- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1681-1682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tonavan-komitea ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1G81

Tonavan-komitea—Tonavan ruhtinaskunnat

1682

muodostaa paljo sivuhaaroja, kulkee Wiener
Wall|in liipi, kääntyy kaakkoon päin sekä virtaa
monihaaraisena laajan Wienin (155 111 yi.
merenp.) alanteen ja Marehfeldin halki, kulkee
])évény’in ja Pozsonv’in välillä Pienten
Kar-paattien ja Leitha-vuoriston päiden välissä
olevan Porta Ilungaricaa kautta Unkarin alueelle
il31 111 yi. merenp.), tullen Ylä-Unkarin
tasangolle, Pienelle Alföldille. • Siellä T. jakaantuu
moneen haaraan muodostaen haarojensa väliin
m. 111. kaksi suurta. Iso ja Pieni Csallököz
nimistä saarta. Samalla T. kääntyy itään.
Oara-miii ja Väczin välimailla T:n laakso taas
ahdistuu. tiiliä kertaa Bakony-metsän ja Nögradin
vuoriston väliin. Väczin luona, jossa joki
kahteen haaraan jakaantuen muodostaa pitkän,
kapean P. Andreaksen saaren, T. kääntyy äkkiä
etelään ja laskeutuu vihdoin Budapestin kohdalla
(110 111 yi. merenp.) Ala-Unkarin tasangolle,
Isolle Alföldille. T:n juoksu on nyt hyvin hidas,
mutkitteleva, monihaarainen (suurista saarista
mainittakoon Csepel ja Margita), rautamaat ovat
rämeiset, autiot. Etelä-Unkarissa, Vukovärin
tienoilla, T:n oikealla rannalla oleva Fruska
Gora-vuoristo kääntää T:n juoksun itään, ja
vaikka T., saatuaan vas. mahtavan Tiszan,
taasen kaäntyykin etelään, suuntautuu sen juoksu
kuitenkin taas pian itään Belgradin luona
saavuttuaan Serbian rajalle ja kohdattuaan siellä
Serbian vuoristojen etuvartiat. Belgradista
Orso-vaan asti T. on Serbian ja Unkarin rajana.
Hiiziäsin luona Baanaatin vuoret ulottuvat T :aan
asti, ahdistaen sitä vasemmalta. Siten syntyy
126 km pitkä, varsinkin itäosassa erittäin ahdas,
kallioon uurtunut laakso, Rautaportti (Klisura),
joka ennen oli laivaliikenteelle melkein
voittamattomana esteenä. Rautaportin itäpäässä,
Ver-eiorovan luona T. jättää Unkarin, ollen sitten
rajajokena Romaanian ja Serbian sekä Timokin
suusta alkaen Romaanian ja Bulgaarian välillä.
Turnu Severinun luona T. laskeutuu Valakian
tasangolle. Siitä luetaan T:n alajuoksun
alkavan. Siitä T. virtaa valtavassa kaaressa etelään
kiertäen Valakian tasangon, leveänä (Rustsukin
luona 1.300 m, Silistrian luona 2.600 m, paikoin
3.500 m), moniin haaroihin jakaantuvana, hitaana,
vasemmalla alavien, rämeisten rantamaiden,
oikealla paikoin korkeampien rantaäyräiden
reunustamana, siirtyy Silistrian luona kokonaan
Romaanian alueelle, kääntyy Galatsin luoua
itään, ollen Reni’n yläpuolelta alkaen
Romaanian ja Venäjän rajana. Tultsean yläpuolella T.
alkaa haarautua ja samalla alkaa suurenmoinen,
2.560 kni- käsittävä, asumaton, 3 m korkeaa
ruokoa kasvava deltta. jonka kautta T. kolmessa
päähaarassa. Kilian, Sulinan ja P. Yrjön haaroissa,
laskee Mustaanmereen. Koko pituus on 2,860
km (lähteiden ja suun väliä on 1,684 km), josta
Saksan osalle tulee 581 km. Itävallan osalle 373
km, Unkarin osalle 040 km ja
Romaanian-Bulgaa-rian-Yenäjän osalle (alajuoksu 1 966 km.
Vesialue 011 805,572 km5. Suurimmat lisäjoet
(kaikkiaan 120 lisäjokea, joista 34 kuljettavaa) : Iller,
Lech, Isar, Inn, Traun, Enns. Ybbs, Leitha, RAba,
Draava, Saava. Morava, Tiinok oik., March,
Dud-vftg. Garam. Ipoly, Tisza, Temes. Jjnlu. Oltu.
Arges, Jalomitsa. Sereth ja Pruth vas. — T:n
leveys ylä- ja keskijuoksulla vaihtelee tuntuvasti,
samoinkuin syvyys. Viime vuosis. alkaen suoritet-

tujen suurenmoisten perkaus-, järjestely- ja
syven-nystöiden tuloksena on. että Brailaan asti
pääsevät 4,000 rek.-ton. vetoiset ja Turnu Severinuun
asti 600 rek.-tonnin vetoiset inerialukset (Turnu
Severinuun asti pääsevät 1,500-2,000 rek.-tonnin
vetoiset proomut) sekä Turnu Severinusta
Wieniin asti l.s m syvällä kulkevat ja Regensburgiin
asti 1,5 m syvällä kulkevat (11. 600 ton. kantoiset)
jokialukset. Uimiin asti pääsevät vain pienet joki
alukset. Tärkeimmät uoman parannukset ovat
tapahtuneet Rautaportissa (1890-96) ja suistossa.
Viimemainitun on suorittanut n. s. euroopp. T:n
komitea (ks. alempana). Kanavayhteydessä T.
011 vain Reinin kanssa Ludvikin-Mainin-T :n
kanavan kautta (v:sta 1845); kanavan
mataluuden takia sillä kuitenkaan ei ole suurempaa
merkitystä,. Suurisuuntaisiksi on suunniteltu ne
kanavat, jotka tulevat yhdistämään T:n Oderiin
ja Elbeen (2 kanavaa). Niiden rakentamiseen
piti ryhtyä 1904. mutta tekn. vaikeudet
pakottivat lykkäämään alkamisen tuonnemmaksi. Main.
kanavien kautta T. tulisi välittömään yhteyteen
Atlantin rantameriin ja siten pienenisi T:n
juoksun itäänpäin, Atlantista poispäin,
suuntautumisesta johtuva, T:n liikennemerkitystä
suuresti heikentävä haitta. — T. 011 kalarikas,
varsinkin Unkarissa.

Eurooppalainen T : n-k o m i t e a
muodostettiin alkuaan 1856 Pariisissa allekirjoitetun
sopimuksen mukaan huolehtimaan T:n suiston ja
sen edustalla olevan meren kulkukelpoiseksi
tekemisestä ja kulkukelpoisena pitämisestä. Sillä on
muutamissa suhteissa täysin suvereeniset
valtuudet T:lla Brailasta alaspäin; se harjoittaa sillä
osalla poliisivalvontaa, päättää liikennettä y. m. s.
koskevista laeista ja asetuksista, ottaa
maksuja ja lainoja j. 11. e. Komitean muodostavat.
Saksan, Ranskan, Englannin, Italian,
Itävalta-Unkarin, Romaanian, Venäjän ja Turkin
Galat-sissa asuvat valtuutetut. Toimeenpanevan
komitean lippu: punainen, valkoinen, sininen,
valkoinen, punainen vaakasuorassa, valkoiset kirjaimet
C. E. P. sinisessä vyössä. Komitean tulot 1913:
3,i milj. mk., menot 2,s milj. mk. — T:n kolmesta
suuhaarasta komitea valitsi kuntoon pantavaksi
keskimäisen. Sulinan, jonka kautta mereen
juoksee 9% T:n vedestä (1857 7%), jonka leveys on
100-130 111. pituus 82.5 km, syvyys 5-15 m.
Suuhun on rakennettu pitkät padot hiekoittumisen
estämiseksi, ja mutkainen juoksu on monessa
paikassa kanavilla oikaistu sekä syvennetty.
Sulinan kautta mereen 1913 meni kaikkiaan 936
alusta, vetoisuudeltaan 1,742,907 rek.-ton.

T:n merkitys historiassa on, roomalaisaikaa
lukuunottamatta, ollut enemmän kansallisuuksia
yhdistävä, kuin erottava. Sen laaksoa ovat.
valtaavat kansanlaumat noudattaneet, hunnit,
avaa-rit, slaavit, unkarilaiset, turkkilaiset y. m.
tunkiessaan idästä länteen, frankit, baierilaiset ja
ristiretkeläiset y. m. edetessään lännestä itään.
Vain alajuoksullaan, jossa se virtaa kahden
maant. erilaisen alueen välisellä rajalla, T:Ila on
ollut pitemmän aikaa uudella ajalla merkitystä
valtiollisena rajana, jota virran leveyden takia
on ollut, verraten helppo puolustaa maahan
tunkevia vihollisia vastaan. E. E. K.

Tonavan-komitea ks. T o 11 a v a.

Tonavan ruhtinaskunnat, Moldovan ja
Valakian (Romaanian) entinen yhteisnimitys.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0877.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free