Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tisserand ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1631
Titaani—Titicaca
1632
aina toukokuun loppupuolelle 1917 Unkarin
hallituksen johtajana. Suurvaltain sodan aikana
l:lla keskusvaltani politiikan johdossa on ollut
hyvin huomattava asema. K. G.
Titaani, kein. alkuaine, metalli. Kern. merkki
Ti. At.-p. 48,i. Om.-p. 4,87. Vaaleauv&riuen,
kova, vaikeasti sulava aine. Luonnossa laajalle
.levinnyt, vaikka vähissä määrin esiintyvä. Sen
keksi Gregor 1789. Kutiili, brookiitti ja anutaasi
(ks. n.) ovat t.-yhdistyksiä. Rautaan yhtyneenä
on sitä t.-r a u d a s s a, FeTi03. T. muodostaa
useita happoja, t.-happoja. esiin. HtTiO» ja
t.-oksideja, esim. TiO». T.-oksidia käytetään
posliinimaalaukseen. T. yhtyy suorastaan ilman typ
peen n. 800° :een kuumennettaessa.
T.-suolojakäytetään peittana värjäämöissä. T.-yhdistyksiä
käytetään myös metallurgiassa t.-teräksen
valmistukseen. S. 8.
Titaanihappo ks. T i t a a u i.
Titaanirautanialmi ks. Ilmeniitti. -—
T:ksi sanotaan myös yleensä titaanirikkaita
rautamalmeja. Titaani on niissä luultavasti aina
ilmeniitissä, joka saattaa olla magnetiitin kanssa
niin hienona seoksena, että tätä on pidetty
titaaniupitoisena magnetiittina (titauomagne
tiitti). T:t esiintyvät emäksisten
magmavuori-lajien, kuten gabbrojen, noriittien ja hyperiittien
differciitsiatsioni muunnoksina. Ne ovat varsin
yleisiä, mutta juuri titaaninpitoisuutensa vuoksi
hankalia käyttää, tämä kuu vaikeuttaa
sulattamista. Suomessa on Välimäen rautamalmi
Sortavalan lähellä, Kulonsuonmäen malmi Pyhäjärvellä
(U. I.) sekä Susimäen malmi Vampulassa tähän
kuuluvaa. Ruotsin t.-esiintymistä on Smålannin
Taberg tunnetuin. P. E.
Titaanit (kreik. titä’nes, titi>’nes),
muinais-tarustossa Uranoksen 1. taivaan ja Gaian 1.
maaemon synnyttämä jumalasukukunta. T:ejaoli
Ilesiodoksen Theogonian mukaan 12: Okeanos,
Koios, Krios, Hyperion. lapetos, Kronos, sekä
Theia, Rheia (Rhea), Themis, Mnemosyne, Phoibe,
Tethys. Toisen poikueen, satakätiset hirviöt
(Hekatonkheirit, ks. t.) Urauos sulki maaemon
uumeniin; tuskastuneena tämä yllytti t.
kapinaan Uranosta vastaan. Nuorin t:eista, Kronos,
silloin riisti sirpillä isältä miehuuden voiman ja
anasti vallan. Lapset, jotka hänen sisarensa ja
puolisonsa Rheia hänelle synnytti. Kronos nieli
vatsaansa, jottei kukaan heistä voisi vuorostaan
syöstä häntä vallasta. Viekkaalla juonella Rheia
pelastaa nuorimman poikansa Zeuksen tuosta
kohtalosta, ja pian myös muut kronidit (Kronoksen
lapset) pääsevät ilmoille. He nousevat Kronosta
vastaan asettaakseen Zeuksen hänen sijalleen;
T. asettuvat Kronoksen puolelle, ja syntyy
kauhea, maailman myllertävä sota; lopulta t. Zeuksen
ukkosennuolten ja hänen vapauttamiensa
heka-tonkheirien kivenheittojen lannistamina syöstään
Tartaroksen pimentoihin. — T:eihin luetaan
välistä myös eräät heidän lapsensa, kuten
Hype-rionin ja Theian poika Helios ja Tapetoksen
poika Prometheus. — Yleensä t. kuvaillaan
rajuiksi, uhmamielisiksi ja väkivaltaisiksi
olennoiksi. Myöhemmän käsityksen mukaan he
edustavat raakoja alkuvoimia, ja heidän
kukistumisensa taas jalompien henkisten valtain voittoa.
Huomattavaa muuten on, että Hesiodoksen
nimiluettelossa t:ksi mainitaan eräitä sellaisiakin
jumalolentoja, joita muuten kuvaillaan lempeiksi,
h\ väluontoisiksi haltioiksi, niinkuin Okeanos ja
Tethys. Ristiriidassa titaanitarun kanssa on myös
se käsitys, jonka mukaan Kronos 011 autuaiden
laupias hallitsija. — Luultavaa on, että t:n ja
kronidien taistelussa osaksi heijastuu maan alta
vaikuttavien valtain ikivanhan uskonnon ja myö
hemmin etualalle kohonneen olympolaisjumalieu
palvelun vastakohtaisuus. Näyttäähän esim. Rheia
olevan sama kuin kreettalaiskulttuurin aikuinen
vuortenhaltiatar; Themis on muinainen
maanalainen oraakkelijumala; Helioksen palveluksessa
on piirteitä, jotka johtavat mieleen maanalaisten
valtain palvelua. O. E. ’/’.
Titaaniteräs ks. T itaan i.
Titan (kreik. TUä’n) ks. Titaanit. —
Runoudessa T:lla joskus tarkoitetaan
aurinkojuma-laa, Heliosta, joka oli Hyperion ja Theia
nimisten titaanien poika.
Titania /-tCl’■], keijujen kuningatar, Oberonin
puoliso.
Titanic [laitiVnik], White Star linjan
jättiläis-höyryalus, joka upposi ensimäisellä matkallaan
Englannin ja New Y’orkin välillä törmättyään
yhteen jäävuoren kanssa yöllä vasten 15 p.ää
huhtik. 1912 50° :11a pohj. lev. ja 41 ’/s0: "a länt.
l>it. Laivalla olleista 2.390 hengestä hukkui 1,049,
joukossa useita suomalaisia: vertailun vuoksi
mainittakoon, että Empress of Irelandin mukana
(1914) hukkui 1,032 henkeä (1.387:stä).
Lusita-nian upotuksessa (1915) 1,502 henkeä (2,160:sta).
T. oli silloin ..Olvmpie" nimisen samalle yhtiölle
kuuluvan laivan rinnalla maailman suurin laiva.
J. F.
Titaniitti I. s f e e n i, monokliinisesti
kiteytyvä ruskea tai keltainen voimakaskiiltoinen mi
neraali, kokoomukseltaan kalsiumtitaanisilikaatti
(CaTiSiOs). Om.-p. 3,o, kovuus 5. T. on titaanin
pitoisista mineraaleista yleisimpiä; paljain sil
min tuskin näkyvinä teräväsärmäisinä ohuina ki
teinä sitä on useimmissa vuorilajeissa, ja
suurempina kiteinä vuorilajien raoissa sekä
kalkkikivessä ja sen kontaktimuodostuksissa.
P. E.
Titanotherium (= Brontotherium), tertiääri
kauden keskivaiheilla Pohjois-Ameriikassa elä
nyt sarvikuonontapainen eläin; lähenteli
kooltaan norsua. V. A. K-in.
Tithonos [tithöno’s], kreik. tarustossa Eoksen
(Aamuruskon) puoliso, Memnonin isä. ks. Eos.
Titicaca J-ka’ka], Etelä-Ameriikan suurin
järvi, osaksi Perussa, osaksi Boliviassa. Kordil
lieerien molempien pääjonojen välissä, 3,854 m
yi. merenp. (maapallon korkeimmalla olevia
järviä), 200 km pitkä luoteesta kaakkoon. 60 km
leveä, 8,300 kmä. Suurin syvyys 218 m. Vesi
heikosti suolaista. Aikaisemmin T:n pinta on
ollut paljoa (useita satoja metrejä)
korkeammalla. — Luoteessa ja kaakossa rantamaat ovat
verraten alavia, koillisessa ja lounaassa
mahtavat vuoret ulottuvat aivan rantaan asti, tehden
T:n maisemat suurenmoisen kauniiksi; vaikutusta
kohottavat vielä lukuisat vuoriset saaret (T.
nimisellä saarella komean, muinais-perulaisen
temppelin rauniot) sekä kauas järveen ulottuvat
niemet, joiden väliin jäävät lahdet paikoitellen
erottuvat melkein kokonaan pääjärvestä. T:aan
laskee paljo vuoripuroja, joiden tuoma liete
varsinkin pohjoisessa vähitellen täyttää järveä.
Eteläpäästä lähtee Desaguadero Pampa Aullagas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
