Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torniojärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1713
Torniojärvi—Toronto
1711
T:lle. T:ii maa-alueita pienensi uusi raja 1809;
>o tuli kulkemaan juuri kaupungin länsipuolitse,
io silloin kuivumitta jokihaaraa pitkin.
Kauhan-teossa menetetyn maan korvaukseksi T:lle
myöhemmin lahjoitettiin muutamia tiloja Pirkkiöu
ja Putaan kylissä sekä määrättiin valtionvaroista
suoritettavaksi vuotuinen rahallinen korvaus.
Tapulioikeudet T. sai Ruotsin Länsipohjaan
kuuluvana kaupunkina 1765. Merkitykseltään se
ei kuitenkaan ole huomattavammin kaupunkia
vaurastuttanut, varsinkin kun v:n 180!) rauha
teki T:n rajakaupungiksi ja siten riisti siltä
-uurru osan sen kauppa-alueesta. Kaupungin
kehitystä uudempana aikana osoittavat tiedot
-en väkiluvusta: 181."> oli kaupungissa
asukkaita 692. 1860 693, 1880 968 ja 1900 1.523.
Tulipalot hävittivät kaupunkia 1672. 1677. 1688.
1714 ja 1871. V. 1656 ja -57 pidettiin
Länsipohjan ja Pohjanmaan maakunnan säätyjen
kokouksia T:ssa. jolloin myönnyttiin sotaväen ottoon
la erinäisten sotaverojen suorittamiseen maan
puolustukseksi. V. 1694 tapahtuneesta kuningas
Kaarle XI :n käynnistä T:ssa on muistoksi lyöty
mitali. Suomen sodan vaiheista on ehkä
surullisin muisto sotaväen sairaus ja runsas
kuolleisuus Yirkamaan sotilashaudat n. 4 km:n päässä
kaupungista ovat siitä muistoa. F. P.
Torniojärvi, suuri tunturijärvi Ruotsin
Lapissa. lähellä 69° polij. lev., Jukkasjärven
pitäjiin länsiosassa lähellä Norjan rajaa, 343.s m yi.
merenp.. pituus 70 km. leveys 9-7.5 km.
Huomattavimmat lisävedet tulevat Nuora- ja
Abisko-jokea mvöten. T:n laskujoki on Tornionjoki
iks. t.).
Tornionjoki (ruots. T o r n e e 1 f) alkaa
Tor-nio järvestä Pohjois-Ruotsissa; pituus 375 km,
vesi alue 40,650 km2. Lähtiessään Torniojärvestä
T. muolostaa Tarrakosken ja sitten n. 6
peninkulman matkalla lukuisia pitkähköjä järviä ja
-avantoja, saa oikealta Rautasjoen lisävedet
Norjan rajoilta, jylhästä tunturiseudusta, samoin
oikealta pari pienempää lisäjokea Kiirunavaaran
ja Soappavaaran malmiseuduista. Järvireitin luon
toinen T:n osa loppuu Jukkas järveen, laakso
kapenee ja vasta siitä lähtien alaspäin T. saa
varsinaisen joen luonteen, muodostaen myös
lukuisia koskia, jotka tekevät veneliikenteen
täällä vaikeaksi. N. 50 km Vittangin alapuolella
T. haarautuu ja toinen, vesirikkaampi haara vir- |
taa Tärännönjoen nimellä etelään ja yhtyy K a
i-nuuujokeen (ks. t.) ; heikompi haara, itse T.,
taas virtaa kaakkoon, saa vasemmalta
Lainio-joen lisävedet (vesialue 6.360 km2) ja myöhem
niin Muonionjoen (ks. t.). jonka jälkeen T.
on Suomen ja Ruotsin välisenä rajana suuhunsa
-•lakka (vrt. Haminan rauha).
Muonionjoen yhtymäpaikasta alaspäin T:n laakso on
aluksi vielä ahdasta, mutta Pellon kylän
alapuolelta se alkaa laajeta laajenemistaan, muodostaen
joen molemmin puolin monin paikoin avaroita
niittyjä ja viljelysmaita, jotka taas puolestaan
ovat tarjonneet hyvät mahdollisuudet tiheiden ja
väkirikkaiden ranta-asutusten syntymiselle. T:n
alajuoksun huomattavin lisäjoki on vasemmalta
laskeva T e n g e 1 i ö n j o k i (ks. t.). — T: n leveys
vaihtelee yleisimmin 540-1,440 m ja syvyys 1.»
m-3’ m (lukuunottamatta koskipaikkoja) ; tulvan
aikana leveys voi nousta jopa 2.160 m:iin ja
syvyys 5.« m:iin. T. tulvii kahdesti vuodessa.
nimittäin heti keväällä („lumeusuUnnistulva") ja
Juhannuksen jälkeen (..tunturitulva"). Tulva on
usein erittäin voimakas, vieden mukanaan ränni
kosta maakaistaleitakin rakennuksineen. Jään
lähtö tapahtuu tavallisesti toukokuun puolimaissa
T:ssa. sen leveämmillä kohdilla on lukuisasti
saaria, vaisinkin alajuoksulla, sen suisto-osassa:
yhdellä niistä sijaitsee Tornion (ks. t.)
kaupunki. T n pääväylä kulkee kaupungin itäpuo
litse: länsipuolinen on matala ja osittain maa
tunnt, LaiVakulku Tornion kaupunkiin saakka
Tornion kohdalla sijaitsee Haaparannan
(ks. t.) kaupunki Ruotsin puolella. T. muodostaa
laajahkon suistomaan, jonka hiekkamatalikot
veikalleen kasvavat. T:n tuomien liejuaineisten
avulla. — Kalastus, varsinkin lohenpyynti
padoilla hyvin tuottavaa. — T. tuo mereen mata
lan veden aikaan n. 150 ms vettä sek:ssa. T:n
Suomen osalle sattuvista koskista huomattavimmat
ovat (llydrografisen toimiston julkaiseman
koskiluettelon mukaan) :
Nimi Putouksen
pituus m Putouskorkeus m [-Hevosvoima-määrä-] {+Hevosvoima- määrä+} matalan veden aikaan Teollisuuslaitoksia
Jaapakoski 3,9 2,600
Hietanenkoski — 3,s 2,592
Jarhoiskoski — 3.936
ValUi akoski 5,7 5,624
Korppikoski — 3,7 4,005
Kattilakoski — 8,0 9,707
Vuoennonkoski — 15.8 28,229
Matkakoski 400 5,2 9,291
Jylhä- 1. Kukkolan-
koski 1,500 8,1 15,444
Pirkonkoski — T.i —
J. E.
Oulu n
K. rf L. U nen.
rata.
Tornion rata ks.
Tornion tuomiokunta käsittää seuraavat
4 käräjäkuntaa: 1. Alitornio ja Karunki;
2. Ylitornio, Turtola ja Kolari; 3. Kemijärvi
ja Kuolajärvi; 4. Rovaniemi. Vaasan
hovioikeuden alainen.
Toraipdäskynen, tervapääskysen (ks. t.) toi
sintonimi.
Tornister /-<-/ (saks.), reppu; sotamiehen
selässä kannettava laukku.
Toronto [-ro’-], kaupunki Poli jois-Ameriikassa.
Kanadassa, Ontarion pääkaupunki,
Ontario-järven pohjoisrannalla, vastapäätä
Niagara-putousta kahden pienen joen suussa erinomaisen
satamalaliden äärellä; 376.538 as. (1911; 1914
n. 500.000 as.), väkiluvultaan Kanadan toinen.
— Säännöllisesti rakennettu; varakkaampien
luokkien talot ovat puutarhojen ympäröimät,
joten kaupunki on suhteellisesti sangen laaja
(16 km lännestä itään). Pääkatu pohjoisesta
etelään kulkeva Yonge street. Puistoja: Queen’s
park (keskellä kaupunkia), High park, Island
park y. m. m. Parlamentin ja hallinto-ja
oikeusviranomaisten komeat rakennukset, yliopiston
kaunis rakennusryhmä, kaupungintalo, useita
kirkkoja (St James, St Andrew, St Albans.
St Michael v. m.), oppilaitosten rakennuksia y. m.
Paljo sivistys- ja oppilaitoksia: yliopisto (per.
alkuaan 1827) monine tiet. laitoksilleen,
kymmenkunta (nllege-opistoa. magneettinen observatori,
kasvit, puutarha, kolme teatteria, Kanadan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
