Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tjaeder ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1637 Tjaeder
T:n Pyh. Antoniuksen eUimüii kuvaavat freskot
Padovassa. Pian T. sai
huomattavia tehtäviä
myöskin Venetsiassa:
ylhäiset perheet,
kirkolliset viranomaiset, jopa
hallituskin tilasivat
häneltä runsaasti
taideteoksia. Palkkioksi
hänelle 1515 annettiin
sangen hyvätuloinen,
mutta vain nimellinen
valtionvirka ja
tasavallan virallisena
maalaajana työtä
Dogi-palatsin koristamisessa.
Hän sai mahtavia
suo-sijoita ja ystäviä:
sellaisia olivat Ferraran
herttua Alfons ja tämän veljenpoika
Fredrik Man to van herttua, paavit Leo X ja
Paavali III, keisari Kaarle V, Espanjan
kuningas Filip II ja Hanskan Frans I, joille hän
maalasi sekä muotokuvia että muita tauluja.
V. 1533 keisari teki hänestä kreivin ja hänen
kotinsa Venetsiassa oli kaikkien paikkakunnan
kuuluisuuksien ja ylhäisten matkustajienkin
kokoontumispaikka. V. 1545 hän työskenteli
jonkun ajan Roomassa ja Firenzessä ja 1548
keisarin hovissa Augsburgissa. V. 1576 hän kuoli
V enetsiassa ruttoon. — T. kohotti venetsialaisen
maalaustaiteen korkeimmilleen ja hankki
itselleen yhdenvertaisen aseman Italian suurimpien
taiteilijamestarien rinnalla. Tosin hänen
nuoruudenaikaisissa luomissaan — kuten tunnetuissa
ja ihailluissa maalauksissa: „Veroraha" (Dres-
Tizian: Taivaallinen ja maallinen rakkaus,
denissäi ja ..Taivaallinen ja maallinen rakkaus"
i Rooman Borgh: se-kokoelmissa) — voi huomata
Leonardon ja Giorgionen vaikutusta, mutta
sentään jo samalla niin omintakeista käsittelykykyä
ja suurta tekotavallista taituruutta, että ei voi
puhua mistään toisten jäljittelystä. Täysin
itsenäinen, jopa taiteelliselta käsittelyltään
suorastaan käänteentekevä on hänen suuri
teoksensa ...Marian taivaaseenastuminen" (Assunta)
v:lta 1518, ja siitä lähtien hänen taiteensa yhä
kasvoi ylevässä suuripiirteisyydessä, henkevässä
kauneudessa ja väriloiston hienoudessa. T.
käsitteli yhtä helposti ja yhtä mainiosti mitä
erilaisimpia aiheita: kirkollisia, mytologisia ja
muoto-ku via. Hiin maalasi suuren joukon erinomaisia
alttarikuvia, madonnoja ja n. s. .,santa
conversa-zione’-esityksiä. Niistä ovat kuuluisimpia
..Pesaro-perhcen madonna" (1526), ..Marian käynti
temppelissä" (1538) ja ..Pietari-marttyyrin surma"
11530). Hänen mytologisissa maalauksissaan,
varsinkin hänen monissa Venus-kuvissaan, yhtyy
-Tjumenj 1G38
voimakas, terve aisti-ilo mitä jalostuneimpaan
kauneustajuun, joka ilmaiseikse sekä viiva että
värikäsittelyssä. Hänen muotokuvansa ovat
suorastaan kaikille ajoille esikuviksi kelpaavia
koreilemattoman rehellisyytensä ja sattuvan,
syvälletunkevan luonteistelunsa puolesta.
Erikoisen ryhmän muodostavat hänen
naismuoto-kuvansa: Venetsian kaunottarien kuvia, joista
monet esiintyvät vain yleisillä nimillä, kuten
..Venus ja urkujensoittaja", ..Flora", „Bella"
y. m. Useita eri kertoja hän on m. m.
maalannut kauniin tyttärensä Lavinian. joka
kohottaa milloin hedelmäkulhoa, milloin vadissa
olevaa Johannes Kastajan päätä (..Salome"). T:n
vanhuudenteoksissa on aikaisempiin verraten
huomattavissa melkoinen muutos. Hänen
aiheenvalintansa ja käsittelynsä käy vakavammaksi ja
synkemmäksi ja hänen maalaustapansa
leveämmäksi ja karkeammaksi, niin että hänen on
sanottu maalanneen yhtä paljon sormin kuin
siveltiminkin. Kuvaava esimerkki on hänen
teoksensa „Orjantappurakruunaus", joka monessa
suhteessa muistuttaa nykyajan impressionistien
tyyliä ja joka voimakkaasti on vaikuttanut m. m.
T:n oppilaan el Grecon uskonnollisiin
maalauksiin. [Crovvc-Cavaleaselle, „Tizian. Leben und
Werke" (1877) ; Jordan, „Tizian" (Böhmen toi m.
sarjassa „Kunst und Kiinstler". 1879) ;
Lafe-nestre, „La vie et 1’oeuvre du Ti ti en" (1886) ;
Knaekfuss, ..Tizian" (sarjassa
..Kiinstlermono-graphien", 1897) ; Gronau, ..Tizian" (sarjassa
..Geisteshelden", 1900) ; v. Mayer, ..l)ie Seele
Tizians" (1906); Tikkanen, ..Tizian" (suom. ja
ruots. 1916); jäljennöksiä T:n teoksista
sisältää „Klassiker der Kunst", III osa (1904).]
l\ L.
Tjaeder ftsvderj, Jean Gabriel (1760-1815),
kauppias. T. harjoitti 1700-luvun loppupuolilta
lähtien kauppa- ja laivanvarustusliikettä Turussa;
toimi tehokkaasti Suomen ensimäisen pankin,
v. 1S06 avatun Turun diskonttolaitoksen
aikaansaamiseksi ja oli sen yhtenä johtajana; valittiin
1808 Turun läänin kaupunkien edustajaksi suom.
deputatsiomin, jonka huomattavimpia jäseniä hän
oli; sai 1810 kauppaneuvoksen arvonimen.
J. F.
Tjansan ks. T i a n s a n.
Tjukalinsk [-i’-]. piirikunnankaupunki (per.
1763) Siperiassa, Toboljskin kuvernementissa,
Omskista luoteiseen; 5,707 as. (1910).
Muutamia kirkkoja, pari koulua. — Harjoitetaan
maataloutta ja karjanhoitoa sekä
karjataloustuottei-den kauppaa. — T:sta luoteiseen on Ryzkova,
suomalaisten vanhin siirtokunta Siperiassa (ks.
Siperia, palstat 1400-1402).
Tjumenj [-e’-], piirikunnankaupunki
Länsi-Siperiassa, Toboljskin kuvernemeiitin länsiosassa,
Tobolin lisäjoen Turan (kulkukelpoinen)
varrella, Tjumenkan suussa, Jekaterinburgista
tulevan radan (Uralin rata) päässä (jatketaan
Omskiin. lyhentää matkan Pietarista Siperiaan) ;
33,791 as. (1908; nyk. yli 50,000 as.). —
Puolen-toistakymmentä kirkkoa. j>ari luostaria,
reaali-lukio (jossa luonnonhist. museo), naislukio y. m.
oppilaitoksia, pari sairaalaa. Harjoitetaan
nahka-, kone-, mylly- y. m. teollisuutta sekä
sangen huomattavaa läpikulkukauppaa (viljaa,
karjatalouden tuotteita), joka on yhä kasvanut
senkin jälkeen kuin Siperian rata valmistui.
Tizian.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
