- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1613-1614

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tina-amalgami ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1613

Tina-amalgami

i-—Tinasulfidit

it;i4

muodostunut t.-oksiili. joka pestään ja
kuivillaan. sokei ihiilellii pelkistäen, uudelleen
metalliksi. T. muodostaa elohopean kanssa t.-a m
alaani ia jota ennen käytettiin peilien
kuvastin-pinnan muodostamiseen ja vielä nyt käytetään
liumina-ten paikkausmassana. T. on useiden
lejee-rinkieu aineosana vasken ja sinkin ohella (ks.
P r o n s s i . Kun tavalliseen t :aan sekoitetaan
lyijyä, saadaan juotto-t :aa (sisältää lyijyä
30-.■i0r; . jonka sulamispiste on al.nipi ja kovuus
suurempi. N. -s. tinapelti 011 t:lla päällystettyä
rautalevyä.

T. muodostaa kaksi sarjaa yhdistyksiä:
s t a n n o- 1. t.-o k s i d u 1 i y h d i s t y k s e t ja
s t a n n i- I. t.-o ksidiyhdistyks et.
Edel-lisi–a t. on kalidenarvoinen, jälkimäisissä
neljän-arvoinen. S t a n n o k 1 o r i d i a, t.-k loru
u-r i a. SuCla, muodostuu m. 111. liuottamalla t:aa
suolahappoon, i.iuos haihdutetaan ja kiteytetään.
Kiteet 1. 11. s. ..tinasuola" sisältävät 2 molekylia
kidevettä. Liukenee helposti veteen,
liydrolisoi-tueii kuitenkin samentuen miedoissa liuoksissa.
Ilmassa suola hapettuu, helpommin vielä kloorin
tai hiomin vaikuttaessa. T.-kloiuuri on tärkeä
pelkistin. Se saostaa esim. hopea- ja elohopea
suoloista vastaavat metallit. Sitä käytetään kem.
analyysissa, väriteollisuudessa ja värjäämöissä
peittana. Sen vesiliuoksesta alkaliliydroksidi
saostaa stån no hydroksidi a, Sn (OH) 2,
loka liukenee saostimen ylimäärään hyvin
pelkistäväksi liuokseksi. Tästä saostuu seistessä
stanno-oksidia. 1. t.-oksidulia. SnO. joka on mustaa
jau-hoa. Staunosulfidia, SnS, muodostuu rikkivetyä
tohdittaessa stannosuolaliuoksiin. Tämä 011
tummanruskeata jauhoa, joka liukenee
alkalisulfi-deihin muodostaen sulfostannaatteja (ks. S u 1 f
o-suolat. — Stanni- 1. t.-oksidiyhdistyksiä
on m. m. stannikloridi 1. t.-tetrakloridi, SnCU.
Sen keksi Andreas Libavius 1605 käsitellessään
t.-amalgamia sublimaatilla. Sitä muodostuu
myös kloorikaasun vaikuttaessa t:aau. Se on
raskas, väritön, ilmassa savuava neste (spiritus
fumans LibaviiJ. Om.-p. 2,28. Ottaa kosteutta
ilmasta kidevedeksi, jähmettyen ..tinavöiksi".
T:aa liuottamalla kuningas veteen saadaan
tetra-kloridia sisältävä liuos 11. s. „t.-l i u o s", jota
käytetään värjäämöissä. T.-tetrakloridia
käytetään sitäpaitsi tervaväriaineiden valmistamiseen,
tiiiaamiseen y. in. Jos siilien sekoitetaan
salmiakki.1. saadaan ammoniuni-t.-kloridia, n. s.
pink-suolaa engl. jnnk = neilikka), jota käytetään
vär-jäämöissä peittana neilikanpunaväriä haluttaessa,
stannioksidia, S11O2. saadaan polttamalla t:aa
ilmassa. Tämä 011 valkoinen, sulamaton ja
vaikeasti liukeneva jauho. Eräs luonnollinen
stanni-oksidi on kassiteriitti (ks. t.).
Stannihydroksi-dia I. 11 o r 111 a a 1 i-t.-h a p p o a Sn(OH)»,
muodostuu kolloidisena stannikloridln hydrolysoituessa
veden vaikutuksesta. Tämä hajaantuu helposti
vedeksi ja tavalliseksi t.-h a p o k s i, H2Sn03,
jonka suoloja nimitetään stån naateiksi.
Natriumstan naatti a, Na2Sn03.
valmistetaan sulattamalla t :aa soodan ja salpietarin
kera. Sitä käytetään värjäämöissä ja
kangas-pailiimoissa peitta-aineena. Metatinahappo
011 liukenematon happoihin. Sitä muodostuu t:aa
käsiteltäessä typpihapolla. Stannisulfidia,
Sn.Sj. muodostuu rikkivedyn vaikutuksesta
st a nni suolaliuoksi! 11. Se 011 keltaista jauhoa.

Kräs kaunis muoto stannisulfidia on 11. s.
mus-siivikulta, jota saadaan sulattamalla t :aa rikin
ja salmiakin kera. T. muodostaa, bromin, jodin
ia fluorin kera yl*distyksiä, joiden kokoomus
muistuttaa t:n klooriyhdistyksien kokoomusta.

- N. v:een 1500 saakka saatiin t:aa
Englannista (Cornwall). Taka-1 nliusta (Malakka) ja
Saksasta (Erzgebirge). \’:sta 1725 alkaen on
suurin t.-määrä tullut Englannin alusmaista,
,.straits settlements". joiden keskustana
Singapore. ja sitäpaitsi Haukasta ja Billitonista ja
Boliviasta. Koko maailman t.-tuotanto 1900 oli
72,911 tonnia, 1904 97,790 tonnia ja 1912
123,100 tonnia. V:n 1912 tuotannosta oli
englantilaisten osuus ’/,j jakaantuen seuraavasti:
..Straits" 50 %, Englanti 15 %, Banka ja Billiton
15’%, Saksa 10%, Kiina 5% ja Austraalia 4%.

Si »S\

Tina-amalgami ks. T i 11 a.

Tinaaminen, metalliesineiden peittäminen
ohuella tiuakerroksella. Tavallisimmin tinataan
1 lutaesineitä ilman ruostuttavan vaikutuksen
estämiseksi tai vaski- ja messinkiastioita. T.
tapahtuu joko siten, että hyvin puhdistettu esine
kastetaan sulaan tinaan, jolloin siihen tarttuu
ohut kerros pinnalle, tai siten, että sulan tinan
ja hartsin tai salmiakin seosta hangataan
esineen pinnalle rohdintukolla. Paitsi puhdasta
tinaa käytetään t:een tinan ja lyijyn seosta,
joka on halvempaa ja tarttuu hi Ipommin kiinni.
Pienien esineiden, esim. neulojen, t. toimitetaan
siten, että niitä keitetään messinkikauhassa
veden, viinikiven ja tinajauhon kera.
Vaskiesi-neet tinautuvat nopeasti, kun niitä keitetään
tinatuhkan, kalilipeän ja rakeisen tinan kera.
Kauta- ja teräesineet ovat ennen t:sta hieman
vaskettavat. Galvaaniseen t:een käytetään
tina-tuhkaa, kalilipeätä, kaliumsyanidia ja
pyrofos-forihappoista natriumia. Tinattu pinta on
tavallisesti himmeä, jos tinattaessa on käytetty
tina-lvijyseosta, mutta se on kiiltävä, jos käytetty
tina on ollut puhdasta. Vaskiastioiden t. on
ollut jo vanhoina aikoina tavallista. Raudan t. on
myöhemmän a.jan keksintöjä. Suurin osa maail
mau tinatuotaunosta käytetään nykyään n. s. tina
1. läkkipeltien (ks. Pelti) t:een. ’ S. S.

Tinaliappo ks. Tina.

Tinahydroksidi ks. Tiu a.

Tinakivi ks. Kassiteriitti.

Tinakloridi ks. Tina.

Tinakloruuri ks. T i n a.

Tinalejeeringit (ks. L e j e e r i n g i t ja
Tina), tinan ja muiden metallien seokset. Tär
keimmät ovat tinan ja vasken (ks. Pronssi
ja V a s k i 1 e j e e r i n g i t) sekä tinan ja
lyijyn (vrt. Tinaa iti i n e n) seokset. Muista t :stä
mainittakoon kompositsionimetalli
(ks. t.).

Tinamalmi. Tinanpitoisista kivennäisistä 011
kassiteriitti (ks. t.) ainoa luonnossa
runsain määrin tavattava ja metallin valmistukseen
käytetty. /’■ E.

Tinankitinä ks. T i 11 a.

Tinaoksidi ja tinaoksidiyhdistykset ks.
T i 11 a.

Tinaoksiduli ja tinaoksiduliyhdistykset ks.
T i n a.

Tinapuu ks. T i n a.

Tinasulfidit ks. T i n a.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0843.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free