Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tischbein ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1627
Tissandier—Tissaphernes
1628
iks. t,). Tislattaessa pistetään retort| n (kuva 1)
kaulaan astia. n. s. kolvi, johon neste tiivistyy
-itii vedellä jäähdytettäessä. Nykyään käytetään
l :ssa tavallisia pitkäkaulaisia, sivuputkellisia
kolveja. Sivuputki yhdistetään jiiähdytysputke, n,
ji -si\ neste tiivistyy. Tavallisin jäähdytyskoje
Kuva 4.
on n. s. Liebigin jäähdyttäjä (kuva 2j. Siinä
ympäröi jäähdytysputkea toinen putki ja putkien
välissä virtaa jäähdytysvesi tiivistäen höyryt
sisäputkessa. Hyvin helposti haihtuvia aineita
tislattaessa liitetään Liebigin jäähdy ttä jään U:n
muotoinen putki (kuva 3), joka asetetaan
jiläh-dytysscokseen, esim. keittosuolan ja jään
seokseen. Tasaisen kiehumisen saavuttamiseksi
pannaan t.-astiaan pieni huokoinen esine, kivi- t.
saviastian palanen. — Alennetussa paineessa
tislataan aineita, jotka helposti hajaantuvat tai
joita ei saa kovin kuumentaa. Tähän
tarkoitukseen käytettyä, jonkun verran monimutkaista
kojetta esittää kuva 4. Tislausastiaa A
lämmitetään tavallisesti öljyhauteella F. Sen kaulasta
johtaa tislattavaan nesteeseen hieno hiusputki,
joka tasoittaa kiehumisen, siten että ilmaa
hieman imeytyy sen läpi nestettä sekoittamaan.
Höyryt kulkevat sitten, tarvittaessa vedellä
jäähdytettävään, astiaan IS. jossa ne tiivistyvät, Tästä
johtaa kumiletku elohopeamanometrin E kautta
vesisuilikupumppuun, joka imee ilman alentaen
painetta. Kaikki johdot ovat tietenkin
ilmatiiviitä.
Kuva 5. Erilaisia deflegmaattoreita.
F raktsioni- (ks. Fraktsioneerata)
1. jak o-t. toimitetaan, kun tahdotaan erottaa
toisistaan kaksi tai useampia erikiehumapisteisiä
aineita. Aine, joka kiehuu alemmassa
lämpötilassa, tislautuu ensin ja kootaan erilleen
erikoisena fraktsionina 1. jakotisleenä. Pyrittäessä
eri aineiden täydellisempää!) erottamiseen
liitetään t,-kolviin tavallisesti erilaatuisia
defleg-maat to r ei ta (kuva 5), joiden läpi vain haili
tuvimmat aineet pääsevät ja vähemmän
haihtuvat tippuvat alas. Tekniikassa käytetään esim.
spriin rektifiseerauksissa erittäin täydellisiä
deflegmaattoreja iks. Väki viina). Sellaiyen
on esim. Pistoriuksen
allas. Se on pyöreä
vaskisäiliö (kuva 6),
jonka reuna jatkuu
ylöspäin muodostaen
sen kannelle toisen
astian, missä virtaa
vettä. Kaasut tulevat johdosta a. kääntyvät
sivulle välipohjan h estäessä suoraa kulkua ulos
torveen e. Nykyisin käytetään erilaatuisia
kolonnitislausaparaatteja. vrt. V u o r i ö I j y.
Vesihöyryllä tislaamisen tarkoituksena on
erottaa vesihöyryjen mukana -haihtuvat aineet
sellaisista. jotka eivät sen mukana haihdu. Tätä tapaa
käytetään erinäisiä teknillisiä aineita toisistaan
erotettaessa, eetterisiä öljyjä eristettäessä kas
Vienosista y. m. Tavallisen t.-astian pohjalle, jossa
erotettavat aineet ovat, johdetaan putkea myöten
kuumaa vesihöyryä, joka vie haihtuvat aiheet
mukanaan jäähdyttäjän läpi kokoomisastiaan.—
Kuivat, (sanottu myös h ij 1 to-t:ksi> ei ole
t :ta sanan varsinaisessa merkityksessä. Se on
elimellisten aineiden hajaantumista siten
kuumennettaessa, ettei ilma pääse aineeseen
vaikuttamaan. Esim. kivihiiltä, puuta, tervaa, y. m. s.
voidaan kuivatislata. Tyypillisin kuiva t, on
tervan (ks. t.) polttaminen. Valokaasua (ks. 1.
valmistettaessa tapahtuu myös kuiva-t,
Laboratoreissa tarvittavan tislatun veden
valmistamista varten käytetään suurehkoa sisältä
tinattua vaski
pannua (kuva 7) />’.
jossa on retortin
muotoinen kaula A.
Tästä vesihöyryt
joutuvat
jäähdyt-täjiiän, metalliputkeen D, joka on
vesiastiassa. Aluksi
tislautuu kaasujen
ja nesteiden
pilaamaa vettä, joka heitetään pois. Seuraava osa
on puhdasta mineraaliaineista vapautunutta
tislattua vettä. .s’. S.
Tissandier [tisàdjV], G as to n (1843-99),
ransk. kemisti, meteorologi ja kuuluisa
ilmapur-jehtija, oli 1864-74 Pariisissa Union nationalen
koelaboratorin johtajana. T. teki ensimäisen
ilmapurjehdusmatkausa 1868 Calais’sta. Hänen
monista muista ilmapurjehduksistaan on
mainittava se, minkä hän teki 1870 piiritetystä Parii
sista ja hänen 1875 tekemänsä matka, jolloin
hänen onnistui nousta 8,600 m:n korkeuteen.
Teoksia: ..En ballon pendant le siége de Paris"
(1871), „Les merveillcs de la photographie"
(1874), „Le grand ballon eaptif à vapeur de M.
Henri Giffard" (1878), ..Histoire de mes
ascen-sions" (1878), „Oliservations météorologiques en
ballon" (1879), ..Histoire des balions et des
aéro-nautes célèbres" (1887-89; 2 nid.). V. -S:».
Tissaphernes [-phe’r-J, persialainen ylimys,
Sardeen satraappi v:sta 413 e. Kr., teki
Kuva (i.
Kuva 7.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
