Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toimituskunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1059
Tokelau
i—Tokoi
1660
Tokelau, Englannille kuuluva atollisaari
rylituä Isossa valtameressä, n. 5r>0 km koilliseen
Samoa-saaristosta, saaria kaikkiaan 5, suuriin
mat Fakaafo, Nukunau ja Atafu; 18 km-, 914 as.
(1911), joista 2 eurooppalaista. Kaikki
kristittyjä, puhuvat samoalais-murretta. — Saaret
tuottavat vähän kopraa. — Muodostavat
hallinnollisesti Ellice-saarten ja Gilbertin-saarten kanssa
siirtokunnan, jonka tulot tiliv. 1913-14 olivat
l,i milj., menot 0,5 milj. mk.
Tokharin kieli kuuluu indoeurooppalaiseen
kielikuntaan ja niiden n. s. fcenhtm-haaraan, siis
samaan kuin esim. latina ja kelttiläiset kielet.
Tämän kielen olemassaolo ja sen kirjoituksissa
säilyneet jätteet tulivat tunnetuiksi vasta
kymmenkunta vuotta sitten, jolloin erinäiset
tieteelliset retkikunnat löysivät kiinalaisesta
Turkestanista paljon vanhoja kirjoituksia. Ne
sisälsivät useampaa kieltä, m. m. ennen tuntematonta
indoeurooppalaista kieltä, jolle tutkijat antoivat
t. k:n nimen, arvellen että niillä seuduilla
kerran asuneet tokharilaiset olisivat puhuneet
kyseenalaisissa kirjoituksissa esiintyvää kieltä.
Vain osa näitä intialaisella brahmi-kirjaimilla
kirjoitettuja muistomerkkejä on vastaiseksi
selitetty. Niitä ovat tutkineet saksalaiset Sieg ja
Siegling sekä ranskalainen Sylvain Lévi.
Yleiskatsauksen t. k:n kysymyksestä antaa E. Smithin
kirja „Toeharisch" (1911). .}. J. il.
Tokio Jlökjö] (myös Tokei - ..idän
pääkaupunki"), Japanin pääkaupunki. Houdon saaren
Katukuva Tokiosta.
etelärannalla matalavetisen Tm-iahden
pohjois-perukassa Sumidagavan molemmin puolin;
2,050,126 as. (1913; 1900: 1,497,565 as., 1905:
1,969,833 as.). — T:n Sumidagavan ja T:n-lahden
ympärillä oleva osa on alavaa, kanavien
halkomaa, kohoten pohjoiseen ja länteen päin
jopa 40 m:iin. Ilmasto on erittäin miellyttävä,
etenkin keväällä ja syksyllä (v:n keskilämpö
-f 13,«° C). T. jakaantuu kolmeen pääosaan:
keskellä on Siro, keisarillisine palatseineen, sitä
ympäröi Soto-Siro, jonka ulkopuolella taas on
Midzi. Yleensä T. ei tee rakennustaiteellisesti
suurkaupungin vaikutusta. Kadut ovat kyllä
nyk. yleensä leveät 3a suorat, sähkövalolla ja
raitioteillä varustetut, mutta rakennukset ovat
parhaasta päästä yksikerroksisia puutaloja
(siroja varsinkin Soto-Sirossa), joiden asemesta
alituisten tulipalojen takia on ruvettu
rakentamaan pieniä tiilikivitaloja. Ainaisten
maanjäristysten tähden ei T:ssa yleensä ole suuria,
monikerroksisia kivipalatseja. Tyypillisiä T:lle,
kuten useimmille muille Japanin kaupungeille,
ovat lukuisat, laajat puutarhat ja puistot, joista
mainittakoon .siba, Ujeno (jossa keis. museo,
keis. kirjasto ja eläint. puutarhat), Asakusa
(jossa kuuluisa Kvannonin temppeli) ja
Kudan-zaka (jossa kaatuneiden sankareiden hengille
pyhitetty Jasukuni’11 1. Sokonsan temppeli sekä
voitonmerkkien museo). Huomattavia
rakennuksia: keisarin palatsi (uusittu 1889 puoleksi
euroopp. tyyliin), ministeriöiden y. m.
virastojen rakennukset, Saksan, Englannin ja Venäjän
lähettiläiden palatsit, llamagotanpalatsi
(ruhtinaallisia vieraita varten), useat
buddhatemppe-lit y. m. Huomiota ansaitsevat monet T:n
silloisia, joista varsinkin Nihonbasi kuuluisa (siitä
alkaen lasketaan Japanissa kaikki etäisyydet).
Oppi- ja sivistyslaitoksista mainittakoon ensi
sijalla T:n yliopisto (6 tiedekuntaa; 377
professoria ja opettajaa, 4.815 ylioppilasta lukuv.
1912-13), Japanin etevin; korkeampi normaali
koulu, musiikkikoulu, kauppa-akatemia,
maanviljelys-, metsätalous- ja käsiteollisuuskoulut,
yleinen kirjasto: useita tiet. seuroja. Mikadon,
valtakunnan keskusvirastojen asunto,
eduskunnan kokoontumispaikka. — Huomattava
teollisuus: silkki-, posliini-, emalji- y. m. s.
teollisuutta, laivaveistämöitä, konepajoja. Rautateitä
haarautuu usealle suunnalle. Sisämaankaüppa
vilkasta, mutta ulkomaankauppa kulkee
Joko-liaman kautta. T:n ulkosatama, lähempänä kuin
Jokohama, 011 Sinagava. -— Historia. T. oli
mitätön kaupunki, kunnes daimio Ota Dokvan
rakensi sinne linnan ja teki siitä
hallintopii-rinsä pääkaupungin. Kukoistukseen T. kohosi
senjälkeeu kuin Ijejasu 1590 asettui sinne. Se
säilytti suuren merkityksensä koko
Tokugava-suvun ollessa vallassa. T:n asukasmäärä lienee
ollut 11. 1 1/2 milj. (joista 11. 800,000 vasallien
seuralaisia). Sogunaatin kukistuttua 1868 T.
alkoi taantua, mutta kun siitä kuitenkin sam. v.
tehtiin mikadon asuinpaikka (samalla sen vanha
nimi Jcdilo muutettiin T:ksi) säilytti se
kehitysmahdollisuutensa. jKuvista ks. liitettä Japani.]
E. E. K.
Tokka (ruots. docka). 1. Telakka-allas, ks.
Telakka. — 2. Kovaksi kimpuksi kierretty
nippu lankavyyhteä. T:ien suuruus vaihtelee
jonkun verran langan hienouden mukaan. T:t
ladotaan kuutioa muistuttavaksi pinoksi, joka
puristettuna ja sidottuna muodostaa lankapuntin.
Koruompelu- ja merkkauslankoja tavataan kau
passa pieninä nippuina, jotka sisältävät vain osan
vyyhteä. Näitäkin sanotaan t:iksi. E. J. S.
Tokogonia (kreik. tokos = synnyttäjä, ja
go-ne’ia = siitos), alkusynnyn (ks. t.) 1.
archigo-11 i a 11 (myös arcluogenesis) vastakohtana kaikki
lisääntymistavat, jotka edellyttävät emoyksilön
tai -yksilöiden olemassaoloa. Kaikki eliöiden
todella havaitut lisääntymistavat kuuluvat siis
t:am. Sen päämuodot ovat s u v u t o n
lisääntyminen (monogonia) ja suvullinen
lisääntyminen 1. siitos (amphigonia).
/. V-s.
Tokoi, Antti Oskari (s. 1873), politikko;
toiminut kaivostyömiehenä Ameriikassa
1891-1900; maanviljelijänä Kannuksessa 1900-10; v:sta
1907 sos.-demokr. edustajana valtiopäivillä, 1913
puhemiehenä, 1914 varapuhemiehenä; v:sta 1912
Suomen ammattijärjestön puheenjohtajana; tuli
maalisk. 1917 senaatin talousosaston
varapuheenjohtajaksi, erosi seur. elokuussa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
