Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torgny ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1701
Torgny—Torino
1702
sukuperänsä tuntematon. Kuollessaan 1290 Maunu
l.adonlukko määräsi hänet marskina hoitamaan
hallitusta poikiensa alaikäisyyden aikana, mikä
vaali osui oikeaan mieheen. V. 1293 T. K. päätti
turvata Ruotsin vallan asemaa Suomessa
tekemällä ristiretken Karjalaan, jonne hän perusti
Viipurin linnan ja jossa valloitti Käkisalmenkin,
vaikka se pian taas menetettiin venäläisille.
V. 1300 hän teki uuden ristiretken, nyt
Inkerinmaahan, ja perusti Nevajoen rannalle
Lands-kronan, mutta senkin venäläiset jo seur. v.
hänen lähdettyänsä hävittivät. Näin oli Ruotsin
valta ulotettu Karjalaankin, jonka länsiosa sil
loin yhdistettiin muuhun Suomeen. Myöskin
Ruotsissa T. K. tarmolla ja viisaudella ohjasi
valtakunnan hallitusta. Uplannin laki
vahvistettiin 1290, ylimyksiä pidettiin kurissa ja
kirkkoonkin nähden ylläpidettiin kruunun oikeuksia.
Tämä kuitenkin hankki marskille monta
viha-miestäkin, ja Birger kuninkaan ryhdyttyä itse
1302 hallituksen ohjaksiin tämä viha pääsi täy
-in puhkeamaan esiin. Kiittämätön Birger kuuli
omaksi turmiokseen — petollisten veljiensä
ia suurmiesten panetteluita, että marski muka
oli syntyneiden selkkausten syy ja kuninkaalle
i-koton: T. K. yhtäkkiä vangittiin, kuljetettiin
rikoksentekijänä Tukholmaan ja mestattiin siellä
10 p. helmik. 1306, K. G.
Torgny (isl. porgvyr), erään vanhan
uplanti-kiisen laamannisuvun useilla jäsenillä ollut nimi,
loista kuuluisin eli Olavi Sylikuninkaan ja Olavi
Haraldinpojan aikana, joiden riitaiset välit T.
päättäväisellä esiintymisellään ja pakottamalla
kuninkaan suostumaan tyttärensä Estridin
avioliittoon Olavi Haraldinpojan kanssa sai
sovitetuksi.
Torianiitti, oktaedreina kiteytyvä musta
kivennäinen. sisältää pääasiallisesti uraanin ja
toriu-min oksideja ja myös radiumia; on isomorfinen
uraanipeeliblenden kanssa. Tavataan Ceylonissa
ja Takabaikalissa. On radioaktiivinen. P. E.
Toriitti, tetragoninen. zirkonin kanssa
isomorfinen. mustanvärinen mineraali,
kokoomukseltaan toriumsilikaatti (ThSi04). Tavattu
peg-matiitissa Langesundinvuonolla ja Arendalissa
Norjassa. P. E.
Torikammo I. torikauhu ks.
Agorafobia.
Torikauppa maalaistuotteilla tapahtuu
kaupungin maksutta sitä varten luovutettavalla
paikalla. Tissa käytetyistä pöydistä tai
kauppa-kojuista kaupunki saa ottaa vahvistettuja
maksuja (asetus 31 piitä maalisk. 1879). T:aan
liittyi veneestä myynti kaupungin satamassa.
Torino /-»’-/ (saks., engl. y. m. Turin),
samannimisen provinssin (10,240 km2, 1,244.533 as.,
121 km2 :llä, 1914) pääkaupunki, vieen 1860
Sardinian kuningaskunnan sekä 1861-65 Italian
kuningaskunnan pääkaupunki, Pohjois-Italiassa,
Piemontissa, viljavalla tasangolla Alppien
juurella (ilmasto vaihteleva, talvella 7
lumisadepäiväin Po-joen vas. ja siihen laskevan Dora
Hiparian oik. rannalla, vastapäätä Po-joen
itäpuolella olevan Monserratin vuoristoa (korkein
huippu 716 m yi. merenp.), monen radan
risteyksessä; 445,582 as. (1914: neljäs Italian
kaupungeista). — Kauniisti ja hyvästi rakennettu,
kadut suorat, leveät, tärkeimmät: Via di Po,
Via Roma, Via Garibaldi. Via Venti Settembre
ja Corso Vittorio Emanuele. Monista avonai
sista paikoista ja puistoista mainittakoon:
Piazza Castello, Piazza San Carlo, 1’. Carlo
Felice, P. Vittorio Emanuele, I’. Palazzo del
Cittä, P. dello Statuto. P. Cavour, 1>. Solferino
ja P. Vittorio Emanuele 11. Giardino Pubblico
(jossa kasvit, puutarha ja piemontelaisen linnan
jäljennös), Giardino Reale (eläint. puutarha).
Piazza San Carlo.
Monta kymmentä Italian suurmiehen
kuvapatsasta ja muistomerkkiä (Viktor Emanuel II: n
8 m korkea pronssipatsas, prinssi Amadeon
jättiläismäinen ratsastajapatsas. Savoiji’n prinssin
Eugenin marmoripatsas y. m. m.). Kirkoista
mainittakoon: tuomiokirkko San Giovanni
Battista (1492-98; ainoa T:n huomattava rene
sanssirakennus), jonka yhteydessä Guarini’n
(1600-luvun suurin arkkitehti Tissa) 1694 raken
tama kappeli Santissimo Sudario (jossa Kristuk
sen kääreliinan sisältävä uurna) ; La Beata
Ver-gine della Consolata (Guarini’n) ; San Filippo
Neri (Guarini’n aloittama) ; San Massimo
(1818-31) y. m. Muita rakennuksia: kastelli
Palazzo Madama (1200-luvulta), kunink. linna
(1646-58; kunink. kirjasto arvokkaine piirros
kokoelmineen, m. m. Rafaelin, Michelangelon ja
Leonardo da, Vinei’n; asesali: Armeria), Palazzo
Carignano (luonnont. kokoelmat), Palazzo Cittä,
tieteiden akatemian palatsi (alkuaan Guarini’n
rakentama jesuiittakollegi), yliopiston
rakennukset (vanhassa nyt kansalliskirjasto), Molé
Anto-nellina (1863: hist. museona), useita teattereita,
keskusrautatienasema, pörssi, muutamia suuria
sairaalarakennuksia (Ospedale Cottolengossa
tilaa 5,000 vuoteelle), pasaasirakennuksia y. m.
Oppi- ja sivistyslaitoksia: yliopisto (per.
1404; 4 tiedekuntaa. 1,831 yliopp. 1911-12), tekn.
korkeakoulu (1,253 yliopp.),
eläinliiäkärikorkea-koulu (53 yliopp.), seminaari, useita lyseoita ja
lukioita. kauppa-, musiikki-, taideteollisuus-,
sotakoulu, sotilasakatemia, tykistökoulu,
tieteiden akatemia (kirjasto, muinaismuistomuseo),
valtionarkisto, kansalliskirjasto (275,000 nid.;
tuhoisa tulipalo 1904 vahingoitti etenkin
käsi-kirjoituskokoelmaa), kaupungin kirjasto, hist.
kansallismuseo, kaupungin museo y. m. Useita
suuria sairaaloita. Arkkipiispanistuin, useita
oikeudellisia ja sotilaallisia keskusvirastoja. —
T:n ympäristön nähtävyyksistä mainittakoon
Po-joen oik. puolella (Monserratin vuoristossa)
oleva Monte Cappuccini (huipulle, 292 m yi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
