- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1569-1570

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiikerihevoset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1569

ilokseen, jota vastoin aseeton t. huonosti
ases-tettu ihminen helposti joutuu sen uhriksi.
Molempia ensinmainittuja eiviit intialaiset näytä
erikoisesti vihaavan eivätkä pelkäävän,
„ilimis-syöjä" sen sijaan on joskus voinut telulä koko
seudun turvattomaksi, jopa karkoittaa asukkaat
sieltä kokonaan pois ja on sen vuoksi usein
taikauskoisen pelon ja palvonnan esineenä. Vielä
1901 t. surmasi Etu-Intiassa virallisen tilaston
mukaan 1,046 henkeä, melkein yksinomaan
alkuasukkaita. Asestettujen eurooppalaisten
ahdistamista t:n väitetään hyvin ymmärtävän
välttää. Viime aikoina on t:ien lukumäärä Intiassa
kuitenkin suuresti vähentynyt, etenkin euroopp.
urheilumetsästäjien toimesta. T:iä
pyydystetään ajouictsästyksellä norsujen tai ajomiehistön
sekä verkkojen avulla tai väijymällä lavalta
syötin äärestä, sitä paitsi myrkyllä, loukuilla y. m.
tavoin. Poikasena vangittu t. voidaan kesyttää,
mutta on aina epäluotettava. Ennen muinoin
aas. ruhtinaat näyttävät käyttäneen kesytettyjä
t .eitä metsästykseenkin; sitä paitsi taistelut
tiien ja muiden eläinten tai aseellisten
miestenkin välillä olivat suosittuja. — T :n-nahkat ovat
kallisarvoisia ja niitä käytetään matoiksi,
koristeiksi y. m. /. V-s.

Tiikerihevoset, yhteinen nimitys niille
hevos-suvun (Equus) lajeille, joille on ominaista
selvästi vi i r uinen väritys. Ne ovat
nähtävästi läheistä sukua toisilleen ja yhdistetään
usein omaksi alasuvuksi (t. eri suvuksi)
Ilippo-ligrts. Kaikki t. ovat afr. lajeja ja elävät par-

vissa toiset aro-, toiset vuoristoseuduilla.
Tunnetuin laji, seebra (E. zebra), muistuttaa
ulkomuodoltaan melkein enemmän aasia kuin
hevosta. Pituus on n. 2 m, korkeus (hartiain
kohdalta) l.s m. Korvat ovat pitkänlaiset, häntä
tupsupäinen, harja lyhyt, pysty. Pohjaväri on
vaikeahko t. kellahtava, täynnä erisuuntaisia ja
erilevyisiä mustia viiruja ja vöitä (vain vatsan
alus ja raajain yläosan sisäpinta yksiväriset) ;
eri muunnokset lienevät hiukan erilaisia. Seebra
on varsinaisesti vuoriseutujen asukas, varma ja
nopea kiipeilijä ja hyppääjä; kuten kaikki t. se
on arka ja varovainen. Se oli ennen yleinen
kaikkialla Kap-maan vuoristoseuduissa, nyt vain
pienellä alueella rauhoitettuna. Yleisempi se on
pohjoisempana, m. m. Saksan Lounais-Af rikassa.
Vankeudessa seebra voi tulla aivan kesyksi. —
Muista. t:sta mainittakoon Somali maassa ja
Abes-siiniassa elävä Grevyn seebra (E. Grevyi),
jonka mustat juovat ovat hyvin kapeat ja
kor-50. IX Painettu u/, 17.

1570

vat huomattavan pitkät, sekä enemmän hevosta
muistuttava nykyään Kalaharin pohjoisosissa ja
Itä-Afrikan aroseuduilla asustava dauv 1. tl a u
I. Burchellin seebra (E. Burchelli), jonka
jalat ovat juovattomat. Nykyään lienee kokonaan
sukupuuttoon hävitetty kvagga (E. quagga),
t:sta vähimmän juovikas (vain pää, kaula ja
eturuumis), pohjaväriltään ruskahtava. —
Kaikkien t:n lihaa syödään ja kaunis nahka 011
arvokasta. Sekä alkuasukkaat että
eurooppalaiset ovat sen vuoksi telineet parhaansa niiden
hävittämiseksi. I. V-s.

Tiikerikäärme (Python molurus), n. 6 m
pitkäksi, harvoin pitemmäksi kasvava
jättiläiskäärme, jonka päälevenemisalue on Etu-Intia.
T:n selkäpuoli on väriltään vaalean ruskea tai
harmahtava, täynnä isoja, kulmikkaita, tummia,
vaalcakeskuksisia täpliä; vatsapuoli on vaaleampi.
Ravintona ovat kaikenlaiset pienehköt nisäkkäät
y. m. — T.-nimeä käytetään usein myös
Python-suvusta yleensä. Sen muista lajeista asustaa
Taka-Intiassa ja Malai jilaisessa saaristossa n.
8 m pituiseksi kasvava ristikkokäärme
(P. reticulatus), jonka ruumis on verkkomaisesti
kirjailtu. Afrikkalaisista lajeista on suurin
melkein edellisen kokoinen kaksiviir uinen 1.
afr. pyton (P. Sebæ). — Edellämainitut
samoinkuin muutkin jättiläiskäärmeet (ks. t.)
ovat ihmiselle vaarattomia, ellei niitä ahdisteta.
Yleensä niitä kuitenkin peljätään kovasti ja
monissa seuduissa alkuasukkaat osoittavat niille
jumalallista kunnioitusta. 1. V-s.

Tiikeripeippo ks. Häkkilinnut.

Tiikerisilmäkivi, kellanruskea kuituinen
koristeiksi käytetty kivi, sisältää rapautunutta
krokydoliittia ja kvartsia. Tavataan
Etelä-Afrikassa.

Tiiks järvi, n. 30 km pitkä, 15 km leveä,
saa-rekas järvi Vienan-Karjalan pohjoisosassa,
Pääjärven itäpuolella, laskee parin pienemmän
järven kautta pohjoiskoillista kohti Koutajärveen.
— Itärannalla Särkiniemen I. Tiiksjärven kylä
ja luoteisrannalla Leipäniemen kylä (molemmat
kuuluvat Iviestingin kuntaan). L. II-nen.

Tiili, keinotekoinen muurikivi, joka
yleisimmin valmistetaan savesta ja hiekasta polttamalla,
joskus muistakin kivennäisaineista kuten
kalkki-hiekka-tit, tulenkestävät. t:t, sementti-, kuona-,
koksi- ja lasi-t:t. Savi-t. on varhaisimpia
kult-tuurimerkkejä ja niitä 011 poltettunakin
käytetty rakennuksissa n. 12,000 v., kuten Niilin
suistokerrostumista on havaittu. T:n kemialliset
ja fysikaaliset ominaisuudet vaihtelevat suuresti
mikäli ne ovat tarkoitetut erikoisemmin
kestämään korkean kuumuuden, happojen,
mekaanisten voimien, veden, pakkasen, helteen y. m.
vaikutuksia. Raaka-aineet, savi (ks. t.) ja hiekka
(ks. t.) ovat yleisiä, mutta hyvin vaihtelevia
laadultaan.

Savilajien ryhmitys (käytännössä) : 1.
saves-(ks. A luminiumoksi d i) rikkaat ja raudasta
köyhät; 2. savesrikkaat ja keskinkertaisen
rau-danpitoiset; 3. savesköyhät ja erittäin
raudan-pitoiset; 4. savesköyhät ja rauta- sekä
kalkki-rikkaat. Saves on saven varsinainen arvoaines
ja sen suhteesta kvartsihiekkaan ja
rautaoksidiin pääasiassa riippuvat saven teknilliset
ominaisuudet. l:sen ja 2:sen ryhmän savilajit
esiintyvät t.-teollisuudessa harvemmin; ainoas-

Tiikerihevoset—Tiili

Seebroja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0821.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free