- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1737-1738

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torstensson ... - (Printed column numbers are offset by +100)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1837

Torstensson—Tory

1838

5:s päivä, jonka nimitys perustuu vanhaan lal.
nimitykseen Jovis riies, (kiertotähti) Jupiterin
päivä O ransk. jeudi, it. giovedi, esp. juéveé).
Ottaessaan käytäntöön roomal. 7-päiväisen viikon
germaanit vaihtoivat Jupiterin nimen Torin (ks. t.)
nimeen (mysaks. Donar > saks. Donnerstag).

Torstensson, Lennart (L i n n a r d t)
(1603-51), Ortalan kreivi, ruots. sotapäällikkö; tuli
ensin Kustaa Aadolfin
ho-vipojaksi, seurasi
kuningasta Saksaan 1630
toimien tykistöpäällikkönä;
joutui 1632 Nürnbergin
luona vangiksi, mutta
vaihdettiin seur. v.
vapaaksi. Vv. 1635-40 T.
toimi Banérin apulaisena
Saksan sotatanterella;
palasi 1641 kivulloisuuden
vuoksi Ruotsiin ja
nimitettiin valtaneuvokseksi.
Banérin kuoltua sam. v.
T. sai armeian
ylipäällikkyyden. hyökkäsi
Sleesi-aan ja Määriin ja valloitti
useita kaupunkeja.
Palattuaan täältä T. sai Leipzigin luona 1642
lois-tavrn voiton Piccolomini’sta. Seur. v. T.
hyökkäsi Böömiin, kääntyi sitten Tanskaa vastaan
ja valloitti 1643-44 melkein koko Jyllannin.
Palattuaan Saksaan hän voitti Gallasin
Jüter-bogkin ja llatzfeldin Jankowitzin tappelussa,
valloitti Määrin ja uhkasi Wieniä. T:n täytyi
kuitenkin keskeyttää Briinnin piiritys, hän palasi
liöömiin sekä luopui 1645 sairauden rasittamana
päällikkyydestä, joka annettiin K. K.
Wrange-lille. T. lähti sitten Ruotsiin, missä Kristiina
kuningatar osoitti hänelle runsaasti suosiotaan,
nimittämällä hänet m. m. Ortalan kreiviksi ja
Länsi-Gööt&nmaan y. m. rajamaakuntain
kenraalikuvernööriksi. — T. oli kuuluisa varsinkin
sotaliikkeidensä nopeudesta, vaikka häntä
itseään täytyikin luuvalon tähden kuljettaa
kantotuolissa; hän ylläpiti myös hyvää sotakuria.

G. F.

Torstila, ratsutila Joroisten pitäjässä,
Val-valusjärven rannalla 3 km pohjoiseen kirkolta,
4 km Joroisten asemalta, käsittää 1 7/t2
manttaalia, 1.646.42 ha. — Tilan perusti 1681
vänrikki Torsten Pentinp. yhdistämällä sen neljästä
eri tilasta. V. 1769 sai tilan G. F. Tigerstedt.
Gregori Tigerstedtiltä tila siirtyi 1815
sota-ri viisori Carl Saloniukselle sekä hänen
perillisiltään Valvatusjärven laskijalle Tuomas
Teittiselle 1855. V. 1878 osti tilan rnaanv. L. W.
Jalkanen, jolta se 1911 siirtyi hänen pojalleen, nyk.
omistajalle maanvilj. Lauri Jalkaselle. —
Päärakennus on rakennettu 1894. sijaitsee
luonnon-ilianalla paikalla. V. W-a.

Tortricidae ks. Kääriäiset.

Tortrix ks. Timoteikääriäinen.

Tortuga /-«’-/ (= „kilpikonna"). 1. Saari
Uinsilntiassa. Haiti’n pohjoisrannikolla, kuuluu
Haiti’n tasavaltaan, n. 303 km2. Vuorinen,
metsäinen; guano- ja fosfaattikerroksia. Oli
aikanaan merirosvojen, flibustierien, pääpesiä
Länsi-Intiassa. Nyk. asumaton. —- 2. Saari
Etelä-Ameriikan pohjoisrannikolla, kuuluu
Venezuelaan. 85 km mantereelta, 220 km®.

Tortyyri (ransk. iortnre < lat lortiVra •<
lorquCr-; = kiertää, vääntää), kidutus.

Tovvi ks. K äyrä torvi.

Torvilinnut (PsoplWidae), kurjille sukua oleva
kahlaajaheimo. Tunnetaan päätä, lyhyemmästR,
kaarevasta, vähän sivuilta litistyneestä nokas
taan. Lyhyen pyrstön peittävät pitentyneet
ylä-peitinhöy lienet. Höyhenet hyvin suuret, päässä
ja kaulassa samettimaiset, alempana untuvamai
set. Koivet pitkät, kynnet terävät ja käyrät.
Tunnetuin on agami (Psnphia crepitans) Etelä
Ameriikasta. Sen omituinen torviääni syntyy
nokan ollessa suljettuna. Pidetään kotieläimenä.
Kuten koira suostuu agamikin erittäin hyvin
isäntäänsä, ja sanotaan sen kykenevän
paimentamaan toisia kesyjä lintuja, vieläpä lampaitakin.

E. M o.

Torviposti ks. P u t k i p o s t i.

Torviseitsikko, mus., soittokunta, johon kuu
luu 7 vaskipuhallussoitinta, tav. 1 Es-kornetti,
2 B-kornettia, 1 Es-altt.otorvi, 1 B-tenoritorvi,
1 B-barytonitorvi ja 1 Es-tuuba. T:ita on
Suomessa perustettu monin paikoin, ja
vaatimattomammissa musiikkioloissa niillä on varsin
tärkeä merkitys soitannollisen harrastuksen
kehittämiselle. Laulujuhlissakin on niille aina varattu
oma osansa ohjelman suorituksessa.
Kansanvalistusseuran ,,Torvisävelmien partituurikokoelma"
sisältää runsaan määrän arvokkaita sovitelmia
t :lle. I. K.

Torvisoittimet ks. V a s k i p u H a 1 t i m e t.

Torvisoittokunta, mus., on soittajisto, jolla
on soittimilla yksinomaan vaskipuhaltimia. T:ia
käytetään etenkin sotilasmusiikissa, mutta myös
ulkoilmasoitossa ja tanssitilaisuuksissa.
Kansanomainen pienois-t. on torviseitsikko (ks. t.).

I. K.

Tory ja whig Jtöri, ui’g], Englannin kahden
suuren puolueen nimet Kaarle lf:n ajoista
lähtien. T. johdetaan irl. sanoista Tara Ri = „tule,
oi kuningas", ja sitä käytettiin ensin Kaarle
I :n puolelle liittyneistä katolisista Irlannin
talonpojista, sittemmin myös niistä, jotka vv:n
1688-89 vallankumouksen jälkeen Irlannissa
taistelivat Jaakko II :n puolesta ja joita pidettiin
lain ulkopuolella olevina, rosvoina. Whig sanan
alkuperästä on monta selitystä. M. m. s:’ on
johdettu sanasta whiggam, jota skotl. talonpojat
käyttävät hoputtaessaan hevosiaan. Varmaa on,
että tämä kelttiläisperäinen sana Skotlannissa
merkitsee karjan- 1. hevosenvarasta ja että sitä
ruvettiin käyttämään tämän maan kapinallisista
presbyteriläisistä. Valtiollisten puolueiden niminä
t. ja whig tulivat Englannissa käytäntöön 1^79
ollen alkuansa haukkumanimiä, joita puolueet
antoivat toisilleen. Whigeiksi sanottiin niitä,
jotka kannattivat sitä ehdotusta, että kuningas
Kaarle II :n veli Jaakko herttua (myöhemmin
Jaakko II) katolisena suljettaisiin pois
kruu-nunperimyksestä. t :eiksi niitä, jotka vastustivat
tätä hanketta. Kaarle I:n ,,kavaljeerien"
perillisinä t:t kannattivat kuninkuuden Jumalasta
lähtenyttä valtaa ja alamaisten passiivisen
kuuliaisuuden velvollisuutta ja jyrkkää
korkeakir-kollisuutta, kun taas whigit „keropäiden"
jälkeläisinä puolustivat parlamentin oikeuksia,
kansan vapautta ia suvaitsevaisuutta protestanttisia
lahkolaisia (dissenterejä) kohtaan.

T. ja whig nimitykset säilyivät, vaikka riita-

l.ennart Torstensson.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0905.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free