Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - T-merkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1643
Toby—Tocqueville
1644
näk:n -fl9,i°C. Joet ovat vuosittain 6-7 kk.
jäässä. Vuotuinen sademäärä 218-466 mm
(Ob-dorskissa ja Tjumenjissa). Metsät peittävät n.
25% pinta-alasta. —Asukkaista 91,a % on
venäläisiä ja sibirjnakkeja (Siperiassa syntyneitä
venäläisiä), 4,«% turkkilais-tataarilaisia (etupäässä
tataareja, kuvernementin eteläosissa), 2,5 %
suomalaisia ja suomensukuisia (n. 1,730 suomalaista
Omin. Ryzkovan, Bojarkan ja Bugenen
siirtokunnissa. ks. Siperia, palstat 1400-1403,
Dstjaakkeja jonkun verran vaille 20,000 henkeä
Berezovin, Surgutin ja Toboljskin piirikunnissa,
voguleja 4,500-6,000 henkeä Berezovin, Turan ja
Toboljskin piirikunnissa) sekä joku määrä
samojedeja (ks. Samojedit).
Uskontunnustukseltaan 94 % kreik.-katolisia, 4,s %
muhamettilaisia, 0,5 % roomal.-katolisia ja 0,4 %
protestantteja. Lukutaitoisia 11,s % (Siperiassa keskimää
rin 12,s %). — Venäjän Aasian läntisimpänä
kuvernementtina T. ensimäisenä hyötyi siitä
suuresta siirtolaisvirrasta, joka viime vuosisadan
lopulta alkaen suuntautui Venäjän Aasian
mailiin. Yhä edelleenkin siirtolaisuus T:iin on
sangen suuri (1909-13 keskimäärin vuosittain
20,888 henkeä, joita vastasi 6,192 takaisin
palaavaa, 1914 23,645 henkeä, joita vastasi 6,494
takaisin palaavaa), mutta sen voittaa
kuitenkin siirtolaisuus useaan muuhun Siperian ja
Keski-Aasian kuvernementtiin ja provinssiin.
Maataloutta harjoittaa 86,5 %, teollisuutta 5,1 %,
kauppaa ja liikennettä 2.s % väestöstä.
Maanviljelys ja karjanhoito ovat keskittyneet
kuvernementin eteläiseen osaan, aroalueeile. V. 1914
korjattiin 799,600 ton. vehniä, 549,400 ton.
kauroja. 231,200 ton. rukiita, 58,900 ton. ohria,
168,900 ton. perunoita. Karjanhoito
alkuperäisellä kannalla (vrt. Siperia, p. 1395),
tuottaen kuitenkin suuret määrät m. m. voita;
Kurgan T:n lounaisosassa on Siperian voikaupan
pääpaikka. V. 1914 T:ssa oli hevosia 901,200,
lehmiä 1.289,100, lampaita ja vuohia 1,075,100,
sikoja 249,200 kpl. Alkuasukasten ja
nietsäseu-duissa asuvain uutisasukasten pääelinkeinoja on
metsästys ja kalastus, jonka ohella tundroilla
harjoitetaan poronhoitoa. Metsillä on merkitystä
melkein yksinomaan vain kotitaloudessa.
Sembra-männyn („vaivaissetrin") siemeniä kerätään
syötäväksi. — Teollisuutta edustavat paitsi.
meije-reitä, muutamat viinapolttimot, olutpanimot,
myllyt, tulitikku-, paperi- ja kangastehtaat.;
aksii-sista vapaan teollisuuden tuotantoarvo 1910
13,» milj. mk., työväestö 2,919 henkeä, aksiisin
alaisen teollisuuden työväestö 1912 719 henkeä.
Kotiteollisuus kehittymätön. Vuorityötä ei ole.
— Rautateitä 476 km (1913) ; tärkein -on
Siperian rata, joka kulkee T:n alueella T:n
lounais-ja kaakkoiskulmassa. — Kansakouluja 1,408
(65,711 oppilasta), keskikouluja 10 (2,835 opp.),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 33
(2,183 opp.), muita kouluja 4 (228 opp.; 1913).
Lääkäreitä 82, sairaaloita 82 (1912). —
Hallinnollisesti T. jakaantuu 10 piirikuntaan. Piiäkau
punki Toboljsk. — Historiasta ks. Siperia,
palstat 1399-1400. — 2. Edellämainitun
kuvernementin pääkaupunki, Irtysin oik. rannalla,
vastapäätä Tobolin suuta; 24,800 as. (1914; jo 1897
20,427 as.). — Korkea yläkaupunki on 65 m
yläpuolella Irtysin pinnan kohoavalla kukkulalla,
jonka juurella on tulvain ahdistama alakaupunki,
molemmat puusta rakennetut. Kolmattakymmentä
kirkkoa (joukossa luterilainen ja roomal.-katoli
nen), joista mainittavin tuomiokirkko,
Znamen-skijn munkkiluostari (ensimäinen Siperiassa),
muurin ympäröimä kremlj, n. s. Ruotsalaistorni
(Pultavan taistelussa otettujen sotavankien
rakentama), piispan palatsi, Jermakin-puisto,
jossa Jermakin muistoksi 1839 pystytetty mar
moriobeliski. Lukio, hengellinen seminaari y. m.
kouluja, kuvernementin museo (jossa 111. 111.
kansat, kokoelmat), pari sairaalaa;
piispanistuin. Asukkaiden pääelinkeinona on kalastus
ja kalakauppa. Jokiliikennettä. Teollisuus
vähäpätöinen. — T. per. 1587 tataarilaisen Bitsiktura
nimisen kauppalan paikalle. Määrättiin 1708
Siperian kuvernementin pääkaupungiksi, 1782
T:n (Länsi-Siperian) kiiskynhaltian
asuntopaikaksi. Menetti merkityksensä senjälkeen kuin
Länsi-Siperian pääpaikaksi 1839 tuli Omsk, eikä
sittemminkään ole päässyt kohoamaan
jouduttuaan syrjään Siperian radasta. E. E. K.
Toby [läby], rautatieasema (V 1.),
Seinäjoen-Vaasan rataosalla, Laihian ja Korsholman
asemien välillä 60 km Seinäjoelta, 14 km Vaasaan;
etäisyys Helsingistä 479 km.
Toeantins, suuri virta Brasiliassa, alkaa
Goyazin valtion eteläosassa, virtaa pohjoista
pääsuuntaa, alajuoksullaan jonkun matkaa länteen,
saaden tällöin suuren, Rio Araguaya nimisen
lisäjoen vas., virtaa taasen loppumatkan
pohjoiseen, kunnes, muodostaen laajan (suussa 64 km
leveä) suppiloninuotoisen suulahden, Parän,
kääntyy koilliseen ja laskee Marajö-saaren itäpuolitse
Atlantin valtamereen; 2,610 km, vesialue
979,000 km2. Koskien takia vain suurilla
soutuveneillä voidaan nousta Porto Imperialiin asti
(10° et. lev.) ; jokihöyryalukset tulevat Cametäan
ja valtamerilaivat Parilan (Belemiin),
Pohjois-Brasilian tärkeimpään kauppakaupunkiin, saakka.
E. E. K.
Toccata [-ä’la], mus. (it. toccä’re =
koskettaa), kosketinsoittimella (uruilla, pianolla)
esitettävä sävellys, jonka sävy on juhlallisen
loistelias. Sen rakenteessa vaihtelevat täyteläiset
sointusarjat ja välkähtelevät juoksutukset.
Vanhimmat t:t ovat 16:nnen vuosis. lopulta (Gabrieli,
Merulo). Kuuluisimmat ovat Bachin urku-t:t.
Alkuaan oli t. kirkollinen alkusoitto liturgisen
toimituksen johdatukseksi. Joskus nimitettiin
t:ksi muitakin kuin urku- talli pianosävellyksiii
(esim. Monteverden „Orfeon"
orkesterialkusoitto) . /. K.
Tocopilla J-i’lja], satamakaupunki Chilessä,
Antofagastan provinssissa; 4.752 as. (1902).
—-Suuret lioorikalkki- ja salpietaritehtaat, rata
salpietarialueelle Pampa Tamarugalissa. Suurta
salpictarinvientiii, selvitykset lähes milj. rek.-ton.
Tocqueville [tokvi’l]’, A 1 e x i s de (1805-59),
ransk. valtiomies ja valtiollinen kirjailija. V.
1831 T. lähti Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltoihin
tutkimaan vankilaoloja; tältä matkalta hän sai
aiheen kuuluisaan teokseensa ,,De la démocratie
en Amérique" (1835), missä suurella
ymmärryksellä kuvataan Yhdysvaltain valtio- ja
yhteiskuntaoloja ja niiden vaikutusta kansan
luonteeseen ja toimintaan; v:sta 1841 akatemian jäsen.
Vv. 1839-48 hän oli edustajakamarin jäsenenä
kannattaen vapaamielisiä ja humanitaarisia
aatteita, esim. orjuuden lakkauttamista; valittiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
