Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torres-salmi ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1835
Torro—’
■Torstai
1836
yksikköä kohti vaikuttavaa sisäistä painetta ja
p vastaavaa ulkonaista painetta (l’~>p) ja s
kaasun ominaispainoa. U. 8:n.
Torro, kylä Tammelan pitäjässä, n. 18 km
kirkolta lounaaseen. Mineraalien löytöpaikka;
kivilouhos. Kansakoulu. Kylän koillispuolella
sijaitsee suuri T:n suo (109 m yi. merenp.). —
T:ssa oli rukoushuone 1810-92.
Torsajärvi, n. 15 km pitkä järvi Iliitolanjoen
vesistössä, Rautjärven ja Ruokolahden pitäjien
rajalla; mainitaan Pähkinäsaaren rauhan
raja-paikkojen joukossa.
Torsby [lürnbyj, kylä Pernajan pitäjässä,
kirkolta n. 1 km luoteeseen; Mikael Agricolan
syntymäpaikka.
Torshälla [tuohella], kaupunki
Keski-Ruot-sissa, Södermanlandissa, Mälariin etelästä
laskevan Eskilstunan- I. T: n-joen vas. rannalla,
n. 3 km Mälarista; 1,835 as. (1911). —
Sään-nöttömästi rakennettu. Asukkaat harjoittavat
maanviljelyä sekä vähäistä teollisuutta. —
T., alkuaan Thorsharg, on ikivanha kaupunki.
Ensimäinen tunnettu privilegikirje on v:lta 1317.
Kukoistuskausi oli 1600-luvulla.
Torsioni (lat. torqu&re = vääntää),
kiertäminen, kiertyminen.
Torsionielektrometri, kiertovaa’an
periaatteeseen perustuva elektrometri (ks. t. ja
Torsion i v a a k a).
Torsionigalvanometri (lat. lorquëre = kiertää,
ja g a 1 v a n o m e t r i, ks. t.), sähköteknillinen
mittauskoje; tavallinen galvanometri kaksine
pystysuorine multiplikaattorikehyksineen, joiden
välissä riippuu kierteisvieteriin ripustettu
hevo-senkenkämagneetti. Kun
multiplikaattorilanka-kierteiden läpi kulkee sähkövirta, poikkeaa
magneetti tasapainoasennostaan, mutta palautetaan
siihen kiertämällä ripustusvieteriä, niin että
tämän kiertokimmo ja virran poikkeuttava voima
pitävät toisensa tasapainossa. Kiertokulman
suuruus määrää sekä sähkövirran voimakkuuden,
että galvanometrilangan päissä vallitsevan
jän-nityseron. (U. 8:n.)
Torsionivaaka liat. torqufre = punoa, kiertää)
1. kiertovaaka, pienien voimien
mittaamis-koje. Coulomb’in pienien
sähköstaattisten ja
magneet-tivoimien suuruuden
määräämiseksi suunnittelema t.
on ontto, kannellinen
lasi-silinteri (ks. ku\taa), jonka
kannessa on pystysuora
lasiputki. Tämän yläpäässä
olevan, kierrettävän
metalli-kappaleen koukkuun on
hienolla. suunnilleen silinterin
keskelle ulottuvalla
metalli-langalla ripustettu
eristävästä aineesta (kumilakasta)
tehty vaakasuora tanko,
jonka toisessa päässä on pieni
seljapuun ytimestä tehty
kullattu pallo n (toisessa päässä
on vastapaino). Silinterin
kanteen eristävästi
kiinnitetyn metallisauvan am samanlainen pallo m on
vastapäätä palloa n. Kiertokappaletta
kääntämällä voidaan vaakasuora tanko saattaa siihen
asentoon, että se osoittaa lasisilinterin pinnalla
Torsionivaaka.
olevan asteikon O-pistettä. Kiertokappaleessa
oleva osoitin näyttää silloin myös siihen
liittyvän ympyräasteikon O-pistettä. Kipustuslanka
ei ole siinä asennossa ollenkaan kiertynyt ja
pallot ovat toisissaan kiinni. Coulomb tutki 1:11a
sitä lakia, jota sähköisten kappaleiden toisiinsa
kohdistuva vaikutus noudattaa.
Samanlaatuisella sähköllä varattujen kappaleiden
repulsioni-voimaa tutkittaessa varataan pallo m sähköllä.
.Se luovuttaa kosketuksen kautta pallolle n
samanlaista sähköä. Pallot sysivät nyt toisiaan
luotaan ja liikkuva pallo n joutuu siis pois
tasapainoasennostaan. Poikkeuskulman a suuruus
voidaan lukea suoraan asteikosta. Sitten
käännetään kiertokappaletta vastaiseen suuntaan,
joten vaakasuoraa heiluria pakotetaan lähenemään
tasapainoasentoansa. Kiertokappaleeseen
kuuluvasta ympyräasteikosta luetaan tämän
kiertokulman d suuruus. Vaakasuoran heilurin
poikkeus-kulma on vähentynyt a’ :n suuruiseksi ja langan
kiertokulma on siis d-|-a’. Sitten käännetään
kiertokappaletta niin, että saadaan uusi
kierto-kulma d’ ja poikkeuskulma «", jolloin langan
kiertokulma on d’-f-a". Kulmien a’ ja o."
astelukuja voidaan pitää pallojen välimatkojen
mittana. Pallojen kesken vaikuttava repulsioni on
yhtäsuuri kuin langan kiertokimmo ja tämä taas
on verrannollinen kiertokulman suuruuteen (ks.
Kimmoisuus), siis tutkittava
repulsioni-voima on verrannollinen langan kiertokulmaan.
Kokeet osoittavat, että kiertokulmat d-\-a’ ja
a" ovat kääntäen verrannolliset a’ ja a"
neliöihin. Repulsionivoimat ovat siis
kääntäen verrannolliset sähköisten kappaleiden
etäisyyksien neliöihin (C o u 1 o m b’i n laki).
Coulombin t :11a voidaan myös verrata toisiinsa
sähkömääriä. Yksinkertaisin ja samalla tarkin
on seuraava menetelmä. Heilurille annetaan
aluksi sellainen asento, että sen poikkeuskulma
on esim. a. Pallo m varataan sitten
sähkömää-rällä l ja pallo n samaa lajia olevalla
sähkömää-rällä E. Pallot poistavat toisiaan ja
poikkeuskulma kasvaa. Kiertämällä ripustuslankaa
annetaan vaakasuoralle tangolle jälleen
poikkeuskulma a, jolloin kiertokappaleen ympyräasteikko
osoittaa kiertokulman d. Sitten varataan pallo m
sähkömäärällä l’ ja lankaa kierretään, kunnes
poikkeuskulma taas on a. Kiertokulma on nytd’.
’ _ d
Voidaan todistaa verranto — - -j oikeaksi, josta
käy arvioiminen suuriko varaus V on i:ään
verrattuna. — Jos Coulomb’in t :11a on tutkittava
magneettinapojen vaikutusta toisiinsa, ripustetaan
kumilakkatangon sijaan metallilangan päähän
magneettitanko. — Cavendish suunnitteli t:n
sellaiseksi, että hän sillä osasi määrätä kahden
aineellisen toisiinsa vaikuttavan massan
vetovoiman suuruuden. Kokeensa avulla hän sai
lasketuksi maapallon massan ja sen keskimääräisen
ominaispainon (5 1/2). U. S:n.
Torsnäs ks. Tuorniemi.
Torso (it.), kuvanveiston alalla käytetty sana,
jolla ymmärretään tavallisesti päätöntä ja
raaja-tonta ihmisen tai eläimen ruumista esittävää
viistokuvaa. Alkujaan t. on syntynyt
särkymisen kautta, nykyaikana jotkut kuvanveistäjät
(esim. Rodin) tyytyvät usein vain pelkän t:n
muovailemiseen. F. L.
Torstai (ruots. torsdag), kristillisen viikon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
