Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tokologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1GG3
Maria la Blanca, Sinagoga del Transito,
Santiago del Arrabal y. m. Muista rakennuksista
merkittävin 011 keskellä kaupunkia kohoava
kastelli, alkazar (länsigoot. kuningas Vamban
alkuaan 600-luvulla rakentama, monasti
hävitetty, nyk. sota-akatemiana), ent. inkvisitsionin
palatsi, kaupungintalo (1400-luvulta) ;
kaupun-ginportti Puerta del Soi (1000-luvulta), kaksi
maurilaisaikaista siltaa, Alcäntara ja San
Maltin. vievät Tajon yli. — T:ssa oli yliopisto
1498-1845; T. on yhäkin huomattava sivistyskeskus:
iustituto-oppilaitos, seminaari, sota-akatemia,
taideakatemia, taideteollisuuskoulu,
provinssin-kirjasto, provinssinmuseo y. m. Arkkipiispan
(Espanjan primas) istuin. — T:ssa harjoitetaan
jo 2,000 v. sitten kuuluisaa miekkateollisuutta
(m. m. kunirik. asetehdas 1 A/o km kaupungista).
Lisäksi valmistetaan silkkikankaita, kulta- ja
liopcakirjauksia, marsipaania y. m. — T:nnimi
roomal.-aikana oli Toletum; se oli karpetaanien
linnoitettu kaupunki ja tuli sittemmin roomal.
koloniaksi. Oli Cæsarin aikana tärkeä
linnoitus ja asevarikko. Oli 576-711 länsigoottien
pääkaupunkina, joutui sitten maurilaisten
haltuun, joiden vallan aikana se kauan oli
itsenäisenä valtiona. V. 1085 sen valloitti Kastilian
Alfons VI tehden sen hallituskaupungikseen;
kukoistusaikanaan keskiajalla T:ssa lienee ollut
200,000 as. T:ii arkkipiispat olivat kauan
aikaa melkein täysin itsenäisiä ja maallisesta
vallasta riippumattomia. — Lope de Vega asui
l’:ssa 1562-1635. — Ranskalaiset valloittivatT:n
useasti 1808-12. — 2. Kau nti n pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Ohion valtion luoteisosassa,
Mau-mee-joen varrella 7 km sen laskusta Erie-järven
länsipäässä olevaan Maumee-lahteen, Miami’11
Erien ja Wabasliin-Erien kanavan varrella, yli
20 rautatien ja 10 sähköradan riste3’ksessä;
187,840 as. (1915). ■— Laajoja puistoja;
kaun-tin oikeuspalatsi, yleinen kirjasto,
sotilas-muistomerkki. T:n university, taidemuseo;
sairaala. Teollisuus sangen huomattava,
tuotantoarvoltaan 1909 317 milj. mk. (myllyjä, sahoja,
vaunu-, ajokalu-, vaate-, lasi- y. m. tehtaita,
konepajoja). Kauppaa edistävät erinomaiset
liikenneyhteydet ; satamaan pääsevät 6 111 syvällä
kulkevat alukset, satamalaitteita 38 km:n
pituudelta. — T. muodostettiin 1833 kahdesta, 1817
ja 1832 perustetusta kauppalasta. E. E. K.
Tolentino /-»’-/, kaupunki Keski-Italiassa,
Anconasta 45 km lounaiseen Chienti’n varrella;
12,872 as. (1901). — Vanha silta (,.Ponte del
Diavolo"; 1268), tuomiokirkko (P. Nikolauksen
hauta), kaupungintalo; lukio, seminaari, museo.
Kivilouhimoita, sekalaista teollisuutta. T:n luona
voittivat 3 p. toukok. 1815 vapaaherra
v. Bianclii’n johtamat itävaltalaiset (11,000)
kuningas Joakim Murat’n kom iltamat
napolilaiset (29,000). Voittajain miesliukka 8,3%,
voitettujen 14,a %. Taktillinen arvo 2,s. -Iskm-.
Toleranssi (lat. tolera’ntia), suvaitsevaisuus.
— T o 1 e r a n 11 i, suvaitsevainen. —
Toleree-r a t a, suvaita, sietää.
Toleranssi-sääntö, jonka Wilhelm IIT 1689
julkaisi, järjesti Englannin uskonnolliset olot
siten, että eriuskolaiset (katolilaisia ja
unitaa-reja lukuunottamatta) saivat uskonnonvapauden,
kuitenkin ilman oikeutta päästä valtion ja kunnan
virkoihin, jonka oikeuden he saivat vasta 1828.
n;i>4
Tolereerata ks. Toleranssi.
Tolima, tulivuori Kielii Ameriikan
Kordillite-reissä, Kolumbian valtiossa, 5,616 m yi. merenp.
Samanniminen departementti (22,000 km*,
282,426 as. 1911) Kolumbian keskiosassa,
Magda-lena-joen yläjuoksun ympärillä ja länsipuolella,
tuottaa sokeria, kaakaota, maissia, riisiä,
tupakkaa. Harjoitetaan myös karjanhoitoa.
Pääkaupunki Ibagué.
Tolja, Matti as Jacobæus (1582-1656),
Viipurin tuomiorovasti, porvarin poika
Viipurista, oli sotapappina mukana Jaakko De la
Gar-die’n Venäjän-retkellä. teki 1614-19 opintomatkan
Saksaan ja vihittiin VVittenbergissä maisteriksi.
Tuli sitten jumaluusopin lehtoriksi Viipurin
tuo-miokouluun, 1631 kirkkoherraksi ja
tuomiorovastiksi, 1641 vastoin tahtoansa lukion
ensimäi-seksi rehtoriksi, josta virasta 1648 erosi. T. oli
yleisessä arvossa pidetty henkilö ja ehdolla
piispankin virkaan. K. G.
Toll, Eduard von (1858-?), Virossa syn
tynyt ven. pohjoisnapaseutujen tutkija, otti
1882 osaa tutkimusmatkaan Algeriaan ja
Balea-reille, tutki 1885-86 A. Bungen keralla
Uuden-Siperian saaria, toistamiseen samoja saaria 1903,
retkeili v:sta 1900 alkaen Pohjois-Siperian
fauni-koita ja saaria tutkien, joutui tietymättömiin
yrittäessään 6 seuralaisen keralla talvella 1903
palata tutkimusmatkaltaan Bennetin-saarelta
mantereelle.
Toll, Johan Kristoffer (1743-1817).
kreivi, ruots. valtiomies. Palveltuaan ensin
sotilas-alalla T. sittemmin rupesi lakimieheksi, mutta
jätti ennen pitkää senkin uran. Sai 1769 hatuilta
palkkioksi puolueelle tekemistään palveluksista
vlijahtimestarin viran Kristianstadin läänissä.
Kustaa TII :n suunnitellessa vallankumousta hän
liittyi kuninkaan kannattajiin ja hänelle
annettiin tehtäväksi nostattaa kapina Kristianstadin
varusväen keskuudessa. Tämä hänelle onnistui,
ja kun vallankumous oli suoritettu, korotettiin
T. aatelissäätyyn. Jälleen sotilasalalle astuttuaan
hän pääsi 1776 kenraaliajutantiksi. Senjälkeen
hän sai tärkeän osuuden toimeenpantaessa
uudistuksia sotalaitoksen alalla, ja tällöin tuli hänen
erinomainen järjestämiskykynsä näkyviin. Mutta
T. oli kuninkaalle välttämätön apumies myös
valtiollisissa toimissa, sillä juuri tuollaista rohkeata
ja erittäin neuvokasta mutta samalla
häikäilemätöntä miestä, jollainen T. oli, Kustaa III
tarvitsi lähtiessään toteuttamaan uhkarohkeata
sotapolitiikkaansa. T. sai suorittaa poliittisia
tehtäviä Tanskassa 1778 sekä Saksassa, Puolassa ja
Ranskassa 1782-83. Kun sotaa Tanskaa vastaan
valmisteltiin, oli T:lla ylin johto varustettaessa
armeiaa ja laivastoa sodan varalta. Myös
sotavarustuksia suoritettaessa 1788 T. huolehti
armeian varustamisesta ja laati
sotasuunnitelman. Mutta kun vastoinkäymisiä sattui, sai hän
kantaa syyn siitä, että varustukset olivat
puutteelliset, ja hän menetti kuninkaan suosion. Hänen
kykyään käytettiin kuitenkin sotalaitoksen alalla
vielä mainitun sodan aikana. Hän järjesti Skänen
puolustuksen. Tällöin T„ joka ei katsonut omaa
etuaan, käytti yksityistä lnottoaaiikin saadakseen
tehtävänsä suoritetuksi. Suurilla ponnistuksilla
hän myös varusti laivaston uudellwn, mistä oli
tuloksena menestys meritaisteluissa 1790.
Kustaa TTT :n kuoltua Kaarle herttua nimitti T:n
Tolentino—Toll
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
