Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Transskribeerata ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1871
(puita sekä EuphurhiaAloc-,
/Vofeaceæ-pensaik-koa. Iloogeveldillä on istutettuja metsikköjä
iEucalyptus y. m.). — Alkuperäinen, tavattoman
runsaslajinen ja -yksilöinen eläimistö 011 suuresti
"harventunut; leijonia, leopardi ja. norsuja,
sirah-veja, seebroja, krokotiileja, sarvikuonoja ja
virtahepoja tavataan enää vain harvakseen
pokjois-j.a koillisosissa, antilooppeja muuallakin, mutta
vähissä määrin. — Asutus. Asukkaista 1911
(kaikkiaan 1,086,212, joista 971,055
miespuolisia ja 714,657 naispuolisia: 1904 kaikkiaan
1,269,951 as., joista 297,277 valkoista, 937,127
neekeriä ja 35,547 muuta värillisiä tai
sekarotuista) oli 420,562 valkoista, 1.219,845
neekeriä sekä 45,805 muuta värillistä (hinduja) tai
sekarotuista. Valkoisista suurin osa on buureja
’ks. t.). Englantilaiset ovat enemmistönä
(valkoisessa väestössä) vain Witwatersrandin ja
Pretorian piirikuntien kaupungeissa. Nyk.
nee-keriväestö on tullut T:iin vasta 1800-luvun
alussa tapahtuneiden suurien sulu-sotien
yhteydessä, asuen etupäässä T:n pohjois- ja itäosissa.
Eniten on basutoja (lähes 1/a koko väestöstä)
sitten swaseja, T:n kaffereita, suluja, betsuaaneja
(lännessä), sangaaneja. T:n varsinaisista
alkuasukkaista, hottentoteista ja busmanneista T:ssa
on jäljellä enää vain n. 6,000 henkeä, etupäässä
länsi- ja lounaisosissa. ■— Uskontunnustukseltaan
1911 204,058. valkoista kuului lioll.
reformeerattui-hin, 89,805 auglikaaneihin, 27.93S metodisteihin,
24,739 presbyteriläisiin, 22,312 roomal.-katolisiin,
25,892 juutalaisiin. Värillisistä oli 943,616
..ilman uskontoa" (pakanoita), 101,271
evank.-luterilaisia, 92,969 metodisteja. 51,355
anglikaaneja. — Opetuslaitokset (korkeakouluja
lukuunottamatta) ovat maakunnallisen hallinnon
alaisia; 1914 T:ssa oli kaikkiaan valkoisia varten
744 kansa- ja keskikoulua, joissa 63,283
oppilasta. Lisäksi oli 275 koulua värillisiä varten,
niissä 17,800 oppilasta. Opetuskielenä hollanti
tai englanti (oppilaan äidinkielen* mukaan). —
Elinkeinoista tärkein on karjanhoito (buurien
pääelinkeino), johon T:n veldit ovatkin kuin
luodut. V. 1911 T :ssa oli 1,339,298 kpl.
nautakarjaa, 89,160 hevosta, 3,415,250 lammasta,
1,771.720 vuohta, 302,882 sikaa, 25,275 muulia,
106,048 aasia ja 5,441 strutsia. Maanviljelykseen
on käytetty vain n. l,s % pinta-alasta. N.
puolet viljellystä maasta on neekerien hallussa.
Iioogeveldillä on laajoja, viljelyskelpoisia,
karja-laitumina käytettyjä aloja. Maanviljelys tuottaa
maissia (300,200 ton. 1911), vehnää, kauraa,
durraa, perunoita, hedelmiä (1904 T:ssa oli yli
3 miij. hedelmäpuuta), tupakkaa (laadultaan
erinomaista; sato 1911 3,5 milj. kg), kaikenlaisia
vihanneksia y. m. Tuotantoarvonsa puolesta
elinkeinoista vuorityö on ensimäisellä sijalla.
Kultamaana T. on maailman mainioin.
Tärkeimmät kultakaivokset ovat Witwatersraudilla
(aloitetut 1886) sekä Lohikäärme-vuoristossa (De
Kaapin 1. Barbertonin ja Lydenburgin kaivokset).
T:n kullansaalis 1914 oli arvoltaan 902,2 milj. mk.
(78 % Liiton koko mineraalituotannon arvosta)
ja sen koko kullansaalis main. v:n loppuun asti
arvoltaan 10,785 milj. mk. Kultakaivoksissa
1914 työskenteli ’200,195 henkeä. T:n
tärkeimmät timanttikentät ovat Pretorian piirikunnassa,
jossa timanttikai vostyö aloitettiin vasta 1903
(1905 siellä löytyi 3,020 karaatin painoinen
1872
Cullinanin timantti, maailman suurin); 1914
timantteja saatiin 29,1 milj. mk.: 11 arvosta.
T:n kivihiilikentät ovat Etelä-Afrikan
rikkaimmat sisältäen 11. 36,000 milj. toll. V. 1914
louhittiin 5,3 milj. ton. Lisäksi T:ssa saadaan
vaskea (14,957 ton. 1914), rautamalmia, hopeaa,
tinaa, suolaa y. m. — Teollisuus yksipuolista ja
yleensä kehittymätöntä; suuri dynamiittitehdas,
muutamia valiinoita ja konepajoja, myllyjä,
panimoita y. m. s. — Rautateitä on maan
eteläosassa useita, tärkeimmät Kap-maalian ja
Lou-rengo Marquesiin vievät. — Ulkomaankaupasta
ei ole eri tilastoa enää olemassa; arvot
sisältyvät koko Liiton ulkomaankauppatilastoon.
Tärkeimmät vientitavarat ovat kulta, timantit
(menevät etupäässä Kap-kaupungin kautta), villa,
karja, vuodat, tupakka, kivihiili, vaski, tina
(useimmat näistä lähetetään Lourengo Marquesin
kautta ulkomaille). Tuontitavaroista
tärkeimmät: teollisuuden tuotteet, säilykkeet,
juoma-tavarat. — Hallinnon etunenässä on Liiton
kenraalikuvernöörin nimittämä administrator; hänen
rinnallaan on paikallisista asioista päättävä,
36-jäiieninen maakuntaneuvosto (valitaan 3 v:ksi).
Liiton parlamenttiin T. lähettää 8 senaattoria ja
45 edustajaa. Pääkaupunki Pretoria, joka
myöskin on Liiton hallituksen asunto. Provinssin
paikallinen tuloarvio tili-v :lle 1914-15 päättyi
30,j milj.. menoarvio 35,8 milj. mk:aan.
Sotalaitos on koko Liitolla yhteinen.
Historiasta ks. Buurit, Buurisota,
E t e 1 ä-A f rikan liittovaltio. E. E. K.
Transversaali (lat. transve’rsus = poikittain
oleva t, kulkeva), viiva, joka leikkaa muita
viivoja. Erittäinkin tarkoitetaan t:lla kolmion
piiriä leikkaavaa suoraa. Jos sellainen t. on
yhdensuuntainen kolmion sivun kanssa, jakaa se muut
sivut suhteellisiin osiin. U. S:n.
Transverssiliuskeisuus (]at. transve/rsus
-poikittainen) on se sedimenttisyntyisissä
kiteisissä liuskevuorilajeissa joskus esiintyvä
rakenne-muoto, jossa liuskeisuus on erisuuntainen kuin
vuorilajissa samalla kertaa näkyvä
kerroksellisuus. P. E.
Trap, Jens Peter (1810-85). tansk.
topografinen kirjailija, tuli 1857 kabinettisihteeriksi;
julkaissut m. m. ansiokkaan
tilastollis-topografi-sen kuvauksen Tanskasta: „Statistisk-topografisk
Beskrivelse af kongeriget Danmark" (1856-59)
ja samannimisen teoksen Slesvigistä. J. F.
Trapa natans ks. V e s i p ä h k i n ä,
Trapani (vanhan ajan Drepanon, ks. t.),
samannimisen provinssin (2,509 km!, 365,012 as. 1914)
pääkaupunki Sisilian länsipäässä, rautatien
varrella; 60,482 as. (1914; kuntana). —
Tuomiokirkko San Lorenzo, muutamia muita vanhoja
kirkkoja (1300-1700-luvuilta), kastelli, vanhoja
palatseja, Viktor Emanuelin ja Garibaldi’!!
muistopatsaat. Muutamia oppilaitoksia,
ammattikouluja, kokoelmia, teatteri; piispanistuin.
Harjoitetaan suolankuivaamista (11. 200,000 ton. v:ssa),
koralli- ja alabasteriteosten valmistusta, suolan,
viinin ja suolatun kalan vientiä. Satama
(linnakkeen suojaama) hyvä; selvitykset 1911
0,a milj. rek.-ton. netto. — N. 3 km T:n
itäpuolella on suosittu Madonna dell’ Annunziatan
pyhiinvaelluskirkko (v:lta 1332). — V. 1848 T.
ensimäisenä Italian kaupungeista nousi
Bourboneja vastaan. F,. E. K.
Transversaali—Trapani
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
