- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1581-1582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiilitorvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1581

Tiilitorvi—Tiirisiiiaa

1582

Suomen tiilitehtaiden tuotanto:

Vuosi -
Tiilitehtaassa Tehty tiiliä 1,000 kpl. Tuutu
niau-liau 1,000 kpl. Viety maasta 1,000 kpl.
1897 160 55,000
1900 173 62,829
1901 186 58,311
1902 194 67,872
1903 199 80,985 6,432 34
1904 188 68,171 4,531 97
1905 198 84.244 6,866 53
mir. 175 92.290 5.166 33
1907 200 80.245 30.958 34
1908 202 88,926 9,649 34
19U9 190 93.041 6.075 »2
1910 179 112,611 5,711 13
1911 187 126,131 7,587 488
1912 19» 119,000 8,391 52

E. W-n- -rt.

Tiilitorvi ks. Tiili.

Tiilitorviojitus ks. Salaojitus.

Tiilityyli (ks. Tyyli), rakennustapa, jossa
pääasiallisena konstruktiivisena sekä pintaa
muodostavana ja koristeellisena rakennusaineena on
käytetty tiiltä rsppaamattomana; tuli jo vanhaan
.likaan käytäntöön Mesopotamiassa, mutta
kehittyi korkealle etenkin keskiajalla sellaisilla
paikkakunnilla, missä luonnollisesta kivestä 011 puute,
kuten Lombardian ja Pohjbis-Saksan tasangoilla.
Alankomaissa y. m. T:n suurin
konstruktiivinen ennätys 011 holvi; luontaista t :lle on
jäsentelyn ja plastillisen muotoilun rajoittaminen,
seinäulkonemien, simssien ja pilasterien
mataloituminen (lisienit). Tärkeinä tekijöinä
niinikään tiiliaineen väristä aiheutuvat erilaiset
väri- ja pintavaikutelmat, jotka
aikaansaadaan erivärisillä ja lasitetuilla tiileillä
tai vaihtelevilla tiiliasenuoilla, syrjällään,
pystyssä, vinosti ja kulmittain seisovilla
latomuk-silla y. m. piutakoristelun menettelytavoilla;
lisäksi muototiilien ja terrakotan
käyttö (esim. Pavian Certosa). Tällaisesta
johdonmukaisesta. maalauksellisesta pinnan
kuosikoris-telusta loistavimmat esimerkit tapaa Persian
y. 111. maiden muhamettilaisessa tyylissä.
Plastillista muotoilua kaipaava renesanssi
mieluummin muodostaa simssit, pilasterit ja koristukset
luonnollisesta kivestä, supistaen tiilen
käyttämisen välipintoihin, värillisen
kontrastivaikutuksen luomiseksi. Euroopassa t:n on
monumentaalinen kivityyli nykyään jonkunverran
syrjäyttänyt, mutta se on sen sijaan päässyt arvoonsa
Pohjois-Ameriikassa, jossa sillä m. 111. on 0111a
..Brickbuilder" niminen äänenkannattajansa, vrt.
Tiiligotiikka. U-o N.

Tiimalasi ks. II i e k k a k e 1 1 o.

Tiineys, naaraseläimen raskaus, s. o.
hedelmöittymisen ja synnytyksen välinen aika. T. on
eri kotieläimillä eri pitkä ollen:

keskimäärin lvhin aika pisin aika

tammalla 337 piinaa 307 päivää 412 päivän

lehmällä 285 ,. 240 „ 311

lampaalla 150 „ 143 „ 157 „

sialla 121 „ 104 „ 133

nartulla fil „ 58 „ 63 „

kissalla 56 „ — „ — „

Tiirat (Slerninte), alaheimo lokkilintujen
heimossa pitkäsiipisten lahkoa. Kooltaan
pienen-puoleisia matalajalkaisia, pitkä- ja
suipposiipi-siä, halkopyrstöisiä lintuja. Siiven ensimäinen
käsisulka on pisin. Nokka pitkähkö, kapea ja

Kalatiira.

suorakärkinen, sen leukaktilma pieni, sieraimet
nokan tyvessä. Maassamme tavataan viisi lajia,
jotka kuuluvat 2
sukuun : mustan
tiiran (Hydrochelidon)
ja tiiran (Stcrna).
Edellisiin kuuluu
Eteläsuomessa muutamia
kertoja tavattu 111 u
s-t a t i i r a (11. nigra),
joka tunnetaan
matalasti halkopäisestii
lyhyestä pyrstöstään ja syvälle varpaiden lomiin
liuskoittuueista räpylöistään. Selkäpuoli 011
vatsa-puolta vaaleampi. Jälkimäisillä 011 syvästi
halko-päinen pyrstö, jonka reunasulat ovat suipot,
Räpylät matalasti liuskoittuneet. Selkäpuoli on
tuli-kansininen, alta vaaleampi tai valkea. R a u k
11-tiira (S. raspia) 011 48 57 cm pitkä,
mustakoi-pinen, hyvin karkeaääninen ulkokarien asukas.
Sen levenemisalueeseen kuuluu Euroopassa
Itämeren, Pohjanmeren, Kreikan, Mustan- ja
Kaspianmeren rannikot. Tavataan myös monin
paikoin Aasian, Austraalian ja Pohjois-Ameriikan
rannikoilla. Maassamme raukutiira pesii
muutamin paikoin Uudenmaan saaristosta Tornioon
saakka. Kalatiira (S. hirundo) on edellistä
huomattavasti pienempi (pituus 36-42 cm). Nokka
on punainen, mustakärkinen, koivet punaiset.
Jakopäinen pyrstö ei ulotu siivenpäitä
ulommaksi. Sen levenemisalue ulottuu Euroopasta,
pohjoisinta osaa lukuunottamatta, ja
Pohjois-Afrikasta halki Aasian Pohjois-Ameriikan itäosiin
saakka. Maassamme on kalatiira varsinkiii
meri-seuduilla yleinen lintu Etelä-Suomesta
Pohjoissuomen pohjoisosiin saakka. Lapintiira (S.
macrura) on edellisen kokoinen ja näköinen lintu.
Nokka on kokonaan punainen. Pyrstön
reunimmaiset sulat ovat erittäin pitkät, ulottuen
siiven-kärkiä pitemmälle. Lapintiira 011 pohjoinen laji,
pesien Euroopan, Aasian ja Ameriikan
pohjoisosissa. Maassamme se pesii yleisesti Lapissa ja
Pohjois-Suomen pohjoisosassa, sekä sieltä pitkin
Pohjan- ja Suomenlahden rannikoita
harvalukuisena aina Uudenmaan rannoille saakka. Edellisten
lisäksi 011 maassamme kerran tavattu
pikkutiira (S. minula). Se on edellisiä huomattavasti
pienempi, 21-22 cm pitkä lintu. Sen pesimisalue
käsittää Euroopan ja Aasian keski- ja eteläosat
sekä Pohjois-Afrikan. — T. syövät etupäässä
kaloja, joita ne pyydystävät syöksymällä ilmasta
kovalla vauhdilla veteen (syöksysukeltajia).
Pesivät aukeilla rannoilla, usein suurissa
yhdyskunnissa. Pesänä 011 useimmiten vain matala
maakuoppa. Munat, 2-3, kirjavia, vaikeasti
huomattavia. E. M-o.

Tiirikka, tilkka, varsinaisen avaimen
puutteessa lukkojen aukaisemiseen (tiirikoimiseen)
tilapäisesti käytettävä, lukon suuruuden, sen
kielekkeiden (esteiden), telkinvarren leveyden ja
pontiinien mukainen, tavallisesti rautalangasta
tehty koukku. P-o P-o.

Tiirisniaa (joskus myös Tiirismäki),
Etelä-Suonien korkein vuori, sijaitsee Hollolan
pitäjässä, Vesijärven etelärannalla, 11. 8 km
Lahdesta luoteeseen. Korkeus 223 111 yi. merenp.
(näköalapaikka 211 m yi. merenp.).
Salpausselkä liittyy T:han, kiertäen sen sivuja leveinä,
paikoittain jyrkkinä penkereinä, joita osittain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0827.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free