Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torpedo ... - Torpparikysymys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1719
Torppari—Torpparikysymys
1720
tenkaan olleet talojen vertaisia. Myös
maini-laan t:ia jo varhain taloihin kuuluvina etuina.
1500- ja 1600-luvuilla vallinneiden
taloudellisten periaatteiden mukaisesti oli t:ien
perustaminen yksityisten tilojen maille osittain
rajoitettu, osittain kokonaan kielletty, jotapaitsi t :ien
perustaminen yhteismaillekin oli rajoitettu.
Tämä suunta johtui varsinkin metsien
häviämisen pelosta ja siitä, että t :ien ja muun
uutisasu-t uksen levenemisen katsottiin saattavan
vuori-työn vastaisen edistymisen vaaranalaiseksi.
Vaikuttavana syynä oli lisäksi aateliston pyrkimys
06tää irtainta väestöä ottamasta t:aa, jotta
aatelistolla itsellään olisi suurempi varmuus
työvoiman saamisesta. Rajoitukset ilmenivät
erityisesti 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella
annetuissa metsälaeissa. Ainoastaan aatelisilla
oli rajoittamaton vapaus t:ien perustamiseen
tiluksilleen, mutta niidenkin t :t verotettiin
itsenäisiksi liloiksi. Vain muutamilla
etuoikeutetuilla tiloilla kuten sätereillä ja pappiloissa oli
t:ia, joista ei ollut määrä muodostaa itsenäisiä
tiloja.
Kun 1700-luvun puolivälin seuduilla
toisenlaiset taloudelliset periaatteet alkoivat päästä
vallalle ja kun pyrkimys saada maanviljelys
kohotetuksi, väkiluku lisääntymään ja entinen kai
kille taloudellisen elämän aloille tunkeutunut
valtiovallan holhous poistetuksi tuli näiden
periaatteiden johdosta määrääväksi, sai tämä
muutos myös aikaan t: ien perustamista
rajoittavien esteiden poistamisen. Samaan suuntaan
vaikutti pyrkimys saada suurille kartanoille
turvatuksi työvoiman saaminen niiden
verotalol-listen suorittamien veropäivätöiden sijaan, joista
aatelisten täytyi noihin aikoihin luopua.
Käännettä tähän vapaampaan suuntaan tiesi jo kunink.
päätös yhteisen kansan valituksien johdosta 10
p:ltä syysk. 1743, jossa perintötalollisille
myönnettiin oikeus pitää ilman erityistä, uutta veroa
kaikki ne tilukset, t:t niihin luettuina, jotka
heidän tiloihinsa olivat vanhastaan kuuluneet,
ja jossa siten vahvistettiin t:ien kuuluminen
tiloihin ilman niiden verottamista eri tiloiksi.
Samoin vakuutettiin kunink. kirjeessä 18 p:ltä
helmik. 1757, että maanomistajain tuli saada
pitää jo perustetut ja vastedes perustettavat t :t
tilojensa erottamattomina osina sekä että uusia
tuli saada vapaasti perustaa. Täten
aikaansaadun lainsäädännön turvissa edistyi t:ien
perustaminen nopeasti ja torpparilaitos saavutti
vähitellen nykyisen valtavan luonteensa. T:ien
levenemisestä Suomessa antaa kuvan seuraava
luettelo t :ien luvusta eri aikoina:
1767 (ilman Viipurin lääniä) 8,799
1805 „ „ „ 25,397
1865 (Viipurin läänin kanssa) 63,008
1875 „ „ „ 58,899
1882 „ „ „ 62,205
1890 „ „ „ 69,936
1901 (2 ha .ia sitä suurempia vuokraviljelmiä) 68,573
1912 (v:n 1909 maanvuokra-asetuksessa tarkoitettuja
torppia) 55.112
Asianosaisten yksityisoikeudellisista suhteista
t: n vuokrauksessa rälssi- ja perintötiloilla ei
aikaisemmin ollut mitään erikoismääräyksiä
voimassa, vaan sovellettiin niihin v:n 1734
lain Maakaaren 16 ja 17 luvussa sekä
Rakennuskaaressa lampuotitilan vuokrasta annettuja
säännöksiä (ks. Maanvuokra). Ainoastaan torp-
parien irtisanomisesta ja vuokra-alueelta
muuttamisesta säädettiin erikseen, että niihin nähden
oli meneteltävä, kuten lampuodista oli säädetty
(kunink. kirje 17 p. lokak. 1781). Vielä kunink.
asetuksessa 13 p:)t,ä kesäk. 1800 puhuttiin vain
lampuodista, mutta ei torpparista. Vasta keis.
asetuksessa 19 p:ltä jouluk. 1864 annettiin eri
koismääräyksiä torpan vuokrauksesta ja
senjäl-keen annetut säännökset maanvuokrasta maalla
ovat laaditut pitämällä varsinaisesti torpan
vuokrausta silmällä (ks. Maanvuokra).
Nykyään on t:n vuokrauksesta voimassa eri
säännöksiä. riippuen siitä, milloin vuokrasopimus on
tehty. Jos se on tehty ennen v. 1904. ovat siitä
voimassa v:n 1734 lain ja sitä täydentävien
asetuksien määräykset. Jos se on tehty 1 p:n
tam-mik. 1904 ja 30 p-.u maalisk. 1909 välisenä
aikana, on siitä voimassa v:n 1902
maanvuokralaki. Molemmissa tapauksissa koskevat vuokra
suhdetta lisäksi ne osat v:n 1909
maanvuokra-lainsäädäntöä, jotka mainitaan silloin annetussa
n. s. taannehtivassa asetuksessa. Jos taas
sopimus on tehty v:n 1909 maalisk. 30 p:n jälkeen,
ovat siitä voimassa 12 p. maalisk. 1909 annetun
maanvuokra-asetuksen määräykset. Kaikkien
näiden määräyksien sisällöstä sekä t.-sanan
määrit lmiistä ks. tarkemmin Maanvuokra.
Paitsi rälssi- ja perintötaloilla on t :ia
olemassa kruununtiloilla sekä kruunun- ja papiston
virkataloilla, jotapaitsi kruunun metsämailla on
kruununmetsä-t:ia. Asianosaisten
yksityisoikeudellisista suhteista tällaisilla t:illa ei ole
yksityiskohtaisia lainmääräyksiä olemassa, vaan ovat
ne varsinaisesti sopimuksen varassa.
Kruunun-virkatalojen t:ista on kuitenkin olemassa keis.
julistus 26 p :ltä tammik. 1892 (ks. kuitenkin
armollista asetusta valtion virkatalojen
käyttämisestä 15 p:ltä tammik. 19151.
T:ista. jotka ovat vuokra-alueita, on
erotettava kruunun-t:t eli verotetut t :t, jotka ovat
itsenäisiä. maakirjaan merkittyjä tiloja, vaikkakin
ilman manttaalia, ks. Maanvuokra
Torppa r i k y s v m y s. K r u u n u n t a 1 o. K r n
u-nuntorppa. K r u u n unmetsätorpp a.
K. H-a.
Torppari, torpan vuokramiesoikeuden haltia,
ks. Torppa ja Tor pp a r i k y s y m y s.
Torpparikysymys. Yuokraviljelmien suuri
lukumäärä omistusoikeudella hallittaviin
viljelmiin verraten katsotaan kaikkialla
yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi. Pääasiallisimmat svyt tähän
ovat seuraavat.
Puhtaasti taloudelliselta kannalta katsoen on
vuokravil jelniien lukuisuus epäedullinen. Kun
vuokramiehellä on oikeus viljellä
vuokra-aluettansa ainoastaan toistaiseksi ja kun hänen
asemansa muutenkin on epävarma, ei hän yleensä
viljele maatansa sillä huolella ja taidolla eikä
]iane siihen niin paljon työtä ja uhrauksia kuin
se, joka omaa maatansa viljelee.
Vuokra-aluei-den tuotto jää siis melkoista pienemmäksi kuin
mitä vastaavain omien viljelmien tuotto olisi.
Vuokramiesten epäitsenäisestä ja
maanomistajista riippuvaisesta asemasta johtuu, etteivät he
voi koskaan siinä asemassaan saada sellaista
itsenäisyyden tunnetta ja varmaa elämän
pohjaa. joka on jokaisen kansanluokan edistymisen
välttämätön ehto. Siten vuokramiesluokalta
säännöllisesti puuttuvat edellytykset kohoamiseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
