vallitsee
Pieni-Kaukasus, joka paikoitellen muuttuu ylätasangon
luontoiseksi. Molempien vuoristojen välissä on
Kuran ja sen lisäjokien muodostama laaksoalue.
Ilmasto hyvin vaihteleva. Alempana laaksoissa
kesät ovat hyvin kuumat ja kuivat (etenkin
idässä), talvet lyhyet, lauhkeat ja verraten
sateiset (vuotuinen sademäärä Tiilisissä 482 mm,
keskilämpö -f 12,7° C, tammik:n keskilämpö
+ 0,j°C. heinäk:n + 25.o° C) ; ylempänä kesät
lyhenevät ja talvet pitenevät. Vuoristojen
alemmissa osissa (1,200-2,100 m yi. merenp.) talvi
kestää 7 kuukautta, eikä viljanviljely enää hyvin
menesty; vuoriston korkeammalla olevat seudut
(yli 2.100 m yi. merenp.) ovat melkein
asumattomat, talvea on 9 kk. Kasvillisuus vaihtelee
ilmaston mukaan; metsiä (havupuita; alempana
välimerenkasvillisuuteen kuuluvia lajeja) on
n. Vs T:n alasta. Itäosan tasangot ovat aroa,
mutta kastelun avulla yleensä erittäin
hedelmällisiä ja viljelyskelpoisia. — Päajoki Kura laskee
Kaspian-mereen. Suurimmat lisäjoet Alazan,
Iora, Aragva. Kuljettavia vesiteitä 234 km
(ainoastaan lauttausväylinä käytettäviä; 1912).
— Asukkaista khartvelejä (georgilaisia,
vähemmän imeretiläisiä. tuseja, psaveja, hevsuureja)
44 i %, armeenialaisia 18,7 %, turk.-tatarilaisia
12,« %, venäläisiä 8.5%, osseetteja 6,» %,
vuoristolaisia 4,s %, saksalaisia 0,8 %.
Uskontunnustukseltaan 57,• % on kreik.-katolisia. 21,« %
armee-nialais-katolisia ja -gregoriaanisia, 18.o %
muhamettilaisia, l,o % roomal.-katolisia. 0,8 %
juutalaisia. 0.7 % protestantteja. Lukutaitoisia 16,» %
(Kaukaasiassa keskimäärin 12,4%). —
Maataloutta harjoittaa 68,7 %. käsi- ja
tehdasteollisuutta 8,1 %, kauppaa ja liikennettä 6,8 %.
V. 1914 maanviljelys (alkuperäisellä kannalla,
vaikka kastelua käytetään laajassa
mittakaavassa) tuotti 173,800 ton. vehniä, 112,000 ton.
ohria, 20,500 ton. maissia, 38,400 ton. peruuoita,
rukiita, hirssiä, tattaria, papuja, riisiä v. in.
Lisäksi viljellään tupakkaa (sato 1 milj.’ kg),
viiniköynnöstä (Kahetia Alazanin laaksossa
tunnettu viineistään), kaikenlaisia hedelmiä,
puuvillaa y. m. Karjaa pidetään etenkin vuoriston
alemmissa osissa ja viljelemättömillä tasangoilla.
V. 1914 oli hevosia 80,200, nautakarjaa 596,500.
lampaita ja vuohia 1,846,800, sikoja 195,300 kpl.
Silkkiäistoukan hoito huomattava.
Mineraali-kunnan tuotteita on monenlaisia, mutta niistä
käytetään suuremmassa määrässä vain vaskea ja
glaubersuolaa. Tunnettu T. on
inineraalilähteis-tään, joista kuuluisimmat ovat Borzom ja
Abas-tuman länsirajalla. Teollisuus kehittymätön.
Keskittynyt pääkaupunkiin. Aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo 1910 oli 18,« milj. mk.,
työväestö 5,938 henkeä. Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa (viinitehtaat
huomattavimmat) 1912 työskenteli 2,533 henkeä.
Käsiteollisuus tuottaa vaski-, hopea- (filigraani ) teoksia,
mattoja, villakankaita y. m. s. — T:n halki
lännestä itään kulkee Taka-Kaukaasian rata,
josta T:n rajojen sisäpuolella 397 km.
Kaukasuksen poikki kulkee grusialainen sotilastie. —
Uudempia tilastollisia tietoja T:n kuvernementin
oppilaitoksista ei ole. Sairaaloita 72,
lääkäreitä 287 (1912). — Hallinnollisesti T. jakautuu
9 piirikuntaan, lukuunottamatta T:n rajojen
sisäpuolella sijaitsevaa Zakatalyn piiriä (ven.
Zakataljskij okrug), joka ei myöskään sisälly
ylläoleviin tilastollisiin tietoihin. Pääkaupunki
T. 2. — Lukuunottamatta Ahaltsihskijn
piirikuntaa, jonka Venäjä 1829 valtasi Turkilta ja joka
1867 liitettiin T:n kuvernementtiin, T.-on osa
Georgian (ks. t.) kuningaskunnasta, joka 1801
liitettiin Venäjään. T:n kuvernementti
muodostettiin 1846.
2. Edellämain. kuvernementin ja koko
Kaukaasian kenraalikuvernementin pääkaupunki
(grusian kielellä Tbilis ja Tbilisi Kalaki),
jokseenkin keskellä kuvernementtia 453 m yi. merenp.
avonaisessa kattilalaaksossa Kuran molemmin
puolin (ylitse vie useita siltoja),
Taka-Kaukaa-sian radan varrella, grusialaisen sotilastien
eteläpäässä; 307,300 as. (1914; Venäjän Aasian
väkirikkain), joista armeenialaisia n. 41%,
venäläisiä (virkamiehiä ja sotaväkeä) 22 % ja
grusia-laisia 18 %. — Amfiteatterin tapaan rakennettu
T. jakaantuu moneen osaan, joista mainittakoon
Saksalainen ja Grusialainen kaupunginosa Kuran
vas. (edellinen pohjoisessa, jälkimäinen etelässä)
sekä Venäläinen ja Vanha
alkuasukaskaupungin-osa Kuran oik. rannalla. Saksalainen ja
Venäläinen ovat suorakatuisia, uudenaikaisesta
rakennettuja, jotavastoin muut kaupunginosat ovat
ahdas- ja mutkikaskatuisia, rakennukset
itämaisia. Useimmat huomattavat rakennukset ovat
Venäläisessä kaupunginosassa. Sen keskustana
on Aleksanterin puisto, jossa Nikolainkirkko,
Aleksanteri Nevskijn kappeli (Gogolin
muistopatsas) ja sotilasmuseo. Läheisyydessä: Suuri
teatteri. Varusväen tuomiokirkko, käskynhaltian
palatsi, komendantin palatsi, kirjasto,
Kaukaasian museo. Pankin teatteri, kaupungintalo,
karavaaniseraiji. Vanin tuomiokirkko (armeen.;
rak. 1500-luvun lopulla) y. m. Muita
mainittavia : kasvit, puutarha. Mustaidin puisto (jossa
1 silkinviljelysmuseo). Antsis-hatin tuomiokirkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
