- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1565-1566

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiglatpileser ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15G5

Tiglatpileser—Tigris

1566

Robert Tigerstedt

tokseen, nimitettiin 1889 myöskin Ruotsin
vankilain ylihallituksen neuvonantavaksi lääkäriksi.

T. siirtyi yliopistomme
kutsusta fysiologian
professoriksi Helsinkiin 1900.
Hänen laajojen ja
perusteellisten tieteellisten
tutkimustensa esineinä ovat
olleet varsinkin
mekaaninen hermokiihotus ja
ai-neenvaihto ynnä sydämen,
verenkierron ja hermoston
fysiologia. T:n
aikaisemmat tieteelliset työt ovat
julkaistut etupäässä
julkaisusarjassa „Mittheilun-gen vom physiologischen
Laboratorium in
Stockholm" sekä
aikakauskirjoissa „Nordiskt medicinskt
Arkiv", »Zeitschrift für Biologie" ja ,,Arch. f.
Anat. u. Pliysiologie" (physiol. Abth.). V:stal889
alkaen T:n enimmät tieteelliset tutkimukset ovat
julkaistut aikakauskirjassa »Skandinavisches
Archiv für Physiologie", jonka toimittajana hän
on ollut v:sta 1898. T. on omalta alaltaan
julkaissut monta arvokasta oppikirjaa, joista
tärkeimpinä mainittakoon: »Lehrbuch der
Physiologie des Kreislaufs" (1893), »Lehrbuch der
Physiologie des Menschen" (2 nid» 1897-98,
8 :s pain. 1915), »Physiologische Uebungen und
Demonstrationen für Studierende" (1912),
»Hand-buch der physiologischen Methodik" (yhdessä
Asherin, Bethen, Bohrin y. m. kanssa; 3 nid»
1909-13). T. on harrastanut historiallista ja
elämäkerrallista tutkimusta. Hän on julkaissut
Turun akatemian opetushistorian kemian osan
ia yhdessä L. W. Fagerlundin kera
lääketieteellisen osan. Yliopistomme uusi fysiologinen
laitos (ks. t.) on T:n suunnittelema ja
järjestämä. Hänen yleistajuisesta
kirjailijatoimes-taan mainittakoon ansiokkaat oppikirjat
fysiologian ja terveysopin alalta. Hän on
lisäksi tehokkaasti edistänyt raittiuden
harras-t i-ta Skandinaaviassa ja Suomessa sekä
kirjoituksillaan että esitelmöitsijänä. T., jonka osaksi
on tullut monta tieteellistä kunnianosoitusta, on
saanut useita palkinnoita tutkimuksistaan sekä
Cotheniuksen muistorahan Haliessa toimivalta
.Leopoldinisch-Carolinisehe deutsche Akademie
der Naturforscher" nimiseltä yhdistykseltä 1912.
Hänen täyttäessään 60 vuotta 1913 Suomen lää
käriseura teetti muistorahan hänen kunniakseen.

AI. O B.

Tiglatpileser ihepr. < ass. Tukulti-apil-Esarra
= Minun turvani on Esarra-temppelin poika),
luultavasti neljän ass. kuninkaan nimi. — T. T.
Assur-rés-isin poika (n. 1125-1100 e. Kr.), ks.
Assyria, palsta 654. — T. II, Adad-nirari II :n
poika. — T. III. Assur-rës-isi II :n poika (n. 950
e. Kr.). — T. IV, luultavasti Adad-nirari V:n
poika (745-727 e. Kr.), Babylonian kuninkaana
niinellä Pfllii. ks. Assyria, palsta 654.

K. T-t.

Tigranes /-«’-/> usean Armeenian kuninkaan
nimi vanhalla ajalla. Huomattavin näistä oli
T. II Suuri (121-36 e. Kr.), joka melkoisesti
laajensi valtakuntaansa valloittamalla osia
Mediasta. Mesopotamiasta ja Kappadokiasta sekä

anastamalla Syyrian herruuden, Mesopotamiaan
hän perusti komean pääkaupungin, joka sai
nimen Tigranokerta ja jonne asukkaat
tuotiin valloitetuista * maista. Appensa
Pontok-sen Mitridateen liittolaisena hän joutui sotaan
roomalaisia vastaan. Lucullus voitti hänet
Tig-ranokertan lähellä v. 69 ja Pompejus pakotti
hänet luopumaan useimmista valloituksistaan.

J. F.

Tigranokerta ks. Tigranes.

Tigré (Tigrié), alue Pohjois-Abessiiniaasa,
käsittäen myöskin osia Italian Eritreasta, oli
aikanaan itsenäisenä valtakuntana. On n. 2,000 m
yi. merenp. kohoavaa ylätasankoa, josta monet
vuoret nousevat yli 1,000 m (Alequa 3,375 m
yi. merenp.). Asukkaat ovat koptilaisia
kristittyjä, eroten eteläisemmistä naapureistaan
vaaleamman ihonvärinsä ja kielensä (tigré ja tigrinja,
ovat haamilaisilla aineksilla sekoitettuja
seemiläisiä murteita) puolesta. Pääpaikka A d u a
(n. 3,000 as.). E. E. K.

Tigris (muin. pers. Tigra = nuoli, assyr.
Hid-dekel, armeen. Deklath, arab. Didsle ja e’-Satt),
joki Aasiassa, Mesopotamiassa, Eufratin
sisar-joki ja sen jälkeen Etu-Aasian suurin virta, alkaa
Armeenialaisen Tauruksen etelärinteiltä
Kur-distanissa useista lähdejoista, joista
huomattavimmat ovat Didzle 1. e’-Satt lännessä (lähtee
Kharputin eteläpuolelta) ja Bohtantsai idässä
(alkaa useista lähdepuroista Van-järven
eteläpuolella), jotka yhtyvät Tilin luona. Siitä lähtien
T. virtaa kaakkoista pääsuuntaa, lähestyen
Eufratia Bagdadin luona parin peninkulman päähän
ja saaden siitä useita sivuhaarakkeita ja
kanavia. Alempana molempien jokien juoksut
etääntyvät taas toisistaan. Kut-el-Amaran luona T:stä
lähtee satt-el-Hai niminen, kulkukelpoinen
haarajoki Eufratiin Nasrijen kohdalla (kalifikunnan
aikana T. virtasi kokonaan Satt-el-Hai’n uomaa,
suunnaten vasta myöhemmin kulkunsa nykyiseen,
itäisempään uomaansa). T. yhtyy Eufratiin
Gar-mat Ali’n luona, muodostaen siitä lähtien sen
kanssa yhteisen alajuoksun Satt-el-Arabin. T. on
n. 1,500 km pitkä. Kaikki lisäjoet tulevat idästä;
suurimmat ovat Kabur, Iso Zab, Pieni Zab,
Adhem ja Dijala. T» joka ainakin alajuoksullaan
on paljo vesirikkaampi Eufratia, on kuljettava
jokihöyryaluksilla ylöspäin vähän Mosulin
alapuolelle asti, Nimrudin padoille. Ylempänä
kuljetaan ainoastaan alas virtaa, Diarbekristä asti,
kellek-lautoilla (ks. Eufrat), jotka Mosulissa
puretaan. T:n vesi on matalimmillaan syys- ja
lokakuussa, alkaa nousta marraskuun puolivälissä
ja on korkeimmillaan touko- ja kesäkuussa. —
T:n varret olivat ennen kukoistavan viljelyksen
hallussa; kastelu- ja viemärikanavien avulla
tasoitettiin veden jakelua sekä estettiin
liiallinen kuivuminen ja soistuminen. Nykyänsä
kanavien rappeutumisen jälkeen viljely on monelta
seudulta kokonaan hävinnyt; T:n rantamaat
Kut-et-Amarasta alaspäin ovat melkein
kauttaaltaan rämettä. Ylempänä, esim. Tekritin ja Ison
Zabin välillä, maa on monin paikoin erämaata.
Tärkeimmät kaupungit T:n varrella ovat Bagdad,
Mosul ja Diarbekr. Entisaikain mahtavista
kaupungeista (Ninive, Nimrud, Assur, Ktesifon
y. m. m.) kertovat rauniokasat. [_Willcocks, »The
restoration of the ancient irrigation works of
the T." (1905).] E. E. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0819.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free