Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trebitsch ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881
Trebitsch—Treksilä
1882
Trebitsch (tsek. Tiebiv). kaupunki Itävallassa,
Miiäriu länsiosassa, Brünnistä länteen, Iglawan
ja rautatien varrella; 13,029 as. (1910),
enimmäkseen tsekkiläisiä. — Waldsteinin kreivien
linna (ent. benediktiiniluostari) puistoineen ja
kirkkoineen (1100-luvulta). Kyrilloksen ja
Metho-dioksen sekä Palackyn muistopatsaat. Tsek.
ylälukio, kauppakoulu, maatalouskoulu, museo.
.Melkoista nahka-, jalkine-, olut-, mylly- y. m.
teollisuutta.
Trebur (Tribur), kauppala Länsi-Saksassa,
HessenissS, Starkeuburgin provinssissa, lähellä
Reiniä; 2,079 as. (1905). — Karolinkilaisaikaua
T:ssa oli kunink. linna. Keskiajan alkupuolella
T:ssa usein pidettiin valtiopäiviä, esim. 887,
jolloin Kaarle Paksu erotettiin valtaistuimelta,
1066, jolloin Adalbert Bremeniläinen kukistettiin
a 1076. jolloin llenrik IV julistettiin kruununsa
menettäneeksi, kunnes pannaanjulistus tulisi
peruutetuksi.
Trecentistit [ tsen-], ne it. taiteilijat ja
kirjailijat. jotka elivät ja vaikuttivat 1300-luvulla.
kuten kuvanveistäjät Giovanni ja Andrea Pisano,
maalaajat Giotto sekä hänen oppilaansa Orcagna
ja Spinello Arctino; Duccio di Buoninsegna,
Simone Martini, veljekset Lorenzetti ynnä Pisan
campo santon kuulun „Kuoleman
voittokulku"-freskon tekijä, runoilijat Dante, Petrarca,
Boccaccio, Cino da Pistoja, Franco Sachetti y. m.
F. L.
Trecento [tretse’nto] (it., = kolmesataa),
taide-ja kirjallisuushistoriassa käytetty nimitys, jolla
tarkoitetaan Italian taidetta ja kirjallisuutta
1300-luvulla (vrt. Trecentistit).
Treenari ks. Treenaus.
Treenaus (engl. training, harjoitus),
harjoittelu: valmistautuminen urheilukilpailuun. T:een
kuuluu: 1) säännöllinen elintapa, 2)
tarkoituksenmukainen ravintojärjestys (kiihottavien ruokien
ja juomien sekä yleensä liiaksi nesteenpitoisen
ravinnon välttäminen), 3) ihonhoito, 4) ahkera
oleskelu ulkoilmassa, 5) yleisvoimistelu ja
hieronta 6) erikoisharjoittc-lu teknillisen
taitavuuden saavuttamiseksi asianomaisessa urheilulajissa
sekä 7) riittävä lepo. T:ta ohjaamaan
urheilujärjestöt palkkaavat usein erityisen neuvojan 1.
treenarin. Kl. U. S.
Trefort, A g o s t o n /Iréfort ägostonj (1817-88),
unk. valtiomies; perusti Eötvösin ja Szalayn
kanssa aikakauskirjan ..Budapesti Szemle",
valittiin 1843 valtiopäiville ja rupesi avustajaksi
Kossuthin julkaisemaan vastustuslehteen.
Maa-lisk. 1848 T. tuli alivaltiosihteeriksi
kauppaminis-teriöön ja sittemmin ministeriksi, mutta vetäytyi
jo lokak. pois valtiollisesta elämästä ja oleskeli
ulkomailla v:een 1850. Myöhemmin 1860-luvulta
lähtien hän oli Deäkin puolueen huomattavimpia
jäseniä; oli v:sta 1872 opetusasiaiuministerinä
pannen toimeen koko koululaitoksen uudistuksen;
sai perustetuksi suuren joukon ylempiä ja
alempia kouluja ja toimi innokkaasti saattaakseen
unkarin kielen yleiseksi opetuskieleksi
kansakou-luihin. " J. F.
Treilhard [trejiVr], Jean B a p t i s t e
(1742-1810), kreivi, ransk. valtiomies. T. tuli jo ennen
■• allankumousta tunnetuksi taitavana lakimie-
»nä; valittiin 1789 kansalliskokoukseen, oli
1791-92 Pariisin rikosoikeuden presidenttinä;
valittiin 1792 kansalliskonventtiin. missä pian
liittyi vuoripuolueeseen, ja 1793
yhteishvvän-valiokuntaan, missä kannatti Dantonia poistuen
valiokunnasta samalla kertaa kuin tämäkin,
ltobcspierren kukistuttua hän jälleen astui etu
alalle ja valittiin uudelleen yhteishyvän
valiokuntaan ; tuli direktoriaali hallitusmuodon
voimaan astuttua 1795 viidensadanneuvoston
jäseneksi ja esimieheksi, mutta erosi siitä 1797 ja
toimi sitten diplomaattisella uralla, m. m.
valtuutettuna Rastadtin kongressissa. V. 1798 T.
tuli direktoriliallituksen jäseneksi ja kannatti
Bonaparten toimeenpanemaa brumairen
valtio-kaappausta; tuli sitten Pariisin
appellatsioni-oikeuden presidentiksi ja valtioneuvoston
jäseneksi ja otti tehokasta osaa uuden lakikirjan
laatimiseen. J. F.
Treitschke [träitskj], Heinrich G o
11-hard von (1834-96), saks. historioitsija ja
poli-tikko. T., joka oli syntyisin Saksin
kuningaskunnasta, innostui aikaisin Saksan yhteyttä
tarkoittavaan kansalliseen liikkeeseen ollen sitä
mieltä, että tämä yhteys oli aikaansaatava
Preussin johdolla. V. 1863 hän tuli professoriksi
Breisgaun Freiburgiin, mutta luopui v:n 1866
sodan alkaessa virastaan, rikkoi välinsä omaan
perheeseensä ja saksilaiseen isänmaahansa ja
muutti Berliiniin, missä otti toimittaaksensa
aikakauskirjaa „Preussische Jahrbücher".
Toimittuaan professorina Kielissä ja Heidelbergissa
T. sai 1874 kutsun Berliinin yliopistoon ja tuli
Ranken kuoleman jälkeen Preussin valtion
his-toriografiksi; oli 1871-88 Saksan valtiopäiväin
jäsenenä aina kannattaen Bismarckin
politiikkaa, vastustaen sosialismia ja ottaen myöhemmin
osaa antisemiittiseen liikkeeseen; teoksia:
,,llis-torische und politische Aufsätze" (1865), „Zehn
Jahre deutscher Kämpfe" (1874), „Deutsche
Kämpfe", neue Folge (1896), „Deutsche Geschichte
im 19. Jalirhundert’ (5 nid. 1879-94, ulettuu v:een
1848). T:n pääteos, joka perustuu laajoihin
yk-sityistutkimuksiin ja joka on kirjoitettu
loistavalla esitystaidolla, mutta jossa tekijä ei
tavoit-telikkaan objektiivisuutta, vaan arvostelee
kaikkia asioita siltä kannalta, ovatko ne
hyödyttäneet vai vahingoittaneet Preussin johtoasemaa
Saksassa. Vielä jyrkemmin hän esittää
kansallista kantaansa luennoissaan politiikasta ..Die
Politik" (julkaistu hänen kuolemansa jälkeen
1897-98), jossa teoksessa hän ihannoi voimakasta
valtiota, monarkiaa, uskontoa ja sotaa.
[Schie-inann, „H. v. T:s Lehr- und Wanderjahre";
Marcks, „H. v. T., ein Gedenkblatt".] J. F.
Treksilä (ruots. Dregsby), maatila
Porvoon pitäjässä, 7 km Porvoon kaupungista. Sen
muodostaa 5 rälssitilaa, joista 2 allodisäteriä
sekä 1 verorustholli. Käsittää 61/2 manttaalia,
n. 1,600 ha. Tilalla on sähkölaitos oman ja
neljän naapurikarlanon tarpeeksi, myllylaitos ja
vesisaha. — Jo 1480 mainitaan T:n omistajana
eräs Olavi Olavinpoika. Seuraavan vuosisadan
puolivälissä (1548) se oli joutunut
Stälarm-suvun haltuun, ratsumestari Juhana Olavinpoika
Stålarmille. 17:nnen vuosisadan alkupuolella
siirtyi se avioliiton kautta Uggla-suvulle sekä
sittemmin samalla tavoin Bildstein-,
Ehrepstolpe-ja Boije-suvuille. Viimeksi se on kuulunut
Stan-dertskjöldeille. Nykyinen omistaja vapaaherratar
Aina Standertskjöld. — T:n 2-kerroksinen.
puinen päärakennus on viime vuosisadan alkupuo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
