Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Traun-järvi ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1877
Traun-järvi—Traventhal
1878
kaupungin (7,447 as. 1905) sivu laskien
Alten-marktin luona oik. Inniin. — 2. Joki
Itävallassa, Ylä-Itävallan arkkilierttuakunnassa,
Tonavan lisäjoki oik.. alkaa Alpeilta, Steiermarkissa,
Ausseen luona (602 m yi. merenp.) muutamista
alppijärvistä tulevien purojen yhtymisestä,
virtaa aluksi länttä, sitten pohjoista ja koillista
kohden, kulkien Hallstattin-järven ja T.-järven
halki, muodostaen viimem. alapuolella
Roitha-min luona 13 m korkean putouksen, jonka sivu
vie 1573 rak., ’/s km pitkä kanava, laskee
Linzin alapuolella Tonavaan; 150 km. Kuljettava
Hallstattin-järvestä alkaen. T:n lisäjoet
keräävät kaikkien muiden Salzkammergutin
alppi-järvien vedet T:iin: Isehl St. Wolfgang-järven,
Ager Atter-, Mond- ja Zeller-järvien sekä Alm
kaikki vas.) Alm-järven. Maisemat T:n
varsilla ovat erinomaisen kauniit; paljo suosittuja
matkailu-, virkistys- ja kylpyläpaikkoja, kuten
G munden, Isehl y. m. E. E. K.
Traun-järvi (saks. Traunsee, myös
Gmunde-rnr Sep), Itävallassa, Ylä-Itävallan
arkkilierttuakunnassa. alppialueen pohjoisosassa, 422 m
yi. merenp. Sen läpi juoksee Traun. N. 12 km
pitkä. 3 km leveä, 191 m syvä, 25 km2.
Pohjois ja länsirannat ovat taajaan asutut, paljo
huviloita ja kesänviettopaikkoja, itä- ja
etelärannoille ulottuvat jyrkkäseinäiset, mahtavat
Alpit (Traunstein 1,691 m, Erlakogel 1,570 m
y. m). Järvi jäätyy harvoin. Kalarikas.
Vilkasta höyrypursiliikennettä. Pohjoispäässä on
Gmunden" (ks. t.). E. E. K.
T-rauta ks. Kuviorauta ja H-r auta.
Trautenau (tsek. Trufunov), kaupunki
Pohjois Böömissä, lähellä Saksan rajaa,
Reiehenber-gistä kaakkoon Riesengebirgen juurella. Elben
lisäjoen Aupan varrella, ratojen haarauksessa;
13.932 as. (1910), saksalaisia. — Muutamia
kauniita kirkkoja, muistopatsaita (Josef II :n,
T:ssa syntyneen runoilija Uffo Hornin),
raatihuone: yläreaalikoulu, opettajaseminaari,
museo. Suuria pellava- ja juuttitehtaita, kone-,
rautatavara-, saippua-, kynttilä-, olut- y. m.
teollisuutta. — T:n perustivat 1264 saks.
uutis-asukkaat; sai 1340 kaupunginoikeudet. T:n
luona 27 p. kesäk. 1866 vapaaherra von Gablenzin
johtamat itävaltalaiset (27,000) saivat voiton
kenraaliluutnantti von Boninin johtamista
preussilaisista (32.000). Voittajain mieshukka 17,8%,
voitettujen 4.»%. Itävaltalaisten voiton
merkitys hupeni kuitenkin aivan vähiin, sillä sam. p.
saivat preussilaiset voiton Podolin ja Nacliodin
luona. seur. p:nä Soorin, Miinchengrätzin ja
Skalitzin luona sekä 29 p. kesäk. Jicinin ja
Sehweinscliädelin luona. E. E. K. rf -Iskm-
Trauttmansdorff. 1. Maximi lian von
T. (1584-1650), kreivi, itäv. valtiomies, oli
Rudolf II :n ajoista hoviviroissa, edisti Ferdinand
II :n valitsemista keisariksi 1619 ja teki hänelle
diplomaattina suuria palveluksia; hänet
lähetettiin esim. ottamaan selkoa Wallensteinin
kaval-lusvehkeistä, hän puuhasi Praagin rauhantekoa
Saksin kera 1635 ja oli keisarin pääedustajana
Miinsterin ja Osnabriiekin rauhanneuvotteluissa.
Oli vielä Ferdinand III:n aikana johtavana
ministerinä.
2. Ferdinand von T. (1825 96), kreivi,
itäv. valtiomies, toimi lähetystövirkamiehenä
Lontoossa ja Berliinissä sekä v "sta 1859 lähetti-
läänä Badenissa, jonka suurherttuan hän 1866
taivutti liittoon Itävallan kanssa sodassa
Preussia vastaan; sen jälkeen Miinchenissä ja
Roomassa. Nimitettiin 1879 herrainhuoneen
presidentiksi. fl. R.
Trautvetter [-jettar], Ernst Rudolf von
(1809-88), ven. kasvimaantieteillä; kasvitieteen
professori Kiovassa. Julkaissut useita
tutkimuksia. Näistä teoksella „Die Pflanzengeographischen
Verluiltnisse des Europäischen Russlands" I. II
(1849-50) on ollut melkoinen merkitys
meikäläisellekin kasvimaantieteen tutkimukselle.
Travancore [trännhöa] (int. Tiruvanlcod, oik.
Tiruvidankodu), Madrasin presidenttikunnan
alainen suojelusvaltio Etu-Intian eteläpään
länsirannikolla, Ulottuen n. ’240 km
Kap-Como-rinista luoteiseen päin; 17,363 km2, 3,428,975 as.
(1911), joista n. kristittyjä. — Rannikolla on
n. 16 km leveä, laguunirikas tasankokaistale,
jonka takana maa kumpualueen kautta
vähitellen kohoaa Länsi-Ghatseihin (Anaimudi 2,694 m
yi. merenp.). Vuoret ovat aarniometsäin
peittämät (arvokkaita puulajeja), joissa vielä elelee
norsuja, tiikereitä, karhuja y. m. Sataa
runsaasti ; pääjoki Periyar. Maa tuottaa kookos- ja
arekapähkinöitä, teetä (Etu-Intian eteläosain
suurimmat tee-istutukset, yhteensä yli 11,000 ha),
pippuria, riisiä y. m., joita kaikkia viedään
ulos. ■— T:n hallitsija on arvonimeltään
maha-radza. Pääkaupunki Trivandrum (4 km
länsirannikolta, kaunis temppeli, vanha linna,
useita oppilaitoksia; 63,561 as. 1911). T. on
paraiten hoidettuja vasallivaltioita Intiassa;
etenkin ovat opetusolot mainiolla kannalla, vrt.
M a d r a s 1. E. E. K.
Trave /-’<-/. joki Pohjois-Saksassa, alkaa
Lübeekin ruhtinaskunnan alueella, virtaa kaa
ressa länteenpäin Holsteinin alueella sekä lopulta
kulkien koillista pääsuuntaa Lyypekin alueen
halki laskee leveän, suppilonmuotoisen
suu-lahden (Pötenitzer Wiek, johon liittyy
Dasso-wer See-järvi) kautta Travemiinden luona
Itämereen (Lyypekin-lähteen); 112 km.
Kuljettava Oldesloesta alaspäin (54 km, keskisyvyys
5 V5 m)- Merialukset pääsevät Lyypekin
kaupunkiin asti. jonne väylä on syvennetty 7 1/i m
syvyiseksi. Elbeen T. on yhdistetty 67 km
pitkällä. 2 m syvällä Elben-T:n kanavalla (avattu
1900; lähtee Lauenburgin kohdalla Elbestä,
yhtyy T:een 4 km Lyypekin yläpuolella), joka
rakennettiin ent. Steeknitzin kanavan sijalle.—
Lisäjoet: Schwartau vas., Beste, Stecknitz,
Wakenitz ja Stepenitz ik. (molemmat viimein,
kuljettavia). E. E. K.
Travée [-vF] (ransk., < lat. trabs - palkki;
saks. Jocli), etenkin kirkkojen ja siltojen
rakenteellisessa järjestelmässä esiintyvä, pilarista
pilariin ulottuva osasto, esim. h o I v i-t. U-o N.
Traveller fträvla] (engl.), matkailija.
Travemünde /-ä-/, kaupunki Saksassa,
Lyypekin alueella, Traven suussa Lyypekin-lähden
rannalla, rautatien päässä; 2,017 as. (1905). —
Merikylpylä. Lyypekin ulkosatama. —
Mainitaan kaupunkina 1317, kuulunut v :sta 1329
Lyypekille.
Traventhal [trüvantàl] (T r a v e n d a 1), kylä
Holsteinissa Trave-joen varrella; siellä tehtiin
18 p. elokuuta 1700 Ruotsin ja Tanskan kesken
rauha. J. F.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
