- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1733-1734

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torres-salmi ... - (Printed column numbers are offset by +100)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1833

Torres-salmi—Torricelli’n väittämä

1834

dassa, tunnettu varsinkin kansainoikeuden
tutkijana; julkaissut, espanjan kielellä suuren joukon
teoksia ja saksaksi „Das Staatsreeht des
König-reiehs Svanien" (Marquardsenin käsikirjassa,
lSSfl) ; ollut llaagin pysyväisen sovinto-oikeuden
jäsenenä. J. I’\

Torres-salmi (Torres strait), merensalmi
Austraalian mantereen pohjoiskärjen, Kap
Yorkin, ja Uuden Guinean välissä, yhdistää
Arafura- ja Korallimeren; n. 185 km leveä.
Täynnä saaria (Prince of Wales, Horn, Tliursday,
Bubi, Banks. Mulgrave y. m.) ja koralliriuttoja,
jotka tekevät purjehtimisen T:n kautta erittäin
vaikeaksi. Höyryalukset tav. käyttävät Prince
oi Waleein-kanavaa. — Harjoitetaan paljo
helmiäisen ja trepangin pyyntiä. — Ensimäisenä
T:n kautta purjehti esp. Torres 1606.

Torrevieja [-vic’ha], kaupunki Espanjassa,
Välimeren rannalla, Alicanten provinssissa,
Alicantesta etelään, rautatien päässä; 7,706 as.
(1900). — Suuret valtion suolakuivaamot, joista
Laguna Grandesta yksinään saadaan 100,000 ton.
vuosittain. Suolan ja hedelmäin vientiä,
kalastusta.

Torricelli
tse’llij, E v a n g e 1 i s t a (1608-47),
it. fyysikko ja matemaatikko, opiskeli [-matematiikkaa Koomassa ja kutsuttiin Galileen jälkeen
matematiikan ja fysiikan professoriksi Firenzecn
(1643). T:n suurin tieteellinen ansio on se, että
hän kokeiluillaan on kumonnut „horror
vacui"-teorian ja keksinyt (1643) ilmapuntarin (ks. j
T o r r i c e 11 i’n koe). Hän on myös keksinyt
lain, jonka mukaan nesteet purkaantuvat astian
pohjaan tai laitaan tehdystä lävestä (ks.
Torri-celli’n väittämä). T:n matemaattisista
keksinnöistä on mainittava, että hän on
ensi-mäinen, joka laski sykloidin pinta-alan.
Teoksia: ..Trattato del motu" (ennen v. 1641) ja
..Opera geometrica" (1644). U. S:n.

Torricelli’n koe
tsel-J, ilmanpaineen [-olema-Paolon todistamiseksi tehty koe. Ammoisista
ajoista on ollut tunnettua, että jos pystysuorasta
torvesta, jonka toinen pää on vedessä, pumputaan
pois ilmaa, niin se imee itseensä vettä.
Aristoteles selitti ilmiön syyn olevan sen, että luonto
kammoo tyhjää paikkaa (lat. „h o r r o r v
a-eui"). V. 1640 huomasivat muutamat
firenzeläiset pumpuntekijät, ettei vettä saada
kohoamaan 10 m korkeammalle ilmattomaan torveen.
Galilei, jolta kyseltiin selitystä tähän, ei voinut
antaa tyydyttävää vastausta. Torricelli (ks. t.)
selitti ulkoilman paineen olevan ilmiön
aiheuttajana, arvellen samalla, että jos veden sijasta
käytettäisiin jotakin muuta nestettä, niin
korkeus, johon sitä voitaisiin pumputa, olisi
toinen kuin veden (Galileikin oli lausunut
sensuuntaisen ajatuksen). Esim. elohopea kohoaisi vain

jj^ veden nousukorkeudesta, koska elohopea on

vettä 13.» kertaa raskaampaa. Tämä ajatus johti
hänet (1643) seuraavaan, oppilaallaan Viviani’lla
toimituttamaansa kokeeseen (n. s. T. k.) : jos n.
1 m:n pituinen, toisesta päästä umpinainen
lasiputki (T o r r i c e 11 i’n putki) täytetään
elohopealla, sormi painetaan tulpaksi avonaiseen
päähän, putki keikautetaan alassuin, upotetaan
osaksi laajempaan elohopea-astiaan ja sormi
poistetaan, niin elohopea laskee jonkun verran,
niin että sen pinta kohoaa laajemmassa astiassa

olevan elohopean pintaa 76 cm korkeammalle.
Putken umpinaiseen päähän jää sentähdcn
ilma-tyhjiö n. s. To r r i c e 11 i’n tyhjiö.
Torricel-li’n ajatuskannan mfikaan pitävät putkessa
olevan elohopean paino ja laajemman astian
elohopean pintaan vaikuttava ilmakehän paine
toisiaan tasapainossa. Mutta Torricelli ei tyytynyt
vain ilmanpaineen olemassaolon keksimiseen, hän
teki myös havaintoja ilmanpaineen vaihteluista.
Kun hän nimittäin oli havainnut elohopeapatsaan
korkeutta monta päivää perätysten, huomasi hän
sen olevan välistä pienemmän, toiste taas
suuremman ja päätteli, että tämän kokeen avulla
voidaan siis mitata ilmanpaineen vaihteluja.
Torricelli’a on sentähden pidettävä ilmapuntarin
(ks. t.) keksijänä. — T. k:n Pascal on toistanut
käyttäen nesteenä punaviinin ja veden sekoitusta,
minkä hän huomasi nousevan 32 jalan (10 m:n)
korkeudelle käyttämässään 46 jalan pituisessa
putkessa. Pascal teki muitakin kokeita
todistaakseen Torricelli’n käsityskannan oikeaksi.
Tärkein hänen suunnittelemistaan kokeista on
kuitenkin se, jonka hän antoi Perier’n suorittaa ja
jolla hän osoitti ilmanpaineen olevan sitä
pienemmän kuta korkeammalle yli merenpinnan
joku paikka sijaitsee. Annettujen ohjeiden
mukaisesti Perier nousi ylös Clermonfin lähellä
olevan n. 1,000 m korkean Puy de Dömen huipulle
pitäen samalla silmällä mukanaan olevan
ilmapuntarin osoituksia. Hän huomasi silloin
ilma-j puntarin laskevan sitä mukaa kuin hän nousi
ylemmäksi. Elohopeapatsas oli vuoren huipulla
8.ia cm matalampi kuin sen juurella. Tämä
kuuluisa koe, joka antoi „horror vacui" opille
kuoliniskun, tehtiin 1648. V. 8:n.

Torricelli’n laki ks. T o r r i c e 1 1 i’n
väittämä.

Torricelli’n putki ks. T o r r i c e 11 i’n koe.

Torricelli’n tyhjiö ks. T o r r i c e 11 i’n koe.

Torricelli’n väittämä 1. T o r r i c e 1 1 i’n laki

1sel-/, käsittelee nesteiden purkautumista [-astiasta. Astian pohjaan tehdystä aukosta neste
virtailee Torricelli’n (ks. t.) keksimän säännön
mukaisesti sellaisella nopeudella, että kappale,
joka vapaasti putoaa nesteen vapaan pinnan ja
aukon välin pituisen matkan, saavuttaa saman
nopeuden. Jos tätä välimatkaa merkitään k
ja painovoiman kiihtyväisyyttä g sekä
pur-kautumisnopeutta v, niin on v = yiTijk- Nopeus
on siis aivan riippumaton nesteen
ominaispainosta. Neste purkautuu astian laidassa olevasta
aukosta myöskin saman lain mukaan, koska
hydrostaattinen paine nesteessä on yhtäsuuri joka
suunnassa. Laidasta lähtevä suihku on
parabe-lin muotoinen. Yhdessä sekunnissa p u r k a
u-t u n u t nestemäärä on, jos aukon
pinta-alaa merkitään a, fflj/J^Ä, edellyttäen että suihku
on joka kohdasta tasapaksu. Sellainen ei
kuitenkaan ole asianlaita, vaan suihku
suppene’1 kohta aukon ulkopuolella, sillä
nestemoleky-Iejä tunkeilee sivultapäinkin aukkoon, eikä vain
suoraan ylhäältä käsin. Todellinen
purkautumis-määrä on n. -j3 (p u r k a u t u m i s k e r t o i n)
teoreettisesta määrästä. — T. v:ää voidaan
sovelluttaa kaasuihinkin. Graham on näet sille
nopeudelle v, jolla kaasut purkautuvat umpinaiseen
astiaan tehdystä aukosta johtanut kaavan v =

7/ kun F merkitsee astian seinään pinta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0903.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free