- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1693-1694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Topelius, 2. Sakari (Zacharias) nour. (1818-98)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1691

Topelius

1693

iäinen ja voittamaton. Kauneimpia ovat
sikermässä ..Sylviaa visor" tavuttavat, hopealle
helähtävät laulut, joista parhaat ovat vv:lta 1853-55.
Myöhemmin, v:n 1800 jälkeen syntyneissä runois
saan, jotka ovat. suureksi osaksi tilapäistä
laatua. T. kosketteli päiväntapahtumia ja myös
ulkomaisia aiheita. Hän lauloi hengen suurmiesten,
aatteen esitaistelijain ja taiteilijain kunniaa,
sepitti juhla- ja hautarunoja, marsseja j. n. e.
Noiden usein jokseenkin teennäisten
ohjelma-runojen lomasta helähtää vielä elämän
ehtoopuolella joku välitön, persoonallinen sävel
osoitteeksi siitä, että runoilijan mieli pysyi yhä nuor
teana. Vuosien kuluessa tulee T:n runoissa sekä
muissa tuotteissa yhä enemmän esille hänen
harras ja nöyrä uskonnollisuutensa. Hän asettaa
uskon korkeammalle tietoa, nöyrän mielen
korkeammalle kunniaa ja mainetta. Hän julistaa:
yksilö on unhoonvaipuva aalto, hänellä on
merkitystä vain sikäli kuin hän voittaen itsensä
pystyy palvelemaan ikuisia aatteita. T:n runot
ovat ilmestyneet kolmena kokoelmana,
..Ljung-blommor" (l:nen pain. 1845, 2:nen 1850, 3:s
1854. 4 :s 1860), „Nya blad" (1870) ja „Ljung"
tlS89). Virsikirjakomitean jäsenenä 1868-69 ja
1875-79 hän on myös muodostellut vanhoja ja
kirjoittanut joukon uusia virsiä.

Suorasanaisissa kertomuksissaan, joita T.
julkaisi „Helsingfors Tidningar"issa v:sta 1844
alkaen ja jotka hän myöhemmin, osittain
uudestaan muokattuina, yhdisti kokoelmaksi
„Vinter-qvällar" (,,Talvi-iltain tarinoita", ks. t.) ja
..Fältskärens herättelser" (1851-66; ..Välskärin
kertomuksia"), hän esiintyi samojen aatteiden
ja ihanteiden tulkkina kuin lyriikassaan. Hän
runoili historiallisiin kuvitelmiinsa
isänmaallista henkeä, kansanvaltaisia vapausaatteita ja
puhui niissä ..sydämen kielletyn oikeuden"
puolesta. Hän osoitti, etteivät kehitystä ole vieneet
eteenpäin ainoastaan kuninkaan, valtiomiehen
tai sotapäällikön suuret uroteot, vaan myös
„ni-mettömän kansan" uupumattomat ponnistukset.
Tämä puhdas ihanteellisuus ja lämmin
inhimillinen myötätunto yhtyneenä vilkkaaseen ja
jännittävään esitystapaan hankki näille
romanttisille kertomuksille yleisön suosion, vaikka
niiden, usein salaperäisten voimien varaan
rakentuva juoni tekee jossakin määrin katkelmallisen
vaikutuksen ja vaikka niiden luonnekuvaus on
verraten haurasta ja ylimalkaista. „Välskärin
kertomukset", joiden hist. kuvaukset ulottuvat
"0 vuotisen sodan ajoilta aina Kustaa III :n
vallankumoukseen asti, muodostivat käännekohdan
ei ainoastaan sanomalehtinurkkanovelleissa, vaan
myös historiallisessa kertomakirjallisuudessamme.
. Talvi-iltain tarinat" osoittivat samanlaista
kynänkerkeyttä ja aatteellista mieltä
uudenaikaisten kuin historiallisten aiheiden pitelyssä.
Myöhemmin T. julkaisi laajan historiallisen
kertomuksen ..Stjärnornas kungabarn" (alk.
..Plane-ternas skvddslingar" 1886-87. kirjana 1889;
„Täh-tien turvatit"). T. on myös dramatisoinut eräitä
kohtia historiallisista kertomuksistaan sekä
nykyajan kuvauksistaan: „Efter femtio år" (1851),
..Regina von Emmeritz" (1853), „Brita Skrifvars"
(1867), kirjoittanut oopperan „Kung Carls jagt"
(1852), ..Ett skärgårdsäfventyr" (1858),
Kalevala-aiheisen näytelmärunou ..Princessan af Cypern"
(1860) sekä sepittänyt joukon näytelmällisiä

pikkupaloja: ..Ingfen ros utan törne", ..Titians
första kärlek" (1852-53), „Veteranens jul" (1859),
„Tlangös öga" (1867) y. m., osoittaen niissä
pikemmin lyyrillistä " kuin draamallista kykyä,
niin hyvän menestyksen kuin eräät niistä ovat
saaneetkin näyttämöillä.

Lukuisissa saduissaan, ..Sagor" (I 1847, II
1848, III, 1849, IV 1852), „Läsning för barn"
(1865-80, 1884-96; „Lukemisia lapsille"), sekä
lapsille toimittamissaan lukukirjoissa ,,Natureus
bok" (1856; ..Luonnonkirja") ja ..Boken om vàrt
land" (1875; ..Maamme kirja") T. kääntyi
nuoremman sukupolven puoleen herättääkseen siinä
ihanteellista mieltä ja jaloja pyrkimyksiä, pukien
opetuksensa milloin runon, milloin vuoropuheluu,
näytelmän tai kertomuksen muotoon. T:sta tuli
näiden teosten kautta nuorten mielikirjailija,
jolla yhä edelleen on ihailevia lukijoita kaikissa
Pohjoismaissa. Elämänsä loppuun asti hän edusti
Suomessa 1840-luvun suuria kansallisia ihanteita
ja kirjallisia traditsioneja, tehostaen
yhteistunnon merkitystä kansallisissa kysymyksissä ja
uskonnon kannattavaa voimaa koko elämässä,
niinkuin m. m. osoittavat hänen viimeiset
teoksensa ,,Blad ur min tänkebok" (1898; „Lehtisiä
mietekirjastani") ja ..Evangelium för barn"
(1899).

Vaikka T. oli pari vuosikymmentä
historiatieteen edustajana yliopistossa, ei hänen
tieteellisellä toiminnallaan ole lainkaan niin suurta
merkitystä kuin hänen runoudellaan. Hän on
kirjoittanut lennokkaita kuvauksia Suomen
luonnosta ja historiasta ,,Finland framställdt i
teck-ningar" (1845-52), „En resa i Finland" (1873),
„Aret 1827" (1877), luontoa ja kansaa esittävän
osan teokseen ..Finland i det XIX seklet" (1900),
pirteitä matkakertomuksia ..Söderom östersjön"
(1856-57), ..Londonbref" (1860-luvulta),
elämäkerrallisia esityksiä, puheita y. m. V. 1899
alkoivat ilmestyä T:n kootut teokset nimellä
„Sam-lade skrifter".

T:n ulkonaisista elämänvaiheista
mainittakoon, että hän 1844 suoritti
lisensiaattitutkinnon. vihittiin tohtoriksi 1847. toimi opettajana
Helsingin lyseossa (1846-50), pohjalaisen
osakunnan kuraattorina (1843-47), yliopiston
kirjaston ylimäär. amanuenssina (1846-51), Suomen
taideyhdistyksen sihteerinä (1847-72), jäsenenä
lukuisissa komiteoissa ja yhdistyksissä, nimitettiin
1854 vlim. Suomen, 1863 Suomen, Venäjän ja
Pohjoismaiden ja 1876 yleisen historian professoriksi
yliopistoon, oli 1872-75 vara- ja 1875-78
varsinaisena yliopiston rehtorina, otti 1878 eron
täy-sinpalvelleena ja vetäytyi sour. v. maatilalleen
Koivuniemelle (ks. t.) östersundomin pitäjään.
Siellä hän vietti elämänsä rauhallista iltapäivää
ahkerasti kirjoitellen ja runoillen. Kuolema
saavutti hänet 12 p. maalisk. 1898, pari kuukautta
sen jälkeen kun Suomi oli juhlinut hänen
80-vuo-tispäiväänsä.

| Valvojan Topelius-numero (tammik. 1898;
W. Söderhjelmin, E. G. Palménin, V. Vaseniuksen
y. m. kirjoituksia) ; Eliel Aspelin, „Z. Topelii
minne" (1898); W. Söderhjelm, „T. och
Tavast-stjerna" (Ateneum 189S), sama, ,,En åttioåring"
(Örd och bild 1898) ; E. G. PalmC-n, ,,Z. T. oman
ajan arvostelussa" (1899); Eliel Vest, „Z. T."
(1905, suom.) ; Valfrid Vasenius, „Z. T." (I 1912,
II 1914, suom.).] V. T.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0883.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free