Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Titov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1635
ruu Haadeksessa, ja kaksi korppikotkaa ahmii
alati hänen maksaansa.
Tiuhta, nauhojen kutomaväline, jolla loimiin
aikaansaadaan jakaus kudelangan
läpipujotta-mista varten. (J. T. S.
Tiuku, mus., pieni helisevil kellonen. T:ja
käytetään orkesterisoittimena, etenkin
sotilasmusii-kissa (saks. Schellenbaum, engl. crvscenl). Useita
t:ja kiinnitetään puoliympyrän muotoiseen
nahkaiseen t. rautalankaiseen varteen, jota soittaja
ravistelee esityksen vaatimien rytmillisten ja
dy-nainisten vaihtelujen mukaisesti. I. K.
Tiundaland, yksi Ruotsin Uplannin ikivan
hoista n. s. ,,kansaiimaista" (folkland), joka
käsitti kymmenen hundia 1. kihlakuntaa; siitä sen
nimikin ..kymmenen huudin maa" oli svntynyt.
K. G.
Tiurinkoski, koski Vuoksen pohjoisessa
suu-haarassa, Räisälän pitäjässä n. 1U km kirkolta
etelään; oli ennen Vuoksen laskemista
runsasvetinen ja vuolas, nykyään vähäpätöinen. T:n
oikealla rannalla 011 Tiurin linna (ks. t.).
Tiurinlinna, nähtävästi aikanaan tärkein
linnoitettu kauppapaikka Karjalassa, n. s. Linna-
TiurlnliDnan pohjapiirros.
saarella Tiuri nkoskessa, Vuoksen kapeimmalla
kohdalla, n. 1 penink. Räisälän kirkolta etelään.
Ennen Vuokseu suurta laskemista oli paikka
Vuoksen saarena. Nykyään joen itäinen haara on
kuivunut ja Linnasaari siis manteretta. —
Yltympäri Linnasaaren kulkee ilman kalkkilaastia
1636
kivistä muurattu valli, jonka leveys 011 4 5 m ja
korkeus nykyisin sisäpuolelta n. 70 cm ja
ulkopuolelta yli 1,» m:n. — Muurissa, jonka
ulkojuu-relle asti vesi ennen näkyy kauttaaltaan
ulottuneen, 011 pari sisällepäin aukenevaa syvennystä,
n. 3x2,5 m laajoja, n. s. vahtikoppeja. —
Muurin rajoittama kaupungin alue on 225 in pitkä
ja 40-60 111 leveä. Siinä on 11 vanhaa
nelikulmaisen rakennuksen kehää, joista kaivettaessa 011
tavattu löytöjä pakanuuden ajan lopulta.
Saarelta 011 myös löydetty huomattava
bysanltilais-arabialainen hopea-aarre. — Löydöistä päättäen
on paikka ollut asuttuna jo n. v:n 1100 vaiheilla,
mutta se on nähtävästi ollut varustettuna
kauppapaikkana keskiajan lopulle asti. M. m.
esiintyy se Tiverski nimisenä Novgorodin
sivukaupun-kina novgorodilaisissa kronikoissa, esim. v. 1411.
[Hj. Appelgren, „Suomen muinaislinnat" (1891).]
A. M. T.
Tiurula, kreik.-katolinen seurakunta lliitolan
pitäjässä, kuuluu Suomen kreik.-katolisen
hiippakunnan kolmanteen rovastikuntaan. Kirkko
(,,Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko")
sijaitsee Laatokan rannalla, lähes 15 km Hiitolan
kirkolta itään. — Lähellä T:n kirkkoa sijaitsee T:n
hovi (käsittäen osan T:n entistä lahjoitusmaata).
Tiveden /-<<’-/, Keski-Ruotsissa Venern- ja
Vettern-järvien välillä oleva ylhäinen
metsä-seutu, joka vanhastaan oli Sveanmaan ja
Göö-tanmaan rajana. K. G.
Tivoli (vanhan ajan Tibur), kaupunki
Keski-Italiassa, Rooman provinssissa, Roomasta itään
viehättävässä ympäristössä Sabinilaisvuoriston
rinteellä (232 m yi. merenp.) Anienen
(Teve-ronen) vas. rannalla, Anienen 1835 syntyneiden
putousten ääressä, rautatien varrella. Roomasta
tulevan höyryraitiotien päässä; 13,396 as.
(kuntana 1901). — Paavien rakennuttama kastelli
(1400-luvulta; käytetään nyk. vankilana). Villa
d’Este (aloitettu 1549) suurenmoisine
puutarhoineen (penkereitä, suihkukaivoja, luolia y. m.),
useita entisen Tiburin rakennusten tähteitä ja
raunioita (keisari Hadrianuksen [vrt. t ] huvila,
muutamia temppeleitä y. m.). — Seminaari,
lukio, tekn. koulu; piispanistuin. — Anienen
koskista saadaan käyttövoimaa T:n ja Rooman
valaistus-, teollisuus- ja liikennelaitoksiin. -—
T:sta 9 km länteen on Bagni (roomal. Aquce
Albulce) suosittuine rikkilähteineen (24° C), joilli
vuosittain käy n. 40,000 kylpyvierasta. —
Roo-malais-aikaisen Tiburin perustajina mainitaan
Tiburtus, Corax ja Catillus, Amphiarauksen
pojanpojat. Siitä tuli roomalaisten ylimysten
suosima kesänviettopaikka; Augustuksella,
Mæce-naksella y. m. oli siellä huvilansa. — T:n mukaan
huvittelupaikkoja, etenkin puistoissa sijaitsevia,
nimitetään tivoleiksi. Tunnetuin on
Kööpenhaminan ,.Tivoli". E. E. K.
Tizian /litsianj, oik. nimi Tiziano
Vecellio (1477-1576), it. taidemaalari. Jo nuorena hän
tuli Venetsiaan, jossa pääsi Giovanni Bellini’n
oppilaaksi. Hänen ensimäiset teoksensa olivat
ajan maun mukaisia Marian-kuvia; suurempiin
monumentaalisiin tehtäviin hän pääsi käsiksi,
kun hänen oppitoverinsa Giorgione sai
koristaak-seen freskoilla saks. kauppiaiden talon (Fondaeo
dei TeJeschi) julkipuolen. Nämä maalaukset,
joiden suorittamiseen T. otti tehokkaasti osaa, ovat
pahasti rappeutuneet; paremmin säilyneitä ovat.
Tiuhta Tizian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
