Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tilaton väestö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1595
Tilaton
väestö
1596
1700-luvulla oi tämänluontoista suurilukuista
väestöryhmää maaseudullamme ollut ja
1800-luvun puolivälilläkin, jolloin mäkitupalais- ja
loisväestö Suomessa jo oli melkoiseksi
lisääntynyt, oli se tavallaan vielä kiinteä, maaseudun
yleiseen yhteiskunnalliseen rakenteeseen
kasvet-tunnt väestöryhmä. Myöhempi kehitys on
sensijaan suuresti sen luonnetta muuttanut.
Aikaisemmin oli maanviljelyksen ja uutisraivaustyön
kehittyessä väestön lisäys päässyt melkoiseksi
osaksi maahan käsiksi. Mutta kun 1800-luvun
lopulla talojen ja torppien lisääntyminen
seisahtui. joutui yhä suurempi osa väenlisäyksestä tila
päisen työansion varaan. Tätä oli myös omiaan
edistämään talollisten sortuminen tiloiltaan, jota
joukottain tapahtui 1860-luvun katovuosina ja
myöhemmin puutavaraliikkeiden maanostojen
vaikutuksesta, sekä samoihin aikoihin vähitell n
yltyvä torpparien häätäminen. Maatalouden alalla
tapahtuvat muutokset, siirtyminen laajaperäiseen
karjatalouteen ja koneiden käyttö, vaikuttivat
myös tilattomien entisiin elinehtoihin
epäedullisesti, mitä vielä lisäsi tehdasteollisuuden kehitys,
jonka vaikutuksesta moni maaseudulla
sivuelinkeinona harjoitettu kotityön muoto menetti
merkitystään. Yliä kasvavan t:u v:n entinen
toimeentulon perusta täten alkoi horjua, se
muuttuu yhä selvemmin irtaimeksi, tilapäisestä
työansiosta eläväksi väestöksi. Tällaista työtä
tarjosivatkin puutavaraliikkeen elpyessä metsä- ja
uittotyöt, erinäiset suuret rakennustyöt,
varsinkin rautateiden rakennukset. Mutta näitä
työtilaisuuksia tarjoutui tilattomien yhä kasvavalle
joukolle riittämättömästi, joten tämä väestöryhmä
tuli edustamaan varsinaista liikaväestöä
maaseudulla, joka sille ei enää voinut tarjota
toimeentuloa. T. v. alkaakin yhä kasvavassa määrin
siirtyä sieltä pois muuttoliikkeen teitä, osaksi
sisäisen muuttoliikkeen välityksellä kotimaan
kaupunkeihin ja tehdaskeskuksiin, osaksi
siirtolaisuuden välityksellä vieraisiin maihin (ks.
Sisäinen muuttoliike.
Siirtolaisuus ja Suomi, väestö ja asutus). Vastaava
kehitys 011 yleensä tavattavissa muissakin maissa
kapitalistisen kehityksen alkuaikoina. Yleensä,
esiintyy kaikissa maissa mainittuna taloudellisen
kehityksen ajankohtana liika-asutusta, t:ta v :öä,
maaseudulla, mutta kehityksen jatkuessa se
muuttoliikkeen välityksellä sieltä vähitellen
siirtyy pois. Monessa Länsi-Euroopan maassa, esim.
Englannissa ja Saksassa, maaseudun t. v. on
täten suorastaan hävinnyt ja maatyöväen suuri
puute astunut sijalle. Englannissa tällaista
kehitystä työväen keskuudessa harjoitettu agitatsioni
suorastaan tarkoitti edistää. Suomessa ja monessa
muussa maassa, missä kapitalistinen kehitys on
myöhäisempää ja heikompaa, liikaväestö
maaseudulla vielä on suuri ja" jopa se näyttää olevan
yhäkin kasvamassa, kun epäedulliset valtiolliset
y. m. ulkonaiset olot hidastuttavat taloudellisen
kehityksen kulkua.
Suomessa t:n v:n ahtaat olot ja sen suuri luku
ovat antaneet aihetta erityisen ,,t:n v:ii
kysymyksen" syntymiseen. Jo aikaisin Savon ja
Karjalan loisväestön huonot olot vetivät huomiota
puoleensa ja jo 1800-luvun puolivälissä tehtiin
ehdotuksia, että loisväestöStä, joka eli
maanomistajani tuvaunurkissa saaden toimeentulonsa
osaviljaa vastaan harjoitetusta kaskenpoltosta ja
viljupalkkua vastaan harjoitetusta maatyöstä,
olisi pyrittävä kehittämään päivätyöverolla oleva
torppari väestö länsisuomalaiseen malliin
(Kuopion läänin irtaimen väestön kysymystä
pohtimaan asetetun komitean mietintö 1884). V:n 1887
jälkeen käytettiinkin lähes parin vuosikymmenin
aikana valtionvaroja n. neljännesmiljoona
lainojen antamiseksi maanomistajille torppien
perustamiseksi tilattomille ja v:n 1906 loppuun
mennessä oli täten saatu Kuopion lääniin
perustetuksi n. 800 uutistorppaa. Sen jälkeen
tämä lainaustoiminta on jäänyt syrjään eivätkä
sen tulokset ole paljoa t:n v:ii aseman
parantamisessa merkinneet.
Mutta toisellakin tavoin oli jo aikaiseen
t.n v:n kasvamista yritetty vastustaa, nimittäin
edistämällä tilojen halkomista ja täten helpotta
maila tilattomille pääsyä oman maan haltioiksi.
Maanjakoa helpottavat vv:n 1864 ja 1882
asetukset jäivät kuitenkin tässä kohden jotenkin
hedelmättömiksi ja vasta v:n 1895 asetus to’elia
myönsi vapaan maan jakamisen. Tilastolliset
luvut osoittavatkin, että maanjaot ja
palstoituk-set ovat senjälkeen olleet lisääntymässä, kasvaen
viime vuosina varsin lukuisiksi. Yksin 1914
syntyi niiden välityksellä 6,586 uutta taloa ja
4,831 uutta palstatilaa. Tämä tulos 011
melkoiseksi osaksi t:n v:n maanhankinnan suoranaista
edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden tulosta.
Ensimäinen yritys hallituksen taholta toimia
mainittuun suuntaan on vv:lta 1892-94. jolloin
myönnettiin 150,000 mk. maanlohkomisen
edistämiseksi. V. 1896 myönnettiin 400,000 mk. rahas
toksi ,,t:n v:n aseman parantamiseksi"; tästä
sittemmin syntyi „t:n v:n lainarahasto". Tähän
rahastoon on vuosittain siirretty valtiovaroja, ja
kun siihen 1909 oli siirretty toinen n. s. „rahasto
maan hankkimiseksi t:lle v:lle", nousivat sen
varat huomattavasti. V:ii 1914 päättyessä oli
siinä varoja 14,276.423 mk. V:sta 1S99, josta
alkaen rahastosta on myönnetty lainoja,
voidaankin katsoa niiden toimenpiteiden käytännöllisen
toteuttamisen alkaneen, jotka tarkoittavat t:n v:ii
asuttamisella järjestää ja parantaa t:n v:n
asemaa.
T:ii v:n lainarahasto on asuttamista edistänyt
etupäässä lainaamalla varoja kuntien
perustamille lainakassoille, joista taas lainoja on annettu
tilattomille. Lainojen välittäjinä ovat myös.
vaikkakin vähemmässä määrin, tulleet
kysymykseen maanosto-osuuskunnat. Tämän ohella on
valtio palstoittamista varten ostamalla
kokonaisia tiloja huomattavasti edistänyt tilattomain
maanhankintaa. Myöskin kunnat ovat toimineet
samalla tavoin, saaden tarkoitusta varten
valtiolta lainoja. Täten muodostunut valtion
asutustoiminta o’.i v:n 1913 lopussa saavuttanut
seuraavat tulokset:
Perustettu uusia
pientiloja
Ostetun maan Maut-
Palsta-ala, ha hinta mk. taalitiloja tiloja
Tilattoman väestön laina-
kassat 150,308 14,972,650 5,211 2,497
Kuntien maanostot 19,154 2,928,500 362 77
Maanosto-osuuskunnat 5.852 797,250 240 27
Valtion maanostot 67,794 6.028.194 1.440 484
Yhteensä 243,106 24,726,594 7,253 :1.085
Sitäpaitsi lainakassat olivat myöntäneet
tilattomille 1,393 rakennuslainaa, 711 viljelyslainaa ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
