Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toque ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1699
Torda—Torgils
Knuutinpoika
1700
Torda (saks. Tliorenburg), kaupunki
Unkarissa, Siebenbürgeuissä, T.-Aranyos nimisen
koini-taatin (3,514 km!, 174,375 as., joista 72,i %
romaanialaisia ja 25,« % unkarilaisia 1910)
pääkaupunki, Aranyos-jocn vas. rannalla, rautatien
\arrella; 13,455 as. (1910; unkarilaisia ja romaa
uialaisia). — Toistakymmentä kirkkoa,
fransis-kaaniluostari, komitaatintalo. Harjoitetaan
maan-ja viininviljelyä, karjanhoitoa (isot
karjamarkkinat) ; jo roomal.-aikana tunnetut
suolakaivokset. T:n lähellä on jylhänkaunis, 18 km pitkä
T:n kuilu. — T:n ulkopuolella on roomal. leirin
Potaissaa tähteitä.
Tordenskjöld /-sold], Peter (1691-1720),
norj. merisankari (alkuaan nimeltään Wessel).
karkasi kotoa ja meni nuorena meriväkeen, jossa
hän kohosi vara-amiraaliksi. Osoitti uhkarohkeaa
urhoollisuutta suuressa pohjoismaiden sodassa;
esim. Kolbergheiden meritappelussa 1715, hävitti
perinpohjin Ruotsin kul jetuslaivaston Dynekilin
lahdessa 1716 ja valloitti Marstrandin sekä
Karl-stenin linnoituksen; hänen yrityksensä
Gööte-poria vastaan sen sijaan ei onnistunut.
Aateloitiin nimellä T. Kaatui Kaksintaistelussa.
[Carstensen ja Liitken. ..T.", Børresen, „T. En
karakterstudie".] G. R.
Toreador ]-o’r] (esp. < toro = härkä),
ratsastava härkätaistelijn.
Toreida, muinainen Liivinmaan maakunta;
nimeä on yritetty selittää „Tor’ aidaksi", s. o.
Torin tarhaksi, minkä johdosta on ilmilausuttu
se arvelu, että liiviläiset palvelivat Tor
jumalaa. E. G.
Torell /-e’-/, Otto Martin (1828-1900),
ruots. luonnontieteilijä, tutki 1856 Sveitsissä ja
1857 Islannissa jäätiköiden vaikutuksia,
matkusti 1858 A. E. Nordenskiöldin seuraamana
Huippuvuorilla, teki 1859 tutkimusmatkan
Grönlantiin ja 1861 uudelleen Huippuvuorille,
myöskin Nordenskiöldin seuraamana, suoritti samalla
erittäin tärkeitä syvänmerentutkimuksia. T. teki
myös laajoja matkoja Etelä-, Keski- ja Länsi
-Euroopassa sekä Pohjois-Ameriikassa.
Jäätikkö-havaintojensa perusteella T. ensimäisenä ruots.
tiedemiehenä luopui vanhasta
vierinkivivirtateo-riasta yhtyen kannattamaan ja kehittämään
inaa-jiiäteoriaa. Nimitettiin 1860 zoologian apulaiseksi
ja 1806 zoologian ja geologian ylim. professoriksi
Lundin yliopistoon sekä 1871 Ruotsin geologisen
tutkimuksen johtajaksi, jona pysyi v:een 1895.
ottaen silloin eron. Julkaissut ..Bidrag tili
Spets-bergens molluskfauna jemte en allmän öfversigt
af arktiska regionens naturförhällanden oeh
forntida utbredning" (1859), ,,Undersökningar
öfver istiden" (1872. 1873 ja 1887), „On the
eau-ses of the glacial plienomena in the north
eas-tern portion of the North America" (1877)
y. m. m. (E. E. K.)
Torelli /-e’-/, Giuseppe (k. 1708), it.
viulu-taituri ja säveltä jä. Toimi 1685-95 kirkko
orkesterin soittajana Bolognassa ja 1698-1701
kapellimestarina Ansbaehissa. T. oli ensimäinen, joka
sävelsi viulukonserttoja (1698). Hänen ..concerto
grosso"-sävellyksissään esiintvy 2 sooloviulua.
1. K.
Torelli-Torriani /-e’- -ä’-], Maria (s. 1846),
it. kirjailijatar, tunnettu salanimellä La M a
r-ehesa Colombi. Joutui 1869 naimisiin
milanolaisen »Corriere della Sera" lehden toimittajan
Eugenio Torelli-Viollieri’n kanssa. Julkaissut
valtavan joukon romaaneja ja novelleja, joista
mainittakoon: ,, La gent e per bene" (1877 .
„Tem-pesta e bonaccia, romanza senza eroi" (1877),
„In Risaia. racconto di Natale" (1877). ..Dopo
il caffe, racconti" (1879), »Serate d’inverno"
(kertomuksia, 1879), „La Cartella n:o 4" >1880),
»Troppo Tardi" (1881), „Senz’ amore" 1883).
„11 tramonto d’un ideale" (1883), ..Giornate
piovose" (1884), „Addio. mia bella. addio" (1885),
„Un triste Natale" (18S6), »Raeontini e
comme-diole" (1886), „Prima morire" (1887), ..Lungo
la vita" (runoja, 1891). E 1V-».
Torer Hund Itu-], mahtava norj. suurtalon
poika, joka jo Eerik ja Sven jaarlien aikana
oli Ruijan läänitysmiehenä. Mutta riitaudut
tuaan kuningas Olavi Pyhän kanssa hän menetti
tämän tuottavan viran ja tuli sitten kuninkaan
vastustajaksi. V. 1026 hän yhdessä toisen norja
laisen Karlin kanssa teki kuuluisan
Bjarmin-maanretkensä ja ryösti siellä Jomalin temppelin,
mutta surmasi paluumatkalla Karlin ja pakeni
Englantiin. Knuut Suuren kanssa hän palasi
Norjaan ja oli 1030 talonpoikain johtajana
Stiklarstadin taistelussa, jossa hänen
keihäällänsä mainitaan lävistäneen Pyhiin Olavin.’Tätä
murhatyötä sovittamaan kerrotaan hänen
myöhemmin lähteneen toivioretkelle Pyhällemaalle ja
sille matkalle jääneen. A’. G.
Torero /-e’-] (esp.), härkätaistelija.
Torgau [-Ö-], piirikunnan pääkaupunki Prens
sissa, Saksin maakunnassa. Merseburgin
hallitus-alueessa, Elben varrella (ylitse 2 siltaa), ratojen
risteyksessä, 13,493 as. (1910). — Hartenfelsin
linna, vanha raatihuone. Lukio,
muinaismuisto-kokoelma. Monenlaista teollisuutta, viljakauppaa.
Jokisatama. — T. on useita kertoja ollut tais
telutantereena. 14 p. elok. 1759 valloittivat sen
Saksan valtion joukot ja itävaltalaiset
preussilaisilta; 30 p. elok. sam. v. preussilaiset
anastivat T:n jälleen; 8 p. syysk. sam. v. T:n luona
kenraalimajuri v. Wunschin johtamat
preussilaiset. voittivat kenraali dc Saint-Andrén
komentamat Saksan valtion joukot ja itävaltalaiset;
27 p. syysk. 1760 täytyi preussilaisten uudelleen
luovuttaa T. itävaltalaisille, mutta jo 3 p. mar
rask. sam. v. Fredrik Suuri (jonka armeiau
suuruus oli 44,000 miestä) löi kreivi Daunin
komentamat itävaltalaiset (66,000) T:n luona.
Voittajain mieshukka 32 °/0, voitettujen 24,: %.
Taktili. arvo l.i. — 18 p. lokak.-26’ p. jouluk.
1813 piirittivät ranskalaisten miehittämää T:1a
preussilaiset, viimemain. p:nä valloittaen sen.
-Iskrn-. d E. E. K.
Torgaun artikkelit, uskonnollisia menoja
käsittelevä, 10 kohtaa sisältävä mietintö, jonka
evankeliset jumaluusoppineet Luther, Melanchthon,
Jonas ja Bugenhagen jättivät Saksin
vaaliruhtinaalle Juhanalle Torgaussa 1530. ks.
Augsburgin tunnustus. A. J. P-ä.
Torgaun kirja, evankelisten
jumaluusoppineiden kokouksessa Torgaussa 1576 kahden
aikaisemman mietinnön perustuksella laadittu
tunnustuskirjan ehdotus, jonka tarkoituksena oli
poistaa evankelisten kesken syntyneitä opillisia
erimielisyyksiä. ks. S o v i n t o k a a v a, A .J. P-ä.
Torgils Knuutinpoika (k. 1306), Ruotsin
marski ja valtionhoitaja. Viipurin perustaja,
kuului aateliseen sukuun, mutta muuten on hänen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
